Eduskunta on puhunut. Muutaman vuoden päästä homot ja bit voivat vihdoin päästä naimisiin.
Äänestystuloksessa on monta mielenkiintoista asiaa, kuten se, kuinka yllättävän selkeä enemmistö kokoomuslaisista kannatti aloitetta, ja se, kuinka moni arpoi kantaansa viimeiseen asti.
Yksi asia, johon vähemmän kiinnitettiin huomiota, on äänestyksen sukupuolijakauma. Äänestyksessä nimittäin naisten äänillä on merkittävä rooli.
Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa, joista 116 on miehiä (58%) ja 84 naisia (42%). Tahdon-äänestyksessä äänesti 197 kansanedustaja, eli vain 3 edustajaa oli poissa (joista 2 miestä).
Paikalla olevista kansanedustajista aloitteen puolesta äänesti 105 kansanedustajaa ja 92 äänesti vastaan, mikä oli yllättävän selkeä tulos.
Sukupuolten mukaan äänestystulos jakautui seuraavasti (lähde: EK):
(Klikkaa suuremmaksi! HUOM: ”Jaa” = vastustaa aloitetta.)
Kansanedustajien sukupuoli ennakoi merkittävästi heidän asennoitumistaan sukupuolineutraaliin avioliittolakiin. Naiset puolustivat homojen oikeuksia paljon miehiä rivakammin.
A) Paikalla olevista naisista aloitteen puolesta (”Ei”) äänesti 57/83 edustajasta.
B) Paikalla olevista miehistä aloitteen puolesta (”Ei”) äänesti 48/114 edustajasta.
(Tämä on n. 69% eli jopa yli 2/3 naisista, ja toisaalta n. 42% eli vähän reilu 2/5 miehistä.)
En tiedä mistä tämä johtuu, mutta sitä voi spekuloida. Luulen, että se johtuu monestakin syystä. Naiset ovat empaattisempia, suvaitsevaisempia ja heillä on hoivavietti heikoimmista. Toisaalta he ymmärtävät, miten naisia on alistettu vuosisatoja, ja heidän oikeuksiaan ja poliittista osallistumistaan on pyritty vaikeuttamaan monilla tavoin. Kyse lienee tasa-arvon kunnioituksesta.
Oli kyse mistä tahansa, ilmiö on varsin selvä: saamme kiittää naisten ääniä aloitteen läpimenosta.
Kaikista rohkein esimerkki tästä on perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen, joka uhmasi Soinin mahtikäskyä, ja äänesti ainoana perussuomalaisena tasa-arvoisen avioliittolain puolesta.
Toki myös rohkeilla ja voimakastahtoisilla miehillä – kuten puoluejohtaja Alexander Stubbilla ja puoluejohtaja Antti Rinteellä – oli tärkeä rooli mielipiteiden muokkauksessa.
Mutta on mielenkiintoista huomata, että vaikka naiset vieläkin muodostavat eduskunnan vähemmistön, he muodostivat Tahdon-aloitteen äänestyksessä ratkaisevan ääniblokin.
Jos koko eduskunta olisi äänestänyt samalla tavalla kuten miehet (42% aloitteen puolesta), niin aloite olisi kaatunut äänin 83-114. Jos taas eduskunta olisi äänestänyt samalla tavalla kuin naiset (69% sen puolesta), niin aloite olisi mennyt läpi hulppein luvuin 136-61. (!!)
Luvuissa riittää pohtimista. Ovatko naiset parempia äänestämään?
…
LÄHTEET:
1) HS:n tietopankki: http://www.hs.fi/politiikka/a1417142106435
2) Eduskunnan sukupuolijakauma: http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/tixhaku.sh?lyh=hex8160?lomake=tix5050
3) Tahdon-aloitteen äänestystulos 28.11.2014: http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=aanestysu&${BASE}=aanestysu&${THWIDS}=0.28/1417214008_443208&${oohtml}=aax/hex5100&${html}=aax/aax5100&${snhtml}=aax/aaxnosyn&${savehtml}=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm
3 kommenttia
Tässä vielä lisähuomiota niille, joiden mielestä en kiinnittänyt riittävästi huomiota ikään:
Tarkkaa analyysiä eri tekijöiden suhteesta on vaikea tehdä näppituntumalta, mutta näyttää siltä, että ikä ja sukupuoli ovat selkeimmät korrelaatit äänestämisen kanssa. Osittain ikä- ja sukupuolitekijät myös vahvistavat toisiaan, sillä ”mieskansanedustajien keski-ikä on 50,2 vuotta ja naiskansanedustajien 45,0 vuotta.”
Nuorimmissa kansanedustajissa (1970 jälkeen syntyneet) on hitusen enemmän naisia (56%), ja heidän joukossaan kannatus oli vahvinta. Miesten keski-ikää kasvattaa vanhat äijät, joita on enemmän kuin vanhoja rouvia. Vanhat äijät äänestivät keskimäärin aloitetta vastaan. Keski-ikäiset olivat myös yllättävän vahvastii aloitteen kannalla.
Vanhimmista, eli 1940-1949 syntyneistä (joita on yht. 27), miehistä 33% (7) ja naisista 40% (2) kannattaa aloitetta. Vanhuus siis korreloi vahvasti vastustuksen kanssa, mutta sukupuoli vielä vahvistaa tätä.
Nuorimpia, eli 1980-89 syntyneitä, on eduskunnassa 12 (mikä on sääli sinänsä!). Heistä 5 on naisia ja 7 miehiä. Naisista 5/5 eli 100% äänesti aloitteen puolesta. Miehistä vain 3/7 eli 43% äänesti aloitteen puolesta. Täten nuoruus ei riitä selittämään äänestystulosta, sillä nuoret miehet eivät kannattaneet aloitetta lainkaan yhtä selkeästi kuin nuoret naiset. Oikea analyysi on sanoa, että ikä (syntymävuosi) korreloi kannatuksen kanssa, mutta tämän lisäksi tarvitaan vielä ymmärrystä sukupuolesta, silläkin uhalla, että tämä herättää ”nuoret naiset” vs. ”vanhat miehet” -vastakkainasettelua.
http://www.stat.fi/til/evaa/2011/evaa_2011_2011-04-29_kat_001_fi.html
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/tixhaku.sh?lyh=hex8230?lomake=tix5050
Voiskos joku laskeskella ja julkistaa tämmöisen analyysin myös ikäluokkien välisenä? – Uskoisin, että ikämiehet ja nuorehkot naiset ovat jokseenkin eri maailmoista/kulttuureista tämmöisissä asioissa. Ja luultavasti monissa muissakin… Ja toki noita alueellisa kuvioitakin olisi kiinnostavaa laskeskella.
Ks. yllä oleva kommentti. Nuoruus ja naiseus korreloivat molemmat homomyönteisyyden kanssa. Alueellista dataa en ole nähnyt, mutta onhan se aika selvää, että maalaiset eivät ole yhtä suvaitsevaisia kuin kaupunkilaiset. :)