Ihmismieli on niin jännä. Mä en yleensä mieti muiden mielipiteitä, mutta jotenkin nyt viimekesän jälkeen kun lihosin niin oon pelännyt että muut huomaa saman. Siks en oo kehdannut pitää semmosia vaatteita kun oon halunnut, vaan oon piilotelut itteäni isojen vaatteiden alla. Töissä kuitenkin kun puhuttiin tästä aiheesta niin työkaveri sanoi ettei hän oo ainakaan mitään huomannut että olisin lihonnut. Samoin kaverit. Jerellekin kun valittelin samaa asiaa ja näytin kuvan viimekesältä nii se vaan totes että mulla on nykyään isommat tissit :D Njaa. Noh ei haittaa!
Nyt oonkin yrittänyt opetella olemaan millasilla vaatteilla vaan, miettimättä muiden mielipiteitä. Ei ainakaan kukaan oo tullut sanomaan mulle että sä oot läski. Nyt kun oon yrittänyt ajatella että hyvä mä oon, niin oon nähnyt itteni ihan eritavalla. Vaikka makkaroita tulee istuessa, niin aivan sama.

Haha siinä on todiste! Ja siinä myös näkyy miten noin napakorut oikein menee XD
Mun mielipide voi muuttua – oonhan sentään nainen – mutta nyt oon sitä mieltä että kai M kokoinenkin voi olla hyvännäköinen?? Mulla on paljon helpompi olo kun en kokoajan eti itestäni niitä huonoja puolia. Edelleen haluan treenata ja katsoa että mitä muutoksia se tuo aikaan, mutta en stressaa siitä, niinkun sanoin. Nyt kun syön hyvin, MYÖS HERKKUJA VÄLILLÄ, ja treenaan säännöllisesti niin olo on paljon parempi. Voisin vaikka sanoa että nyt vihdoin oon löytänyt sen kultasen keskitien? En uskalla vielä 100% niin sanoa, mutta ainakin suunta on oikea ;)