 Liisa su 20.04.2014 |
Totisesti nousi! Meille ortodokseille Pääsiäinen on vuoden suurin ja tärkein juhla. Harmittaa tosi paljon, etten ollut eilen Suomessa yömessussa. Pääsiäisyön palvelus on aina niin kaunis: kokoontuminen hämärään kirkkosaliin ja kynttilöiden sytytys, ristisaatto kirkon ympäri, tielle tiputeltavat ruusun terälehdet, pääsiäislausut, monikieliset toivotukset, käsinkosketeltava ilon ja toivon ilmapiiri… se on jotain aivan ainutlaatuista. Firenzessä asuessani pääsin viettämään vähän erilaista, mutta silti ihanaa Pääsiäistä. Toscanan pääkaupungissa suurta juhlaa nimittäin vietetään Scoppio del Carron merkeissä. Kirjaimellisesti vaunun räjähtämiseksi kääntyvä perinne on peräisin ristiretkien ajoilta. Nykyisinkin suuri, vuosisatoja vanha kärry tuodaan Firenzen upean katedraalin edustalle. Kärry on täynnä ilotulitteita, ja jos ne monimutkaisen prosessin jälkeen syttyvät ja ”räjähtävät”, on tiedossa perinteen mukaan mukava vuosi. Musta tuntuu, että kuvat voivat tosiaan kertoa Scoppio del Carrosta enemmän kuin tuhat sanaa, joten tässä napsimamme kuvasarja vuodelta 2011, jolloin scoppio onnistui onneksi erinomaisesti. :)
Millaisia pääsiäisperinteitä teillä on? Onko joku muu käynyt katsomassa Scoppio del Carroa?
|
|
Liisa pe 04.04.2014 |
Mulla on kiva työpaikka. Niin kiva, että melkein harmittaa ottaa seuraavat kolme duunipäivää vapaaksi. Ja samalla ei harmita yhtään, koska poissaolon syynä on matka kaupunkiin, jota en ole saanut mielestäni siitä lähtien, kun jätin sen taakseni melkein kolme vuotta sitten. Firenze. Renessanssin kehto, turistien suosikkikohde, yksi maailman kauneimpia seutuja. Minulle tämä on vaihtokaupunkini, paikka, jossa asuin puoli vuotta. Nyt matkustan sinne vain kolmeksi yöksi, mutta tuntuu melkein siltä, kuin olisin palaamassa kotiin. Yhteen niistä. Näen jo mielessäni ilta-auringossa kylpevän Santa Maria Novellan aukion, Arnon yli kiipeävät sillat. Kauniisti kaartuvan Via Delle Belle Donnen – miten jollain kadulla voikin olla niin ihana nimi? Poikaystäväni mielessä taas siintävät kapeat kadut, niille lankeava kaunis valo. Hymyilen, sillä minäkin tietysti muistan meidän patomme. Kuinka monena iltana istuimmekaan sen päällä ohilipuvaa jokea ja kaupungin kattoja tuijotellen. Miun pitää silti korjata poikaytäväni väite siitä, ettei paikkaa tuntisi kukaan muu. - Ja ne muut auringonottajat, sanon. Tällä hetkellä en ymmärrä vitsejä. Olen niin tohkeissani. Firenze, täältä me tulemme! |
|
Liisa ti 25.02.2014 |
Olen taas Lontoossa. Lentoni saapui perille illalla, ja flunssainen poikaystäväni oli käymässä sänkyyn jo siinä vaiheessa, kun olin itse vasta purkamassa laukkujani ja menossa suihkuun.
- Älä sit oo pitkään siellä, vaan tuu nopeesti tänne. Mä haluan jutella sun kanssa! T ilmoitti. Niin, Ukraina on varmasti ollut se aihe, josta olen lukenut eniten tämän ja viime viikon aikana. Silti – tai ehkä juuri siksi – en osaa sanoa siitä mitään. Synnyinkaupunkini Rostov sijaitsee alle sadan kilsan päässä Ukrainan rajasta, vaarini on käynyt yliopistonsa nykyään Ukrainalle kuuluvassa Odessassa, hänen sukulaisiaan asuu alueella paljon ja lisäksi mulla on monta ukrainalaista ystävää. Facebook-feedini on täyttynyt ystävieni ja tuttujeni kirjoituksista, valokuvista, videoista. Osa on ollut toivekkaita, osa järkyttäviä, osa surullisia, osa innostuneita. Osa on kannattanut Maidania ja osa vastustanut sitä jyrkästi. Osa on haukkunut Janukovichia, osa pilkannut oppositiojohtajia. Osa on pyytänyt apua EU:lta, osa Venäjältä, osa ollut pettynyt kaikkiin ulkovaltoihin. Yhdistäviä tekijöitä on ollut vain yksi: kaikki ovat yksiselitteisesti tuominneet väkivallan. Myös eri tiedotusvälineet kertovat eri tarinoita, eikä niihin aina voi luottaa. Mulla ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi asiantuntemusta edes muodostaa Ukrainan tilanteesta omaa mielipidettä, saati sitten vielä kertoa siitä muille. Vaikka ihan hirveästi en ehtinyt muita uutisia työhaastattelu- ja semmakiireiltäni seurata, pari juttua kiinnitti kuitenkin huomioni. Olin aivan fiiliksissä kun kuulin, että Firenzen pormestari Matteo Renzi on Italian seuraavaa pääministeri. Miksi? Ensinnäkin, hän on nuori – hyvää vaihtelua. Toiseksi, hän kuuluu Partito Democraticoon. Tähän väliin pieni disclaimer: en ihan hirveästi tykkää kommentoida Italian politiikkaa yhdestä yksinkertaisesta syystä – en tunne sitä tarpeeksi hyvin. Italialaisilla ystävilläni on keskenään hyvin erilaisia mielipiteitä sen tilasta sekä siitä, kenen tulisi olla vallassa. Tämä on ihan luonnollista – kyllähän Suomenkin poliittisesta tilanteesta saa tosi erilaisen kuvan riippuen siitä kysyykö demarilta, kokkarilta vai persulta. Kuitenkin tiedän, että esimerkiksi PD:n progressiivisen verotuksen kannatus ja Eurooppa-myönteisyys ovat isoja plussia in my books. Jotain kertoo myös se, että Renzin nimittämässä hallituksessa on kahdeksan miestä ja kahdeksan naista! Kolmas ja tärkein syy riemuuni on kuitenkin hyvin yksinkertainen: jos tiedän jotain jostain italialaisesta politiikosta, niin Matteo Renzistä. Hän nimittäin toimi Firenzen pormestarina jo keväällä 2011 vaihtoni aikaan (ja on itse asiassa valmistunut mun vaihtoyliopistosta, Univesita degli studi di Firenzestä). Pormestarina hän on tehnyt aivan mahtavia, kaikkia kaupunkilaisia hyödyntäviä päätöksiä. Yksi niistä oli kävelykeskustan laajentaminen. Kesäkuussa 2011 mukana katubileissä, jotka seurasivat päätöstä liittää mm. Piazza Pitti autovapaaseen alueeseen, ja äskettäin sain myös kuulla, että Firenze poistaa Piazzale Michelangelo -näköalatasanteelta parkkipaikat (vihdoin – ihmettelin jo silloin, miten ihmeessä näin merkittävä paikka voi toimia autojen parkkiksena, etenkin, kun tasanteelle kävelee keskustasta jossain puolessa tunnissa, ja lisäksi sinne liikennöi säännöllisesti myös bussi). Tietenkään Renzikään ei ole onnistunut kaikessa – italiaa osaavien kannattaa tsekata tämä artikkeli, joka tiivistää pormestarin onnistumiset ja mokat aika hyvin.
Aiheeseen liittyen, kuinka moni stadilainen hyppi riemusta kuullessaan, että kävelykeskustaa aiotaan laajentaa Mannerheimintielle? Minä ainakin. Ja ilmeisesti aika moni muukin. Itse asiassa mun on tosi vaikea ymmärtää, millä perusteella kukaan saattaa vastustaa aloitetta. Autottomien alueiden laajentaminen tekee kaupungista kuin kaupungista viihtyisämmän, terveellisemmän ja kauniimman. Vai mitä mieltä te olette? :) |
