Seuraa Eitykkaa
Lifestyle

Tämän kylän homopoika

Tämän kylän homopoikaTämän kylän homopoika
Seuraa
Seuraa!
15 seuraajaa

Mediat ympäri maailmaa ovat kohisseet Tom of Finland-postimerkeistä, jotka Itella julkaisee ensi syksynä. Syytä riemuun onkin: mikäpä olisikaan mukavampaa, kuin lähettää viralliset kirjeet ja mummin syntymäpäiväkortit miehekkäällä peppupostimerkillä.

Mukavuuden lisäksi on myös hienoa, että kansainvälisesti tunnetuimmasta taiteilijastamme, Touko Laaksosesta eli Tom of Finlandista, tulee näin viimeinkin tunnettu myös Suomessa. Tunnettu tosiasiahan on, että erityisesti taidealalla ulkomailla menestyvät suomalaiset lähtevät suoraan ulkomaille menestymään. Hyvällä tuurilla heistä saa jälkeenpäin lukea Suomessakin Imagesta.

Mikäli Touko on vielä sinulle vieras, voit lukea hänestä lisää esimerkiksi viime joulukuisesta postauksestani täältä.

Tom of Finlandin taiteesta innostuneena olen sitä mieltä, että pelkkä postimerkki ei riitä. Postimerkkiuutiset ulkomaiden medioissa ovat tuoneet positiivista näkyvyyttä Suomelle. Millaisiin mittoihin Tom of Finland-tuoteperheellä voitaisikaan kasvaa? Tom of Finlandilla olisi hyvinkin mahdollista laittaa Suomen talous nousuun ja tehdä Tomista mitä huomattavin vientituote, Muumien ja Angry Birdsien rinnalle tai jopa edelle. Koska tätä ideaa ei selvästikään ole firmoissa saatu, päätin vähän auttaa. Ottakaa koppi, maamme vientitoivot!

Suomalainen design on maailmalla hyvin tunnettua. Miksei siis voisi yhdistää kahta maailmalla tunnettua asiaa, Aalto-maljakkoa ja Tom of Finlandia? Se kävisi näppärästi esimerkiksi näin. Kuvitelkaapa siihen keväiset tulppaanit ja maljakko keittiön pöytään. Parhautta!

aaltomaljakko

Aalto-maljakko on ehkä turhan kallis hankinta, erityisesti Tom-kuosi nostaa toki hintaa. Siksi olisi hyvä tuoda myös arkipäiväisempi, pienemmän budjetin tuote markkinoille. Miltäpä näyttäisi Tom of Iittala, Tom Teema-muki?

teemamuki copy

Postimerkit ovat tunnetusti tätä nykyä tarrallisia. Osa kansasta tuohtui luullessaan joutuvansa nuolemaan postimerkin takapuolta, osa taas tuohtui kun kuuli, että nuolemaan ei pääse. Vaan ei hätää! Maailma on täynnä asioita, joita voi nuolla.

Klassisin esimerkki nuoltavista asioista on näin kesän korvalla tietysti jäätelö. Parhaiten Tom-henkeen sopii Fazerin Salmiakki-jäätelö. Salmiakkikuorrutteen päälle tiivistyvä kosteus tuo mieleen hikisen nahan ja saa näin ollen nykypäivän Tomit ja Tomin pojat villiksi ympäri maailmaa. Ei huono, sanoo varmasti Jorma Uotinenkin.

toftom-salmiakki

Salmiakki ei kuitenkaan kaikille maistu, vaikka se kansallisherkku onkin. Jos (jäätelön) nuoleminen ei riitä, on hyvä kokeilla myös imemistä. Sehän onnistuu täydellisesti tikkarilla. Fazerin olisi syytä ottaa tästäkin koppi, ja laittaa hetkeksi iänikuiset Muumit jäähylle. Kuten näette, olen suunnitellut pakkauskuoseja vähän eri sesongeille: itse ottaisin hyvinkin mielelläni joulukortit Tom-postimerkin lisäksi joulutom-tikkarilla varustettuna.

tomoffinlandtikkarit

Kuten näette, Tom of Finlandia on aivan suotta kainosteltu Suomessa. Nyt on kuitenkin aika lakata kainostelemasta ja laittaa Suomen talouskoneiston nahka natisemaan ja rattaat pyörimään.

Nämä ovat vasta esimerkkejä oivallisista Tom of Finland-tuotteista, lisää on mahdollista keksiä. Kerro oma ehdotuksesi kommenttiboksissa!

Kuva otettu 9.4.2014 klo 14.07 #2

Twitterissä huomasin puhetta islantilaisen Sjónin romaanista Poika nimeltä Kuukivi. Kustantaja Like lähettikin kirjan ystävällisesti minulle luettavaksi.

Kovin pitkää iloa kirjasta ei ollut, sillä luin sen käytännössä yhdeltä istumalta. Mutta voi miten kiva istuma se olikaan! 

Islantilaisen Sjónin romaani kertoo Máni Steinistä, orvosta homopojasta. Romaani sijoittuu Reykjavikiin vuosiin 1918-1929. Ennakkoon kirja vähän arvelutti: en suhtaudu kovinkaan lämpimästi historiallisiin romaaneihin. Usein niissä sorrutaan liialliseen historiointiin ja itse kirjan tapahtumat jäävät sivuseikoiksi, kun kirjailija pudottelee jok’ikisen selvittämänsä historiallisen faktan. Sjón ei kuitenkaan sorru siihen, vaan kirjoittaa juuri niin kuin historiallisessa romaanissa pitääkin kirjoittaa: tapahtumiin kuuluvat espanjantaudit ja tulivuorenpurkaukset on kirjoitettu onnistuneesti niin kuin ne tapahtuisivat nyt.

Keskeistä kirjassa eivät kuitenkaan ole tulivuorenpurkaukset tai edes espanjantauti, vaikka ne tietysti juoneen vaikuttavatkin. Päähenkilö Máni Stein, orpo homopoika, elää unenomaisessa elokuvamaailmassa ja rahoittaa elokuvissakäyntinsä myymällä itseään vanhemmille miehille. Siinä suhteessa kirja onkin hämmentävä. Kirjan kevyt ja kaunis kieli liikkuu hyvinkin unenomaisilla tasoilla. Unenomainen vaihtelevuus ei kuitenkaan ärsytä, päinvastoin. Kirja pysyy hienosti kasassa siitä huolimatta. Aina ei kuitenkaan tiedä, nähdäänkö kirjassa unta, elokuvaa vai elokuvan värittämää todellisuutta.

Kuva otettu 9.4.2014 klo 14.07 #3

Reykjavikin asukkaita pandemiana, säätyyn katsomatta kaatava espanjantauti kuvauksineen tuo vahvasti mieleen Jonas Gardellin Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin-trilogian. Valtavia määriä ihmisiä sairastuu hetkessä, eikä kukaan tunnu selviävän. Tunnelma on lohduton. Lohduttomuudesta kuitenkin noustaan, vaikka sairastuneiden hoidossa ansioituneen ja nousseen Máni Steinin asema silloin käykin alkuperäistäkin ahtaammaksi.

Vaikka kirja voikin kuulostaa masentavalta ja ahdistavalta, ei se kuitenkaan ollut sitä. Sjónin synkkyyskin on jotenkin miellyttävän valoisaa. Oikeastaan vain lukuisia ja yllättävän yksityiskohtaisia seksikohtauksia lukiessa herää hämmennystä.

Kirja ei painosta eikä pyri vaikuttamaan, vaan antaa hienosti tilaa mielenliikkeille ja lukijan omille ajatuksille. Juuri syntyvien ajatusten vuoksi on hienoa, että kirja on pidetty pienenä. Kirjan pituus on nimittäin vain 160 sivua. Aiheesta olisi varmasti ollut vaivatonta kirjoittaa laajempikin romaani.

Parhaiten kirja kuitenkin toimii lyhyenä: näin sillä on kasvunvaraa lukijansa mielessä.

Kuvankaappaus 2014-4-7 kello 20.42.02

Pyyhkeeseen pukeutunut Lari (Ronny Roslöf) hämmensi Kallea (Pete Lattu), Kristiinaa (Maria Nieminen) ja Sannia (Kerttu Rissanen). KUVA: MTV Oy

Eipäs olekaan tullut hetkiseen postattua Salkkareiden juonikuvioista! Nyt meininki näyttää kuitenkin niin mielenkiintoiselta, että lienee postauksen aika.

Ensin nopea kertaus viime aikojen tapahtumista: Elias sai tietää, että Lari asuu Katariinalla. Elias tapaili Miskalta salaa Laria, mikä lopulta johti siihen, että kaksikko vietti Larin syntymäpäivää yhdessä, mikä taas johti pussailuun. Elias kuitenkin halusi pitää kiinni Miskasta ja pakeni paikalta, minkä jälkeen Lari lähti homobaariin, jossa törmäsi Kalleen. Kalle ja Lari viettivät illan yhdessä ja pientä osviittaa jonkinlaiseen sutinaan vihjailtiin. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, vaikka kaikki niin luulivat ja toivoivat.

Kuvankaappaus 2014-4-8 kello 12.08.45

Pyyhkeeseen pukeutunut Lari (Ronny Roslöf) hämmensi Kallea (Pete Lattu). KUVA: MTV Oy

Lari joutui jälleen asunnottomaksi Katariinan saatua häädön. Kallen kanssa ystävystynyt Lari pääsi kuitenkin asumaan Laiteloille. Ensin Kalle oli pudottaa silmät päästään nähdessään pyyhkeeseen pukeutuneen Larin menossa suihkuun. Larin tullessa suihkusta silmänsä taas olivat pudottaa Kallen äiti ja sisko.

Larin muutto Kallen luo herätti tietysti huhuja ja epäilyksiä monellakin taholla: toisaalta aiheesta spekuloivat Tale, Janne ja Elias, toisaalta taas Kallen lähipiiri. Kalle ja Lari kuitenkin pitivät tärkeänä, ettei minkäänlaisia huhuja lähde liikkeelle, sillä kumpikaan ei sellaista jaksa, kun kyse on pelkästä ystävyydestä. Molemmat kuitenkin pohtivat mahdollista sutinaa omilla tahoillaan, mikä johti siihen, että Kalle ja Lari vilkuilivat toisiaan kaihoisan mietteliäinä iltaa viettäessään.

Kuvankaappaus 2014-4-7 kello 20.48.24

KUVA: MTV Oy

Jännittäviä aikoja siis eletään Pihlajakadun homomiesten elämässä! Erityisen kiinnostavaa on, päätyvätkö Lari ja Kalle pariutumaan. Tai loogisempaa lieneekin tässä vaiheessa pohtia, kuinka pian pariutuminen tapahtuu. Twitterin innokkaimmat Salkkari-fanit ovat kuitenkin jo kehittäneet Larille ja Kallelle parisuhdenimen: Lalle. Jos jo parisuhdenimi kuulostaa lapsekkaalta ja hölmöltä, voiko suhteesta tulla mitään? Voisivatko Lari ja Kalle löytää toisistaan sen kauan kadoksissa olleen onnen? En oikein tiedä, miten itse suhtautuisin. Tavallaan Kalle ja Lari olisivat varmasti hauska pari, toisaalta vähän turhan erilaisessa elämäntilanteessa. Koditon homonuori ja menestyvä ylilääkäri saattavat olla turhan erilaisia jopa Pihlajakadulla.

Kuvankaappaus 2014-4-7 kello 20.49.09

KUVA: MTV Oy

Tuntuu, että jokainen Salkkari-postaukseni päätyy Jannen hehkutukseen, mutta pakko se nytkin on. Käsikirjoittajat ovat nykyisin täysin liekeissä sekä Severin että Jannen kohdalla. Jannen ja Larin keskustelu Kallen iskemisestä oli silkkaa timanttia:

”Kalle on hyvätulonen eikä mitenkää näytä rupsahtan”
”Mikset sä iske kiinni jos se on niin hyvä saalis?”
”Koska mulla on kämppä, sulla ei!”

Kuvankaappaus 2014-4-7 kello 20.43.11

KUVA: MTV Oy

 Miltäs Salkkareiden tapahtumat teidän silmissänne näyttävät? Kyllä vai ei Lallelle?

Suositeltuja blogeja sinulle