Ei mennyt kuin neljä kuukautta, niin saan aikaiseksi blogipostauksen keväisestä Espanjan matkastamme! Kävimme siis ihanalla kesänaloittamislomalla Barcelonan seuduilla jo toukokuussa. Viikon kestäneen loman aikana majailimme Blanesin pienessä kalastajakaupungissa ja vierailimme tietysti pariinkiin otteeseen Katalonian upeassa pääkaupungissa. Yhtenä päivänä päätimme lähteä retkelle läheiseen Gironaan. Kuvankauniissa kaupungissa järjestettiin käyntimme aikaan fantastinen kukkafestivaali: kerron tästä Temps de Flors -nimisestä tapahtumasta lisää omassa postauksessaan ja keskityn tällä kertaa fiilistelemään itse kaupunkia.
Girona on ihastuttavan vehreä ja värikäs kaupunki varmasti myös muulloinkin kuin festariaikaan. Kaupungissa näytti olevan paljon puistotilaa, vaikka mun on tietysti paikkaa ennestään tuntemattomana vähän vaikea arvioida, mitkä puutarhoista ja puistoista oli avattu yleisölle vain juhlallisuuksien ajaksi ja mitkä ilahduttavat turisteja ja kaupunkilaisia myös muulloin.
Puistojen ja kukkien lisäksi omaa mielikuvaani Gironasta hallitsevat keskiaikaiset kadut – ja korkealla kulkevat muurit! Kaupunki on perustettu vuonna 79 eKr. ja se kukoisti läpi keskiajan, eli historiaa tämä paikka on todella nähnyt. Osa muureista on säilynyt ihan alkuperäisinä, osa taas ehti tuhoutua lukuisten kaupunkiin suuntautuneiden hyökkäysten aikana, mutta nyt ne on kunnostettu ja avattu kaikessa komeudessaan turistireitiksi. En osaa tarkkaan arvioida, kuinka pitkään muurien päällä kuljimme, mutta kyseessä on yksi pisimmistä muurikävelyistä, joita olen lukuisten matkojeni aikana päässyt kulkemaan. (Ja jos joku ihmettelee intoa, jolla kirjoitan tästä Passeig de la Murallasta, voin kertoa, että olen suuri muurien, tornien ja näköalatasanteiden fani. Kuten T sanoo, jos kaupungissa on joku paikka, jonne voi kiivetä, mä oon ensimmäisenä jonossa).
Mutta kun näkymät on näin kauniita, can you blame me?
Näkymien lisäksi muurien päällä kiipeilyssä mua viehättää seikkailun tunne. Okei, okei, päästiin perille ihan vain portaita nousemalla, ja vihollisten sotajoukkoja muistutti meidän vierailumme aikana vain ampiaiset ja nekin vain hyvin etäisesti, mutta onhan noissa keskiaikaisissa rakennelmissa oma fiiliksensä, eikö?
Olin ostanut vähän ennen matkaa kuvassa näkyvän hameen, joka pääsi ensimmäistä kertaa päälle Espanjassa. Olin ihan vakuuttunut, että kyseessä on todella espanjalaistyylinen vaatekappale. Hameen röyhelöt tuovat siihen kieltämättä tiettyä flamencon henkeä, mutta totuus lienee se, että olisin ihastunut hameen tyttömäiseen tyyliin myös ihan ilman edessä siintänyttä matkaa Iberian niemimaalle. ;)
Näissä kuvissa Girona näyttää todella pieneltä, kun taustalla siintää jo metsä, ja historiallisessa keskustassa olikin vähän keskiaikaisen kylän tuntua – vaikka ihan joka kylällä ei ole niin upeaa katedraalia! Todellisuudessa kaupungissa asuu kuitenkin nykyään lähes 100 000 ihmistä, ja historiallisen osan lisäksi siihen kuuluu myös uudempia alueita, joilla esim. bussipysäkki sijaitsee.
Tällaiset kujat on ihan mun suosikkeja! Etelä-Euroopasta näitä löytyy mielin määrin, Lontoosta jonkun verran, mutta Suomesta tällaiset pittoreskit salareitit taitavat puuttua kokonaan. Ilmastollakin saattaa tietysti olla jotain vaikutusta asiaan.
Yleensä en julkaise täällä kuvia, joissa T esiintyy, mutta yllä olevan foton kohdalla tein poikkeuksen. ;)
Tämä katu oli aivan ihastuttava. Vieri viereen rakennetut, kauniisti rapatut talot, kukkakoreja koristeina, eikä ketään muita mailla halmeilla. Tällainen näkymä liittyy mun mielessä todella vahvasti juuri Etelä-Eurooppaan.
Keskustassa kävelyn, katedraalissa vierailun ja kukkafestareiden ihastelun jälkeen kiipesimme seuraaville muureille, toisella puolella kaupunkia. Tällä kertaa mukana oli entistä enemmän seikkailun makua, kun emme löytäneet muurille johtavia portaita ”mistään” ja päätimme kiivetä ylös ihan itse. Olimme niin ylpeitä muurille päästyämme, kunnes käveltyämme noin sata metriä eteenpäin huomasimme kadoksissa olleen portaikon, ahahaha.
No, vaativan ”urheilusuorituksen” jälkeen oli hyvä rentoutua näin kauniiden maisemien keskellä. Alla olevassa kuvassa suoraan takanani näkyy majesteetillinen katedraali, joka on todella vaikuttava myös sisältä. Ihmettelimme katedraalissa istuessamme siellä vallinnutta avaruuden tunnetta, ja pikainen googletus paljasti, että Catedral de Santa Maria de Geronan laiva on maailman toisiksi levein, heti Pietarinkirkon jälkeen. :)
Tästä kuvasta näkee vähän myös sitä uudempaa kaupunkia, joka levittäytyy joen toisella puolen. Huikeat maisemat!
Päivä oli hyvä päättää iltakävelyyn ja paikallisesta torikojusta ostettuihin churro-herkkuihin. Ihanaa!
Girona on ihana!! Me vietettiin siellä yksi päivä poikaystävän kanssa pari vuotta sitten ja ihastuttiin kaupunkiin! Niin söpö ja idyllinen! Ja ne muurit on kivat ;) Tosi makee toi sun hame!
Hihii, kiva kuulla että joku muukin arvostaa muureja ;) Kiitos! Joo, söpö ja idyllinen on just kaks osuvaa sanaa kuvaamaan tota kaupunkia, ihana paikka!! Olitteko tekin päiväretkellä Barcelonasta, vai kiersittekö Kataloniaa enemmänkin? :)
Ei ja ei :) Tehtiin päiväretki nimenomaan mutta sellaisesta pienestä rantakaupungista jota käytettiin tukikohtana (aika turistimesta nimeltä Lloret de Mar, mutta ihan ok). Sieltä tehtiin sitten päiväretket Gironaan ja Barcaan. Ja ihastuin jotenkin tohon Gironaan tosi paljon :)
Ah, ootte siis olleet ihan meidän tukikohdan vieressä! Blanes on Lloretin naapurikaupunki, joku kymmenen minuuttia bussilla, mutta jonkun verran pienempi. Me oltiin niin aikaisin siellä, ettei sesonki vielä ollut alkanut, mutta ainakin hotelleiden määrästä päätellen kesällä turisteja kyllä riittää! Mutta mikäs siinä, kun mpäristössä kuitenkin riittää kaikkea kivaa katseltavaa. :)
Kivannäköistä – Espanja on kyl ihan mahtava maa ja ihanaa ruokaa siellä myöskin :) Btw, toivottavasti muuten huomasit että oon mailannut sulle viikko tms sitten!
Oooh, älä ees mainitse niitä ruokia, se oli melkeinpä yksi ihanimmista jutuista koko lomassa! Niin ihania herkkuja, ja niin edulliseen hintaan, nami!! Hei, kiitos kun sanoit, kävin saman tien mailaamassa takaisin! :)