 Liisa to 10.04.2014 |
Palataan pienen tauon jälkeen Instagram Travel Thursdayn pariin – tänään aiheena on travel sanan arkisessa merkityksessä. Aihe on mulle erityisen ajankohtainen, koska aloitin viime kuussa uudessa duunissa aivan Lontoon keskustassa. Kaupungilla liikkumisesta on siis tullut jokapäiväistä herkkua, ja lisäksi se ajoittuu nykyisin juuri ruuhka-aikoihin, joita onnistuin opiskelu- ja freelance-aikoina kätevästi välttelemään. Suosittelen välttelytaktiikkaa myos turisteille: sen lisäksi, etta ruuhka-ajan ulkopuolella matkustaminen on ainakin Lontoossa edullisempaa, on se monesti myös nopeampaa ja ainakin paljon, paljon mukavampaa.
Britit tunnetaan hyvistä käytostavoistaan, mutta ruuhkametrossa tätä on joskus vaikea muistaa. Toisaalta täyteen pakkautuneessa metrovaunussa on kieltämättä aika vaikeaa olla kohtelias, kun on pakko liimautua aivan kanssamatkustajien kylkeen ihan vain mahtuakseen sisälle. Istumapaikasta on yleensä turha haaveillakaan. Pari päivää sitten metron pysähtyessä asemalle huomasin, että vieressäni seisoi joku vanhempi nainen, jonka kanssa matkustanut kaveri kehotti tätä kuuluvasti istumaan vapaana olleelle paikalle. Ennen kuin mummo ehti tehdä työtä käskettyä, harppoi istuimen luo kuitenkin keski-ikäinen mies, joka istahti tyytyväisenä alas sivuilleen katsomatta. Anteeksi? (Älkää huoliko, tarjosin mummolle luonnollisesti omaa paikkaani, jonka hän ottikin tyytyväisenä vastaan). Tällaiset tilanteet tuovat aina mieleeni sen, kun matkustin muutama vuosi sitten Nykkiin. Olin osan aikaa reissussa ryhmän kanssa, mutta niin meno- kuin paluumatkan lentokentälle tein ihan yksin. Nuori tyttö, iso matkalaukku ja paljon, paljon portaita – olisi voinut kuvitella, että joku herrasmies olisi ymmärtänyt tarjota auttavaa kättä (kirjaimellisesti, haha) viimeistään siinä vaiheessa, kun jouduin pysähtymään huilaamaan joka toisella askelmalla. Vaan ei. Pukumiehet ja hopparit vain vilistivät ohitseni portaissa ja aloin olla vähän epätoivoinen. Äkkiä tunsin kuitenkin, että takanani joku tarttui määrätietoisesti laukkuuni ja auttoi minua kantamaan sen maanpinnalle. Käännyin ympäri kiittääkseni ystävällistä ohikulkijaa – joka olikin suureksi hämmästyksekseni nainen. Girl power!
En tietenkään oikeasti ole sitä mieltä, että miehillä olisi jotenkin naisia suurempi velvollisuus tarjota omaa paikkaansa sitä tarvitsevalle tai auttaa painavien laukkujen kanssa ongelmiin joutunutta turistia (ainakin allekirjoittanut turisti on yllä kuvailemansa episodin jälkeen aloittanut hauistreenit :p). Täällä Lontoossa ihmiset ovat kuitenkin yleensä niin ystävällisiä ja avuliaita, että liikennevälineissä ilmenevä tylyys voi aluksi yllättää. Esimerkiksi väärällä puolella liukuportaita seisoskelevat (se toinen puoli kun on varattu niille, jotka haluavat kävellä ylös!) ja lippuporteilla Oyster cardien kanssa hidastelevat (kortit kuuluu ottaa valmiiksi jo hyvissä ajoin) tyypit keräävät varmasti vähintään nuolisateen verran vihaisia katseita. Koska ärtyneisyys tarttuu tiiviissä tunnelmassa helposti matkustajalta toiselle, kannattaa siltä suojautua parhaansa mukaan. Itse yritän varata joka matkalle jotain kivaa tekemistä (lehti, kirja, kännykkäpeli tai kirjoitusvälineet), enkä ole ainoa. Paikalliset vitsailevatkin joskus, että on suoranainen etikettimoka nostaa metrossa katseensa pois Evening Standardista (paikallinen ilmaisjakelulehti) – varsinkin, jos sen erehtyy suuntaamaan kanssamatkustajaan. Kaikesta huolimatta Lontoon julkisen liikenteen verkosto on laajuudessaan ja tehokkuudessaan todella vaikuttava. Pakko myos alleviivata, että ruuhka-aikojen ulkopuolella matkustaminen on suoranaista luksusta: busseista näkee toinen toistaan upeampia nähtävyyksiä, metrolla pääsee kymmenessä minuutissa toiselle puolelle kaupunkia, overground kulkee Lontoon kattojen yllä ja DLR tuntuu paikoin melkein huvipuistolaitteelta. Tästä kaupungista ei voi lähteä testaamatta joukkoliikennettä!
Kannattaa silti muistaa, että kävely on hyvä vaihtoehto bussiin tai metrovaunuun hyppäämiselle. Urheilulliset ja urheat taas suosivat pyöräilyä. Taksin käyttäminen on varsin edullista, etenkin, jos liikkuu lyhyitä matkoja ja isossa porukassa. Näiden ”perinteisten” liikuntamuotojen lisäksi urbaanissa viidakossa bongailee usein myös niitä vähän erikoisempia: esimerkiksi rullalautailua ja -luistelu on varsin suosittua, ja tyokaverini taas paljasti taannoin tulevansa toimistolle potkuskootterilla. Mitä liikennemuotoa sinä suosit? Onko Lontoon julkinen liikenne tullut tutuksi? ************************************** Instagram Travel Thursday on kokoelma matkailuun ja instagramiin liittyviä postauksia. Suomessa projektia vetävät Kaukokaipuu, Destination Unknown ja Running with Wild Horses -blogit, ja niiden sivuilta löytyy paitsi lisätietoa, myös ohjeet osallistumista varten. |
Iso kaupunki ja ruuhkat, ahdistavaa… Meidän kylällä täällä Norjassa joko kävellään, tai mennään autolla vähän pidemmälle. Junaa suosin aina jos on vain mahdollista. Muksujen kanssa matkustaessani olen huomannut sen, että Pohjoismaiden ulkopuolella apua tulee yleensä aina heti kun tallustan vauva kantorepussa edessä, reppu selässäni ja ehkä vielä meidän 2-vuotias sylissä kassinsa kanssa, Suomessa on ollut kaikkein synkimmät hetket, onneksi sielläkin yleensä ulkomaalaiset auttavat ;)
Hahahaha, ihana! Joo, vaikka itselläni ei vielä lapsia olekaan, oon ollut huomaavinani että suhtautuminen pikkuisiin on erilaista Suomen ulkopuolella. :) Junat on myös mun omia suosikkeja – harmi, että ne on täällä aika kalliita!
Mä en ole Lontoossa liikkunut kuin junalla ja tubella, jotka molemmat tosi käteviä & mukavia :)
Lontoo on myös oiva kaupunki kävelyä varten :)
Mikä nuo DLR / overground muuten ovat? Rupesi kiinnostamaan…:p
Overground on siis maan pinnalla liikkuva metro / juna.. liikkuu lähinnä ykköszonen ulkopuolella, mutta yksi linja menee esim. Eustoniin. DLR on vähän samantyyppinen juttu, mutta se liikkuu ilman kuskia, joten etupenkiltä näkee suoraan eteenpäin, ja maisemat ovat todella upeita! Suosittelen kokeilemaan kumpaakin ens kerran kun oot täällä! :)
Juuri maanantaina kotiuduin ensimmäiseltä Lontoon matkaltani ja yllätyin todella metrojen käytön helppoudesta ja muutenkin kuinka hyvät yhteydet julkisilla oli joka paikkaan. :)
Asuin district lanen päässä, joten metrolla liikkuminen tulikin siis hyvinkin tutuksi ja kiinnitinkin turistina huomiota siihen kuinka lähen jokainen metrossa oleva joko luki a) lehteä tai b) pelasi puhelimella jotakin peliä. :D
Keskustassa kuljin matkani kävellen, mutta haaveilin pyöräilystä puistoissa kävellessäni noiden telineiden ohitse.
Lapsilla ainakin majapaikkani lähettyvillä oli muuten muotia tulla kouluun nuilla potkulaudoilla, sitä olisi ollut ihan muoditon, jos ei olisi sellaista omistanut. :D
Minulla potkulautailut ja pyöräilyt jäivät nyt kuitenkin odottamaan seuraavaa matkaa.
Kiva kuulla, että metro oli positiivinen kokemus! Miten matka muuten sujui? Oletan, että hyvin, kun mainitset jo seuraavan matkan :) Haha, meidän lähellä noita potkulautoja näkee jopa tarhan edessä parkissa… suloista ja hassua! :)
En voi sietää Lontoon metroa ruuhka-aikaan… Sen takia mun tärkein kriteeri asunnon etsinnässä on aina ollut kävelymatka duuniin enkä toivottavasti joudu siitä vielä pitkään aikaan luopumaan :D Tosin to be fair, Lontoon metro on paljon siedettävämpi ku Pariisin metro ruuhka-aikaan!
Joo, mä kiinnitin huomiota siihen, että Pariisin metro (myös ruuhkien ulkopuolella vaikutti sotkuisemmalta kuin Lontoon ja muutenkin jotenkin… no, tosi ei-pariisimaiselta! :P
Toi Lontoon julkisten ruuhkaisuus tuli mulle vähän puskista kun siellä viimeksi olin työmatkalla. Hyvä kun metroon mahtui sisälle… ja tietty mukana itsellä oli matkalaukku, kun saavuin paikalle vasta aamulennolla ja ajatus oli mennä suoraan töihin. :P
Toisaalta tuntuu että ruuhka-ajat ovat ruuhkaisia kaikkialla. Täällä Luxemburgissa luulisi että tilaa on, kun kaupunki on pieni ja bussit kulkevat viiden minuutin välein, mutta joudun täälläkin aina välillä luovuttamaan ja odottamaan seuraavaa, kun bussiin ei mahdu sisälle. Siksi yritän tulla töihin joko vähän ennen tai jälkeen pahimman ruuhkan tai napata alle kaupunkipyörän.
Hahah, voi ei, matkalaukku ja rush hour ei todellakaan ole se helpoin yhdistelmä… Mäkin yritin aina ennen tota välttelytaktiikkaa, mutta kun nykyisin mun duuni alkaa 9.30, niin saisin osai ruuhkista vaikka tulisin töihin tuntia aiemmin :P
Viime Lontoon reissulla käytimme paljon metroa, mutta myös ihan vain jalkoja! Hyväksi havaittiin tuo jälkimmäinen, etenkin kun säät suosivat.
Hyvällä säällä se on paras vaihtoehto! Näkee samalla myös sitä kaupunkia, jota on yleensä tultukin katsomaan :)
Ihastuin Lontoon metroon jo ensimmäisellä vierailullani, niin simppeli ja nopsa! Kun turistina ostaa vielä joko 7 päivän oysterin tai rajattoman päivälipun niin ei tarvitse miettiä kun pääsee jo suhaamaan paikasta toiseen. Siellä kyllä nopeasti oppii, että vasemmalla puolella seistään ja oikea puoli on varattu kiitäjille x) Tämä on toinen Lontoo-postaus IGTT:ssä tällä viikolla ja kylläpä tuli ikävä kaupunkia! :)
Joo, monen muun suurkaupungin metroista poiketen London tube on todella helppokäyttöinen. Ja noi rajattomat kortit on niin käteviä, harmi vain että ne tulee aika kalliiksi on the long run…