 Enna ke 06.06.2012 |
Mistä sun päivittäiset syömiset siis kokonaisuudessaan tuolloin koostu? Eli mitä söit? ”Tuolloin” veikkaan että tarkoittaa sitä kaikkein kriittisintä aikaa? JSilloin mä söin 500 kaloria ja oikeestaan laskin vaan mitä siihen mahtu. Esimerkiks aamulla kahvi maidolla, koulussa salaattia, kurkkua ja tomaattia. Läkeröl rasia oli aika perus välipala ku se kesti niin pitkään ja illalla kun oli se 350 kaloria syötävänä niin esimerkiksi kaks leipää, jukurttia ja hedelmä.
Millaista liikuntaa harrastit, juoksulenkkejä ja kuntosaliako siis vaan? Juu, kuntosalilla olin enimmäkseen. Juoksin, tein cross traineria ja olin kuntopyörällä. Joskus kävin tunnilla, mutten viihtyny siellä niin hyvin.
Tuntuko susta missään vaiheessa siltä että haluisit vaan lopettaa ylimääräsen urheilun ja syödä ”miten haluaa”, mutta niin ei ois voinu tehä koska siitä oli tullut tapa ja joku tuntu päättävän sun puolesta asioista mitä pitää ja mitä ei pidä tehdä? Joo monestikkin. Varsinkin sillon kun olin ihan älyttömän väsynyt ja portaiden nousukin oli tuskaa. Sen jälkeen kun tiesin että meen salille syömättä, ni mietin että kuinkakohan kauan tätä jaksaa.
Oliko sulla asioista päättäminen ja päätöksentako helppoa/vaikeaa? Vaikeaa!! En tiiä mikä siinä oli, mut saatoin monesti vaan miettiä ja miettiä esim. mitä laitan päälle ja loppuen lopuks luovuttaa ja laittaa samat vaatteet kun eilenkin. Vielä vaikeampaa oli illalla nälkäsenä miettiä että mitä syön. Kokosin sitä mun annosta ehkä puol tuntia, punnitsin ja asettelin. Sitte ku piti syödä se ruoka, ni mietin vaa että entä jos haluunki mielummi jotai muuta ja sit ”tuhlaan” mun kalorit johonkin ”pahaan”.
Kärsikö sun koulumenestys sairauden myötä? Itseasiassa mulla meni suht. hyvin ku ainut mihin keskityin oli koulu. Monesti oli kuitenki keskittymisvaikeuksia ku maha vaan muris ja väsytti.
Missä vaiheessa vanhempasi puuttuivat tilanteeseen? Hmm.. oikeestaan aika vaikee sanoa, koska en edes tienny että äiti oli ollut huolestunu jo pitkän aikaan. Ei ne sillai ”puuttunu” koska ne vaan sanoo ettei täysikäistä voi alkaa syöttämään. Enemmän ne vaan otti yhteyttä kaikenmaailman ammattilaisiin ja yritti saada mulle apua. Tää alko heti ku pääsin Suomeen.
Miltä susta nykyisin tuntuu kuulla jos ympärilläsi puhutaan laihdutuksesta? Oikeestaan aika neutraalilta, aattelen että se on jokaisen oma asia. Tietenkin se on huolestuttavaa jos joku pieni sitä pohtii tai jos joku valmiiks alipainonen sitä suunnittelee. Musta kuitenkin jokaisen on oikeus päättää omasta kropastaan, kuhan tuntee olonsa hyväks sen kanssa. Laihdutus menee yli kun se alkaa hallita elämää.
Aiheuttiko sairaus muutoksia hiuksissa, ihossa tai kynsissä? Kuvat ei ehkä anna kaiken realistisinta kuvia hiusten suhteen ;) Ne on ohentunut ihan tosi paljon, mikä harmittaa. Hiuksethan uusiutuu pikkuhiljaa, ni niitä irronneita yksilöitä löyty vaatteista monia kuukauksia sairaalan jälkeenki. Iho kuivu ja kynnet lohkeili, mikä on aika perus. Mietin kuitenkin, että pahemminki vois olla. Multa ei irronnu kokonaisia kynsiä tai hampaita, niiku joillekki käy. Syön vieläkin säännöllisesti kalsiumtabui ;)
Missä vaiheessa itse tajusit sen, että oot oikeesti sairas, miten heräsit siihen? Yleensä vaistosin sen muiden reaktioiden kautta. Se on aika helppo huomata, millon muiden mielestä käytös ei oo normaalia vaikkei ne mitään ääneen sanoiskaan. Sillon kun äiti sano mulle siitä että sulla on anoreksia ja suutuin, ni se ehkä herätti. Äiti kuitenkin luotti muhun pisimpään ja oli mun puolella kun vakuuttelin että ei tässä mitään.
Jatkatko vielä tsiipparihommia esim. valmentamista ym? Valmennan aina every now and then. Eli siis tuurailen aika paljon ja syksyllä varmaan vähän vakituisemmin vielä.
Mitä teit vanhoille, liian isoille vaatteille? SPR keräykseen laitoin aika paljon ja osa on vieläkin vaatekaapin perällä. Esim. isoissa huppareissa ei haittaa vaikka on L.
Miten vältit jenkeissä&suomessa yhteiset ruokailut, vai vältitkö? Miten silloin pystyit syömään? Ällöttikö vai mitä tunteita se herätti? Jenkeissä söin koulussa omat eväät eli miniporkkanoita. Muistan kyllä että nälkä jäi, eli näläntunteita herätti. Koulussa Suomessaki kuulin vaan kommentteja, että ai vaan salaattia tai muuta vastaavaa, ni se ei häirinny. Kotona taas ku söin enemmän iltasin, ja mun sisarukset vaan vilkas mun lautasta ni tuli kauhee tarve selitellä. ”Tässä on 350 kaloria, mun isoin annos tänään. Älkää kuvitelko että oon heikko”. Olin tosi hermostunut kun söin.
Kadehditko silloin&nyt kavereittesi vartaloita? Mitä tuntoja oma vartalosi herättää sinussa nyit? Joo, niitä jotka on hoikkia mutta silti muodokkaita. Eihän mulla ittelläni mitään isoja boobseja ole :D Välillä kuvissa näytän mielestäni tosi lapselliselta, mutta muuten ei mua häiritse oma ulkonäkö. Kamalaa on kuitenki, ku turvotus näkyy niin selkeesti. (Luin jostai että kun mahalaukun ja ihon välillä ei oo paljoo, ni näkyy helposti kun on syöny tai juonu.) Ni usein on sellanen olen raskaana tunne.
Onko sulla vielä rutiineja, joista et voi päästää irti? Juon vettä ja muitakin nesteitä tosi paljon. Äiti aina epäilee että yritän täyttää mun mahan niillä. Ehkä osittain joo, mutta se on muutenkin jääny sellaseks tavaks. Sitten liikunta ja se että on iso kynnys syödä muita kun kevyt tuotteita. ”Turvaruokaa” suosin ja äiti btw autto mua tässä kysymyksessä :D
Tuliko sun ystävät siellä jenkeissä kateellisiksi kun laihduit niin paljon? Entä kaverit suomessa? Ei ainakaan sanonu sitä mulle jos tuli. Enemmän ihmiset oli huolissaan. Joskus kuitenki tuntu että mulle oltiin vihasia, jos en vaikka halunnut syödä jotain.
Omistitko tuohon aikaan vartalopeilin ja katselitko itseäsi paljon peilistä. entä nykyään? Jenkeissä en! Näin itseni vaan kerran viikossa kirkossa :D Tää vaikutti aika paljon, kun itekkään en tajunnut muutosta. Nykyään juu on mulla iiiiso peili, mutta pääasiassa kattelen gymillä jos jossain.
Saatko harrastaa liikuntaa nykyään? Jos kyllä, mitä ja kuinka usein? Jos ei, miltä se tuntuu? Sillon kun pääsin osastolta, niin mulla oli suositukset että max. 3 kertaa viikossa. Nyt kun oon niin sanotusti kotiutunut ni liikun tosi paljon ja kyllähän se tuntuu tavotteelliselta, mutta hyvä olo tulee. Oon tehny ittelleni kuitenki sellasia ”sääntöjä” etten kuluta tietyn kalorimäärän yli, koska tiiän että tulee vaan himo kuluttaa - enemmän ja enemmän. Sillon tuntuu että en oo liikkunu yhtään, vaikka oisin ollu salilla jo tunnin. Salilla juoksen ja oon cross trainerilla 4-6 kertaa viikossa.
Olitko ikinä syömättä kokonaista päivää? Jos olit, miten se onnistui? En ees muista kaikkia päiviä kunnolla.. Sillon kun en ollut salilla kuluttamassa, niin usein tuli huono omatunto enkä syönyt. Join kyllä kaiken maailman kalorittomia juomia että ees jostain sain mahan täytettä. Pahempi tunne oli kuitenkin se, kun olin kuluttanu vaikka 1000 kaloria ja syönyt 500. Sillon olin vaan nii väsynyt etten edes jaksanu lähtee minnekkään jääkaapille asti.
Kun palasit kouluun Suomessa, saitko paljon sääli-katseita vai oliko ne enneminkin ihailu-katseita? Tai miltä susta tuntu? Vai kiinnititkö edes huomiota? Muistan kun tutut katto sillee järkyttyneenä. Uudet ihmiset koulussa ei ehkä osannu aatella et olin laihtunu tosi paljon ja plus mulla oli isoja vaatteita usein. Joskus kun huomasin katseita ni olin vaan välittämättä. Keskityin aina vaan liikkumaan paikasta A paikkaan B, sekin oli vaativaa sinänsä.
Mitä sanoit kavereille kun et halunnut lähteä juhlimaan tms. lisäkalorien pelossa? Hyväksyivätkö kaverit aina sun vastaukset? Etten yksinkertasesti jaksa nyt. Se oli kyllä oikeesti totuus, ni kai ne sen ymmärs. Huolissaanhan ne tietty oli ja luuli että olin esim. vihanen niille. Se vaati vaan ii paljo efforttia keskittyä seuran pitämiseen, ku on nälkä ja stressi koko ajan jostai. Vaikka olin väsyny ni pää kävi ylikierroksilla.
Jos haluat kertoa, niin millaista tämä oli sun vanhemmille, ehkä erityisemmin äidillesi? Tuntiko hän syyllisyyttä tms. jotain että olisi tehnyt väärin itse? Vai tuliko tää laihdutus ihan yllätyksenä? Äiti valvo öitä, soitteli jollekkin lääkärituttavilleen ja psykologeille. Iskä yritti puhua mulle pariin otteeseen, mutta sekin tajus olla huolissaan äitin takia. Äiti nimittäin ei pystyny oikee keskittymään mihinkää kunnolla ja soitteli jatkuvasti jos olin jossai. Äiti kysy multa monesti että johtuko se siitä että se laihdutti kovasti ja on miettiny ääneenki et mitä se olis voinu tehdä toisin. Tuli se yllätyksenä, mutta äiti halus vaan tietää mitä mun pään sisällä liikku ja miten puhuin ruuasta ja laihdutuksesta.
Käytkö ihan normaalisti rannalla? Tai siis herättääkö se huomiota kanssa rantailijoissa? Käyn. Itsehän en omasta mielestäni oo liian laiha ni oon suht. luottavainen. Sillon kriittisempänä aikana muut huomas sellaset hui – katseet, enkä mä ees tajunnut. Sehän siinä oli sillonki, ku omasta mielestäni olin saman kokonen kun muutkin.
Sitten vaikka joku keventävä kysymys kun nää nyt oli niin diippejä :D Eli vaikka monetko bikinit omistat! :) Mulla taitaa olla neljät parit :D Haluisin kyllä uudet nyt kesäks ;)
Saitko nukuttua vai valvoitko kaikki yöt? Miltä tuntui kun kavereilta tuli kommentteja siitä kuinka olet laihtunut, tekikö se onnelliseksi vai suututtiko vaan? Jenkeissä heräsin aamuyöllä kun kävin niin ylikierroksilla. Joskus menin juoksemaan jo aamuyöllä 3 aikoihin. Suomessa nukuin vähän paremmin, mutten koskaan sikeesti päivään asti. Se oli aika ihme, koska oon tunnetusti hyvä nukkumaan. Se onki ollu nyt iloa kun oon pystyny nukkumaan pitkään, ilman että herään nälkään ja jos joku huomautti laihdutuksesta ni olin tyytyväine, koska musta tuntu ettei sitä edes kukaan huomaa.
Mitä Mari nyt loppujen lopuksi oikeesti söi ja miten hän vältti nuo herkuttelutilanteet? (Jenkeissä) Aamulla söin jukurtin ja join kahvin. Koulussa porkkanoita ja illalla salaattia ja esim. kalaa. Panttasin iltaan asti, ni kyllä mä pystyin hostejen kanssa syömään. Annokset oliki sitte sellasia sentti kertaa sentti. Herkuttelutilanteissa turvauduin esim. light kokikseen ja vihanneksiin.. Aika monet vaan ihmetteli sitä, en mä niitä tilanteita varsinaisesti vältellyt.
Jatkossakin voitte laittaa Marille kysymyksiä jos tulee mieleen. Uskon että se vastailee ihan innokkaasti ;)
|
18 kommenttiaVastaa |
Kiitos mari hyvistä vastauksista :) ootko miettiny että pitäisit vielä blogia? Kirjoitit hyvin ja sitä oli kiva lukea!
Ootko pitänyt blogii koskaan?? Lukisin mielelläni!!=D Kuin vanha olit sillon ja entä nyt? Missä asut? Tsemppii sulle hei! <3
http://mari-usassa.blogspot.fi/ tos on marin vaihtari blogi!
mä haluaisin tietää että oksensiko mari ikinä,tai tuliko marille esim. ahmimisikohtauksia kalorivajeen takia?
Kiitos postauksesta! Rankka aihe, mahtavaa miten avoimesti vastaat. Tsemppiä Mari! :)
Mari on ihana!
Muuten kiva postaus, mutta oikeasti ei kannattaisi kirjoittaa noin tarkasti mitä söit, miten liikuit jne, koska jotkut ottaa siitä sitten mallia…
Olen eri ano, mutta jos joku on suuntautumassa syömishäiriöön niin hän ottaa sillon mallia jostain ihan muusta ku tästä postauksesta! Internet on täynnä ”ohjeita”. Mun mielestä todella hyvä, että vastaukset tuli niin rehellisesti ku voi vaan tulla:)
mikä tämä juttu on, koska mä en yhtään tiedä mikä tässä oli homman nimi… haha :D
http://enna-nevertoolate.blogspot.fi/2012/05/mun-rakas-kaveri-kertoo-anoreksiastaan.html kysymyksiä mun kaverille =)
tää ei tuu ehkä ihan oikeesee postaukseen, mutta haluun kysyy sulta enna pari kysymystä: Sähän söit e-pillereita ennen ku alotit laihuttaa? Ja oot mun mielestä sanonu että ne lihotti sua? Huomasitko heti niiden lopettamisen jälkee että laihuit? Käytätkö nyt jotain ehkäisyä (mitä mahdollisesti)? Ootko huomannnu sen lihottavan?
Mullakin on ollu laihutus porggis enemmän tai vähemmän käynissä viimisen vuoden. Ja oonkin viime vuoden tammikuusta laihtunu n. 9-10 kiloa. Mutta nyt alotin e-pillerit, oon syöny kaks liuskaa ja tuntuu et tää laihutus tyssäs ja pari kiloo tullu takasinkii. Tosin nyt en oo ehtiny kauheesti urheilla, mut on näitä urheilumattomuus kausiakin ollu aikasemmin, enkä oo sillon lihonu enkä laihtunu.
Nii nyt pohdin et pitäskö mun lopettaa noi pillerit(tai vaihtaa merkkiä) vai mitä teen :s en keksi mitää muutakaa parempaa ehkäisykeinoa mulle.. Lisäks mun tissit on kasvan, enkä haluu näit yhtää isommaks!! :D
t. Sohvi
Pillerithän kerää aika paljon nesteitä ja sillonkun mä niit rupesin syömään niin lopetin liikunnankin enkä oikeen kiinnitänyt huomioo syömisiin niin senkin takia lihoin. En oo oikeen perehtyny noihin pillereihin et lihottaaks ne itessään vai mitä ne oikeen tekee.. Kannattaa nyt seurata tilannetta ja sit vaihtaa/lopettaa jos siltä tuntuu =) Mulla kasvo tissit kans mut lähti myös pois kun lopetin xD
Voin sanoa et pillerit ei itessään enää nykypäivänä lihota vaan aluks saattaa kerätä nestettä mutta kaikkien sivuvaikutusten, myös sen turvotuksen, pitäis lähteä kolmen kuukauden kuluessa :)
Kiva postaus! Olisko lisää ennen ja jälkeen kuvia?
Olis helpompi lukea, jos kysymys olis boldattu ja vastaus normitekstillä tai kursiivilla. Se on myös yleinen käytäntö…
Mari halusi näin tehdä joten tehkööt niin :))!
Sori mut sä oot sairas ihminen
1200kcal olis pakko syödä päivässä
Ei ihme ettet kunnolla laihdu.
nooo shit sherlock? =D