 Liisa to 02.01.2014 |
Tämä joululoma on meillä mennyt tosi energisissä merkeissä, ollaan tehty kaikkea hauskaa ja ihanaa <3. Yhtenä "välipäivänä" otettiin suunnaksi yksi kaupungin kuuluisimmista nähtävyksistä, London Eye. Valmistuessaan ennen vuosituhannen vaihdetta London Eye oli koko maailman suurin maailmanpyörä. Vaikka se nykyisin sijoittuu tässä kategoriassa pronssisijalle, on se edelleen maapallon korkein vain yhdeltä puolelta tuettu pyörä – ja tietysti Euroopan suurin ja varmasti tunnetuin ferris wheel. Aivan viime aikoihin eli Länsi-Euroopan korkeimman pilvenpiirtäjän Shardin valmistumiseen asti piti se hallussaan myös Lontoon korkeimman ”näköalatasanteen” titteliä. Speksit ovat siis oikein vaikuttavat – mutta edes ne eivät vedä vertoja niille näkymille, jotka 120 metrin korkeudesta avautuvat.
   Yksi 360 asteen kierros kauniin maamerkin kyydissa kestaa noin 25 minuuttia. Paikan päällä matka tuntuu menevän ihan silmänräpäyksessä; ensin jännitystä herättää astuminen yhteen pyörän suljetuista ”kapseleista” sen jatkaessa pysahtymatta rauhallista liikettään, sitten saa aloittaa kuuluisien maamerkkien bongailun ja pian sitä huomaakin lähestyvänsä jo uudelleen maan pintaa. Tylsyys ei siis missään vaiheessa pääse iskemään, jos joku sellaista olisi edes epäillyt. Lontoo ja tylsyys eivät tosin muutenkaan sovi samaan lauseeseen.
  
Matkaa tehdään siis lasisissa kapseleista, joista avautuu upeat näkymät aivan joka suuntaan. Meidän vaunussamme ihmiset kokoontuivat aika tiivisti Big Benille ja perinteisen turistikeskustan puoleen avautuvien ikkunoiden luo. Huomiotta ei kuitenkaan kannata jättää myöskään vaunun ”takaikkunoita” – sieltä nimittäin näkee esimerkiksi St. Paulsin katedraalin, Cityn korkeat rakennukset sekä edellä mainitus Shardin.
 
Tama oli muuten mun eka kerta London Eyessa, vaikka olen asunut taalla jo reilut kaksi vuotta. Hassua, kun ottaa huomioon, että kyseessä on kaupungin suosituin maksullinen nahtavyys. Jutellessamme paikalla työskennelleen tytön kanssa tämä tosin paljasti, että on itsekin matkannut maailmanpörällä vain kerran. Tiedän jo nyt, että haluaisin ehdottomasti kokea London Eyen taian uudestaan: tämä kierros sijoittui iltaan, joten ensi kerralla olisi kiva tulla paikalle keskipäivän tai hämärän aikaan. Olen tosin lukenut, että iltaisin London Eyesta avautuvat maisemat ovat parhaimmillaan – siltikin, Lontoo on kaunis valaistuksella kuin valaistuksella ja säällä kuin säällä.
  Ja hei, iso kiitos kaikille, jotka osallistuitte Matkamessu-arvontaan. Arpaonni (eli satunnaisnumerogeneraattori, haha) suosi tällä kertaa Giassia ja Noraa. Nähdään messuilla! :)
Oletko sinäkin pääsyt ihailemaan Lontoota London Eyen kyydistä? Tai oletko harkinnut sen lisäämistä seuraavan Lontoo-reissun ohjelmistoon? |
6 kommenttiaVastaa |
Oon käynyt pariinkin kertaan, mut vaan päivisin :) Illalla siis seuraavaks! Ja Shardissa pitäs päästä kans käymään…
Joo, suosittelen ehdottomasti iltaa! :) Ja hei, odotas vaan, ne näkymät Shardista on aivan uskomattomat. Siitä on itse asiassa tulossa juttua ihan kohta, kun päästiin käymään sielläkin tän loman aikana. :)
Oot kyllä onnekas, kun tuo mahtava London Eye sijaitsee siellä teiän lähellä! Yhen kerran oon päässy kyydistä (ja muutenkin Lontoosta!) nauttimaan, ja toivottavasti ei jääny myöskään viimeseks ;)
No sanos muuta! Aina välillä saa nipistää itseään tän kaupungin katuja kävellessään. :)
Kävin viime kesän Lontoon-reissullani London Eyessa ja olivathan ne näkymät aivan mahtavat! Melko kauan jouduin rohkeutta keräillä, sillä minulla on melko kova korkeanpaikankammo, mutta loppujen lopuksi kyyti oli ihan easy, kun pyörä liikkui niin huomaamattomasti. :) Luulen kyllä, että seuraavalla matkalla joutuu ottaa uusintaoton London Eyen kyydissä – tällä kertaa kuitenkin juurikin ilta-aikaan sillä ensimmäisen kierroksen pyörähdin juurikin valoisalla ilmalla keskipäivällä.
Hienoa, että uskalsit kyytiin pelosta huolimatta! Ja suosittelen täysillä iltakierrosta, maisemat ovat niin kauniiita täydessä valaistuksessa!