 Liisa la 11.01.2014 |
Jatketaan vielä hetki vuoden 2013 muistojen parissa. Tällä kertaa vuorossa kevät ja alkukesä. Eka osa löytyy täältä.
 Huhtikuun alun vietin Suomessa. Sitten tulin muutamaksi päiväksi Lontooseen ennen pikalähtöä Ranskaan – osallistuin Rennesissä kahden viikon mittaiseen rikollisuutta, mielisairautta ja vangitsemiskäytäntöjä käsittelevään seminaariin. Meidän koko yliopistostamme osallitujiksi oli hakemusten perusteella valittu vain viisi ihmistä eri aloilta ja laitoksilta, joten olin tosi ylpeä saadessani olla mukana.
 Innostustani ei hälventänyt edes se, että kaikki opiskelivat jakoivat seminaarin ajan pienen pienet hotellihuoneet muiden osallistujien kanssa. Omassa huoneessani oli itseni lisäksi kaksi entuudestaan mulle aivan tuntematonta naista, ja jännitin etukäteen vähän, mitenköhän se sujuisi. Turhaan – tulimme kaikki kolme aivan loistavasti toimeen ja olemme edelleen yhteyksissä. Oli muutenkin tosi hauska saada viettää kaksi viikkoa ranskalaista yliopistoelämää, hengata kampuksella ja käydä paikallisissa ruokakaupoissa ja ravintoloissa vaikka mun on pakko myöntää, että tämän reissun jälkeen en pitkään aikaan halunnut koskeakaan patonkeihin tai croissanteihin, hahaha.
Tiivis ja mielenkiintoinen ohjelma piti sisällään tavanomaisten luentojen lisäksi myös kenttätyötä ja tutustumiskäyntejä – vierailimme esimerkiksi nuorisovankilassa. Aikaa jäi kuitenkin myös kaupungilla pyörimiselle sekä retkeilylle: pääsin suureksi riemukseni käymään Mt. Saint Michelissä ja Saint Malossa. Retkipäivä oli kaiken kukkuraksi niin aurinkoinen, että sain nauttia kevään lämmöstä minimekossa. Ihana aloitus kesäkauteen!
 Seminaarin jälkeen astuin väsyneenä mutta tyytyväisenä junaan, joka kiidätti mut Pariisiin ja siellä odotelleen T:n syliin. Vietimme aivan täydellisen pitkän viikonlopun Seinen rannoilla auringosta nauttien, Musee d’Orsayn impressionistitaidetta ihaillen, ravintoloissa ja kahviloissa hengaillen, katutaidetta bongaillen ja yleisesti Pariisin bulevardeja ja pikkukujia samoillen. Lomailun ohessa kirjoitin väitöskirjasuunnitelmaani, jolle potentiaalinen ohjaaja näytti suureksi riemukseni vihreää valoa.
 Huhtikuun lopussa olikin jo ekojen tenttien aika. Niiden lisäksi keskityin tiiviisti valmennustunteihin, esseiden suunnitteluun, väitöskirjahakemukseen ja gradutyöhön. Tenttikausi aiheutti aika kovaa stressiä, mutta onneksi sää suosi Lontoota ja pääsin rentoutumaan pihatöiden ja puistohengailun parissa kauniista auringonpaisteesta nauttien.
Kuukauden statuspäivityksiä: This morning, we went through some anger management techniques. They came in handy later in the day, when our Belgian lecturer, before starting his performance, which we were promised would be in English, said: ’French is my mother tongue and I will speak French. Unfortunately for our English colleagues. But you can always ask questions in your mother tongue’. FYI, I am not English, English is not my mother tongue, and unfortunately I am not able to ask questions in any of my native languages, because no one else here speaks Finnish, Russian or Estonian – so please don’t make me feel like an evil British imperialist. Anyway, tonight I decided to show my respect for the local culture by going to see a theatre performance – 1,5 hours of pure French. Oui!  Toukokuun ensimmäiset viikot menivät koulutöiden, kokeiden ja esseiden parissa. Huomasin, että ajankäytössäni on vielä paljon parantamisen varaa, sillä jouduin palauttamaan yhden esseen päivän myöhässä, kun en yksinkertaisesti ehtinyt saamaan sitä valmiiksi eräpäivään mennessä. Vaikka tässä vaiheessa en sitä vielä tiennytkään, menivät esseet ja kokeet kuitenkin onneksi tosi hyvin.
 Maaliskuun juhlahumun ja suureksi osin Ranskassa vietetyn huhtikuun jälkeen nautin myös ihan tavallisesta lontoolaisesta arjesta: tapasin ystäviä, kävin urheilemassa, heitin talviturkin maauimalassa ja pidin hauskaa illanvietoissa.
 Kuukauden puolivälissä lähdin käymään Suomessa. Nautin maailman parhaasta seurasta, ulkoilin, rentouduin, samoilin pitkin stadia, katsoin jokavuotisen perinteen mukaisesti Euroviisut ja tapasin kavereita. Aloitin graduhaastattelut, ja jännityksestä huolimatta ne sujuivat tosi hyvin. Olin Skype-haastattelussa King’s Collegeen ja sain kuulla tulleeni hyväksytyksi arvostettuun väitöskirjaohjelmaan.
 Toukokuun lopulla lähdimme poikaystäväni kanssa Belgradiin. Hän oli työreissulla ja minä taas sain maistiaisia siitä, millaista trophy-vaimoilu saattaisi olla ;) No ei kai, vaan oli tosi hauskaa, että pystyin lähtemään mukaan ja tutustumaan minulle ennestään aivan tuntemattomaan kaupunkiin ja maahan. Miehen ahkeroidessa kiertelin kaupunkia yksinäni. Eräänä iltapäivänä tulin kaatosateen yllättämäksi ja kastuin niin pahasti, että puhelimeni sanoi sopimuksensa irti. Toisina päivinä taas iloittiin 30 asteen helteistä.
 T:n vapauduttua jatkoimme lomailua yhdessä esimerkiksi illallisilla tämän kollegoiden kanssa. Yhtenä päivänä vuokrasimme pyörät ja lähdimme tutustumaan lähisseutuihin. Oli aivan huippua, ja Serbian siisteys ja kiinnostavuus sekä paikallisten ihmisten ystävällisyys teki meihin kumpaankin todella suuren vaikutuksen.
Kuukauden statuspäivityksiä: Why did I not pay attention in math class at school… and why, oh why, did I then decide to use quantitative methods in my dissertation?  Kesäkuu alkoi Serbiassa, ja melkein heti Lontooseen palattuamme oli seuraavan reissun vuoro: lähdimme viikonlopuksi mökille engantilaiselle maaseudulle. Tämä pieni, mutta sitäkin ihanampi breikki on jäänyt mieleeni yhtenä koko vuoden kohokohdista: oli ihanaa viettää aikaa metsän keskellä keskittyen ihan vain yhteen asiaan rentoutumiseen.
 Kaiken chillailun, porealtaassa polskuttelun (aaaah, mun ensi kämpässä on oltava tällainen!:p) ja leffojen katselun vastapainoksi vuokrasimme pyörät ja vietimme tuntikausia satulassa metsäteitä ja pellon reunaa polkien. Ajoimme läheiseen Winchesteriin asti ja vietimme ihanan illan kaupungin upean katedraalin edustalla ruohikolla makaillen.
 Lontoossa suurin osa ajastani meni gradun kvantitatiivista puolta hioessa ja potentiaalisia vastaajia etsiessä. Sen lisäksi tapasin kavereita, kävin leffassa (Great Gatsby rokkasi!) ja nauroin stand up -illoissa. Kävin myös hieronnassa, jonka ihanat ystävät olivat mulle jo maaliskuussa synttärilahjaksi ostaneet – tämänkin voisi ottaa tavaksi. Pääsin myös kokeilemaan jotain ihan uutta, kun tankotanssia ihan kunnolla harrastava ystäväni kutsui minut ja toisen ystävämme luokseen kokeilemaan lajia. Vitsi, miten vaativaa mutta hauskaa! 
Kuukauden puolivälissä oli aika lähteä kauan odotetulle matkalle Italiaan. En ollut käynyt siellä kertaakaan oman vaihtoni jälkeen, eli melkein kahteen vuoteen – oli siis jo korkea aika palata takaisin. Lensimme ensin Napoliin, jossa vietimme viikon, ja matkasimme sieltä laivalla toiseksi viikoksi Palermoon.
 Mitä tästä unelmien matkasta oikein voisi sanoa? Se täytti ja ylitti kaikki odotuksemme. Saimme nauttia täydellisestä ilmastosta, maailman herkullisimmasta ruoasta, ihanasta arkkitehtuurista, lämpimästä vedestä, kauniista kielestä, ihmisten ystävällisyydestä, puistoista, kaduista, auringonlaskuista… Italia hurmaa mut uudestaan, ihan joka kerta. Tästä huolimatta oli kiva palata kuun lopussa takaisin Lontooseen. Se kertoo varmaan kaiken olennaisen siitä, miten ihanassa kaupungissa oikein asunkaan. :)
Mountain biking,wildlife spotting…and now jacuzzi time!! *********
Vuoden toinen neljännes oli siis hyvin matkapainotteinen ja hyvin ihana :). Ensi kerralla vuorossa heinä-syyskuun muistelua, ja voin jo etukäteen varoittaa, että gradu tulee olemaan aika tärkeässä roolissa. :P
|
|
Liisa to 23.05.2013 |
   Vietimme tosiaan poikaystäväni kanssa pari viikkoa sitten neljä päivää Pariisissa. Majoituimme 13. arrondissementin Chinatownin holleilla, ja olimme valintaamme enemmän kuin tyytyväisiä: metroyhteydet olivat erinomaiset, ja keskustaan jaksoi myös kävellä tosi hyvin (matka ehkä sellaiset 5-7 km?). Lisäksi ympärillä oli toinen toistaan herkullisempia itämaisia ravintoloita, joiden avulla pystyimme välttämään Pariisin kauniin, mutta kalliin keskustan ranskalaiset ruokapaikat – erityisesti sen jälkeen, kun olin viettänyt kaksi viikkoa Rennesissä patonkeja, creppejä ja kroisantteja nauttien, ei samojen herkkujen maisteluun tuplasti Bretagnen hintoja kalliimalla ollut mikään välttämättömyys. ;) Valitsimme hotelliin alunperin opiskelijaystävällisten hintojen vuoksi, mutta nyt sanoin T:lle, että haluan, jos en samaan majataloon, niin ainakin samalle alueelle myös ensi kerralla.
  Tämä on varmaan sanomattakin selvää, mutta jos Lontoosta tai jostain muualta lähialueilta mielii rakkauden kaupunkiin matkustaa, kannattaa tehdä kuten me teimme ja käyttää hyväkseen Eurostar-yhteyttä. Okei, junat eivät ole mitään luksusvetureita, ja lentäminen saattaa joissain tapauksissa tulla jopa edullisemmaksi, mutta raidematkaaminen on paitsi monta kertaa ympäristöystävällisempää, myös huomattavasti mukavampaa.
 Taas kerran tuli todettua myös se, miten älyttömän monipuolinen kaupunki Pariisi onkaan. Tämä oli kolmas kertani maailmankuulussa metropolissa, ja edelleen to do -listoille jäi kymmeniä kivoja ja mielenkiintoisia aktiviteetteja.
  Tällä kertaa tosin nautimme kaupugista ilman mitään listoja, täysin vapaasti ja ilman mitään nähtävyyspaineita. Työpaineita kummallakin taas oli sitäkin enemmän, eli rentouttavan päivän päätteeksi sekä aamulla ennen kaupungille lähtöä vietimme aina pari tuntia projektiemme parissa. Ajatuksena työnteko Pariisissa kuulostaa ehkä hölmöltä, mutta meidän tapauksessamme se oli ainoa keino päästä matkaan – ja aika harva jaksaa oikeasti kuitenkaan hengailla ulkona kuuttatoista tuntia päivässä, eli periaatteessa monenkaan tunnin duunit eivät ole välttämättä nähtävyyksien tai kaupunkitunnelman ihastelusta pois. :)
  Yksi pakko käydä -kohde meilläkin tosi oli: upeasta 1800- ja 1900-luvun taiteen kokoelmastaan tunnettu Musee D’Orsay. Sen tsekkaamisen lisäksi kiersimme puutarhoja, bongailimme modernia arkkitehtuuria, kävelimme pitkin Seinen rantaa, ihastelimme Eiffel-tornia (maalta käsin), matkustimme metrolla, nauroimme hauskalle katutaiteelle, kävelimme ympäriinsä ilman mitään selkeää suunnitelmaa – ja ai niin, kuten alimmasta kuvasta huomaatte, kävimme jopa Helsingissä. ;)
  |
