Viime kesän alussa (parhaana Suvivirsi-sesonkina) ottamani kuva viiksekkäästä Jeesuksesta. Kuva liittyy tapaukseen.

Kaikkihan te olette varmasti jo lukeneet ja kauhistuneet siitä, kuinka suvivirren laulaminen suomalaisissa kouluissa kielletään. Harmi vain, ettei se ole totta.

Laajalti kaikkialla, myös ns. oikeissa medioissa eikä vain esimerkiksi erilaisissa blogeissa, on onnistuttu luomaan ihmisiin kauhua sen suhteen, että suvivirttä ei enää kevätjuhlissa kuulla. Kansa on saatu kiihdytettyä hienosti vastaan, noh, mitä nyt kukakin haluaa vastustaa: vihervasemmistoa, maahanmuuttajia, hippejä, ateistejä, muslimeja, valtiota.

Siteeraan teille nyt kuitenkin apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen ratkaisua kanteluista, joita uskonnon harjoittamisesta kouluissa on tullut. Siinä sanotaan näin:

Apulaisoikeusasiamies totesi muun muassa, että ratkaisussa siteeratuissa puitteissa pysyttäessä suvivirttä ei koulun kevätjuhlassa laulettuna voida pitää sisällöllisesti korostuneen uskonnollisena. Näin ollen apulaisoikeusasiamies katsoi, että vallitsevassa kulttuuriympäristössämme suvivirren mainittu sisältö ei aiheuta sitä, että koulun päättäjäistilaisuudesta muodostuisi uskonnonvapauden negatiivisen ulottuvuuden kannalta kielletyllä tavalla luonteeltaan uskonnollinen tilaisuus.

(Koko ratkaisu on luettavissa täältä.)

Kyllä. Suvivirttä ei koulun kevätjuhlassa laulettuna voida pitää sisällöllisesti korostuneen uskonnollisena. Saa laulaa, niin kevätjuhlassa kuin yksinään työhuoneessakin, kuten esimerkiksi Timo Soini ehti jo plokissaan uhmakkaasti kertomaan.

Jos uskonnon toteuttamisesta kouluissa haluaisi keskustella, pitäisi aihe nähdä vähän suvivirttä laajempana. Uskonto nimittäin näkyy esimerkiksi kouluissa huomattavasti enemmän kuin suvivirtenä. Sitä on tietysti vaikeaa nähdä, jos uskonto on oma ja sille on avoin. Tilanne on toinen, jos uskonto ei ole oma, tai uskoa ei ylipäätään ole. Pakottavat uskonnolliset tilanteet ovat jo ateistille kiusallisia. Voin vain kuvitella, miltä ne tuntuvat ihmisestä, jonka uskonto on jokin muu, mutta usko on vahva ja tärkeä osa elämää. Asiaa järkevästi pohtiva ihminen myös huomaa, että ainoat uskontokunnaltaan muut eivät suinkaan ole automaattisesti maahanmuuttajia, joiden uskontoa nyt ei ainakaan pidä hyysätä. Järkevä keskustelu aiheesta tosin on mahdotonta, sillä muuten fiksut ja keskustelukykyiset ihmisetkin heittäytyvät suvivirren äärellä typeryyksiin. Kansanedustaja Jaana Pelkonenkin twiittasi, että Kokoomuksen eduskuntaryhmä: #Suvivirsi kuuluu koulujen kevätjuhlaan #piste. Osoittaa todellista kypsyyttä, erityisesti politiikassa, pistää keskustelulle piste, kun oma kanta on sanottu. Varsinkin, kun puolustava kanta on muodostettu johonkin, mitä ei oikeastaan ole edes uhattu.

Mutta tosiaan. Ratkaisussa hyvin selkeästi sanotaan, että suvivirren laulamista ei olla kieltämässä. Miksi sitten koko kansa on vakaasti siinä uskossa, että näin on? Miksi mediat haluavat välittää ihmisille tällaisen kuvan? Ärsyttää jo itseänikin jatkuva vaahtoaminen ns. klikkihuoraamisesta, mutta vähän siltä tämä haisee. Yllätyksenä tämä ei tule esimerkiksi Ilta-Sanomilta, jonka päätoimittaja Ulla Appelsin pääsi jälleen kerran kirjoittamaan olkinukkeja vilisevän kolumnin, jota vääristyneen uutisoinnin valaisemat lukijat tietenkin kiirehtivät ylistämään esimerkiksi upeaksi kolumniksi sekä loistavaksi ja tyylitajuiseksi kirjoitukseksi.

Tuntuu absurdilta, että nettimaailma kuohuu järkyttyneenä venäläisen Pravda-lehden suomeksi käännetystä uutisesta, jonka mukaan Suomi haluaa liittyä Venäjään. Juttu on nimittäin kirjoitettu Pravdaan varsin samalla tavalla kuin suomalaismedioiden suvivirsikohu-uutiset: lähdettä on luettu itselle mahdollisimman edullisesti ja sen jälkeen on kirjoitettu juttu niin, että itselle edullisesti lukeminen muuttuukin lähteen tosiasialliseksi sanomaksi. Mittakaava on toki eri, mutta ilmiö melkoisen sama. Asiaa ei auta se, että myös oma Ylemme on vahvistamassa horatsulla klikkiotsikoinnillaan tätä vääristyvää kuvaa.

Että sitä vaan halusin sanoa, että kannattaisiko miettiä lukemaansa hetki. Että onko lähdekritiikille tarvetta, jopa oikeaa lehteä lukiessa. Muuten suvivirren saattaa korvata joutsenlaulu, eikä sitä joutsenlaulua laula Jussi Hakulinen.