 Liisa su 20.04.2014 |
Totisesti nousi! Meille ortodokseille Pääsiäinen on vuoden suurin ja tärkein juhla. Harmittaa tosi paljon, etten ollut eilen Suomessa yömessussa. Pääsiäisyön palvelus on aina niin kaunis: kokoontuminen hämärään kirkkosaliin ja kynttilöiden sytytys, ristisaatto kirkon ympäri, tielle tiputeltavat ruusun terälehdet, pääsiäislausut, monikieliset toivotukset, käsinkosketeltava ilon ja toivon ilmapiiri… se on jotain aivan ainutlaatuista. Firenzessä asuessani pääsin viettämään vähän erilaista, mutta silti ihanaa Pääsiäistä. Toscanan pääkaupungissa suurta juhlaa nimittäin vietetään Scoppio del Carron merkeissä. Kirjaimellisesti vaunun räjähtämiseksi kääntyvä perinne on peräisin ristiretkien ajoilta. Nykyisinkin suuri, vuosisatoja vanha kärry tuodaan Firenzen upean katedraalin edustalle. Kärry on täynnä ilotulitteita, ja jos ne monimutkaisen prosessin jälkeen syttyvät ja ”räjähtävät”, on tiedossa perinteen mukaan mukava vuosi. Musta tuntuu, että kuvat voivat tosiaan kertoa Scoppio del Carrosta enemmän kuin tuhat sanaa, joten tässä napsimamme kuvasarja vuodelta 2011, jolloin scoppio onnistui onneksi erinomaisesti. :)
Millaisia pääsiäisperinteitä teillä on? Onko joku muu käynyt katsomassa Scoppio del Carroa?
|
8 kommenttiaVastaa |
Vau, mä en oo tiennytkään tällaisesta aiemmin! Kuulostaapa mahtavalta :)
Se on tosi kiva! Kannattaa ilman muuta tsekata, jos matkustaa Toscanassa keväällä! :)
Kertoisitko Liza tällaiselle uskonnottomalle miten sinä tulit uskoon vai saitko sen osana kasvatusta? Uskonnot kiehtovat minua suuresti, mutta joko valitettavasti tai onneksi (riippuu kuka kysyy) ne eivät ole puhutelleet minua kuin tutkimisen kannalta.
Olin pari vuotta sitten Washingtonissa pääsiäisen aikaan ja asuin muutaman päivän ortodoksisen perheen luona. Kävin tuolloin heidän messussaan ja se oli kyllä upea kokemus. Luterilaisten vastaava oli hyvin karu ja koruton.
Moi Pete, kiitos kysymyksestä ja pahoittelut vastauksen viipymisestä :) Ja tervetuloa Blogbookiin! Mä oon ollut ortodoksi ihan pienestä pitäen, vaikka Neuvostoliitossa ei virallisesti esim. kastettu lapsia ja asenteet uskontoon olivat muutenkin pakko-ateisimin vuoksi aika kielteisiä. Olen itse kiinnostunut uskonnoista myös tutkimusmielessä, joten ymärrän hyvin, miksi aihe kiinnostaa niitäkin, jotka eivät ole uskossa. :) Tosi kiva kuulla, että tykkäsit ortodoksimessusta – kannattaa osallistua Suomessakin, jos on aikaa ja halua, koska ovet ovat avoinna!
Kiitos vastauksesta. Tämä perhe Washingtonissa oli muuten venäläinen tai puoliksi venäläinen. Heillä uskonto oli vahvasti läsnä arjessa. Mukava kokemus kaiken kaikkiaan.
Mahtava kuulla! Puolin ja toisin kylaily on mun oman kokemuksen perusteella usein se paras tapa tutustua muihin kulttuureihin :)
Onpa vaikuttavan näköinen tuo Firenzeläinen pääsiäisperinne!
Olen itse katolilainen, ja harmitti, etten päässyt viettämään pääsiäistä tänä vuonna lainkaan kovan flunssan vuoksi.
Sängyssä maatessa oli kyllä aikaa miettiä aiempia pääsiäisiä. Mieleenpainuvimman pääsiäisen olen varmaan viettänyt Espanjassa, jossa seurasimme Semana Santan eli Pyhän viikon kulkueita Malagassa sekä Sevillassa. Ne haluaisin nähdä vielä joskus uudestaan, vaikka täpötäydessä kaupungissa olikin vähän hankalaa liikkua suljettujen tieosuuksien ja valtavien ihmismassojen seassa. Mutta upea kokemus se oli!
http://en.wikipedia.org/wiki/Holy_Week_in_Spain
Kuulestaa hienolta tapahtumalta! Poikkesivatko Malagan ja Sevillan kulkueet toisistaan paljonkin, vai noudattivatko ne kuinka samaa kavaa?