Tästä aiheesta olen kirjoittanut jossain aiemminkin, mutta mielestäni kyseinen asia on aina ajankohtainen. Varsinkin nyt häidemme aikaan olen saanut lukea jälleen useita viestejä ja kommentteja siitä, että nythän niitä lapsia pitäisi tehdä, vaikka olen oman kantani asiaan ilmaissut aina hyvinkin suoraan.
Todetaan, että lapsi tuo sen oikean onnen elämään ja että vasta lapsen kautta oppii oikeasti rakastamaan. Sanotaan, että lapseton nainen ei ole oikea nainen ja että jos et halua lapsia, olet lastenvihaaja. Lisäksi vuosien aikana olen saanut ja saan yhäkin lukea rumaa tekstiä siitä, että olen kerran elämässäni ollut raskaana, mutten halunnut pitää lasta. Siitä asiasta on nyt noin 10 vuotta aikaa ja silloin asia tuli julkisuuteen muutoin kuin minun kauttani.
Siihen aikaan olin todella ”pihalla” kaikesta ja raskaudestani sain tietää vasta siinä vaiheessa, kun olin 11 viikolla. Keskeytystähän ei saa tehdä ilman erityistä lupaa enää 12 viikon jälkeen. Voin siis kertoa, että paniikki oli tuolloin aikamoinen, asuin silloin vielä Turussa ja tunsin olevani todella avuton ja yksin koko asian kanssa. Koko elämäni olen kuitenkin ollut varma, etten halua omia lapsia. En tiedä miksi, mutta se ei ole vain tuntunut oikealta minulle.
Tein siis minulle henkilökohtaisesti oikean valinnan, enkä ole kertaakaan katunut sitä. Monet tosin pelottelivat minua sillä. Sanoivat, että tulen aina tuntemaan huonoa omaatuntoa valintani vuoksi ja minua kutsuttiin murhaajaksi. Kovia sanoja täysin laillisesta asiasta ja jokaisellahan on kuitenkin oikeus oman elämänsä ja vartalonsa suhteen. Kirjoitan tästä asiasta, koska olen yhäkin täysin sinut sen kanssa, enkä häpeä valintojani.
Joissain aiemmissa suhteissani minua on suorastaan painostettu hankkimaan lapsi/lapsia, mutta nykyisessä liitossani saan olla täysin oma itseni, myös mielipiteideni ja ajatusteni suhteen. Miehelläni on kolme aikuista lasta ja peräti kahdeksan lastenlasta – en leiki heidän äitiään tai mummiaan, eivätkä he sitä odotakaan. Olemme silti samaa perhettä ja hyviä ystäviä keskenämme. Tällainen asetelma toimii minulle ja meille, onneksi.
Maailmassa on paljon kaltaisiani ihmisiä, jotka eivät elä meille kaikille asetettujen ja ns. hyväksyttävien normien mukaan, mutta kenellä on valta tuomita toisia..? On paljon ihmisiä, jotka valitsevat lapsettoman elämän, mutta myös paljon heitä, jotka eivät voi saada lapsia. Voin vain kuvitella, kuinka pahalta heistä tuntuu lukea kirjoituksia, joissa lapsettomia kutsutaan jotenkin huonommiksi ihmisiksi. Mikäli voisin, luovuttaisin oman kykeneväisyyteni saada lapsia jollekin sellaiselle, jolle sitä ei ole suotu.
Tärkeintä onkin aina muistaa, että meillä kaikilla on täysi oikeus omiin valintoihimme, eikä itseään kuulu pakottaa mihinkään vain toisten takia. Itse olen pyrkinyt elämään sillä tavoin jo pitkään ja samalla tiellä meinaan myös jatkaa!
xxx
19 kommenttia
Erinomaisen hyvin kirjoitettu vapaaehtoisesta lapsettomuudesta. Kenenkään ei tulisi tuomita toisia omista elämänvalinnoista. Kiitos Jasmin, olet upea!
Kiitos Pix, iltapäiväni piristys!
xxx
Hieno kirjoitus sinulta, ja vaikka olen aiemmin suhtautunut sinuun negatiivisesti johtuen sinun ”seiskabloggailustasi” niin on hienoa että uskallat avoimesti olla oma itsesi ja olla eri mieltä vaikka kaikki eivät suhtautuisikaan niin positiivisesti.
Kiitos Johanna, olen kyllä aina oma itseni, niin hyvässä kuin pahassa. Sillä tavoin on helpoin sekä paras elää. Mukavaa viikon jatkoa sinulle!
Kiitos Jasmin, sinusta tuli juuri minun idolini! Ihminen tarvitsee suurta rohkeutta elääkseen niin kuin itse haluaa, ja sinulta sitä tuntuu löytyvän. Onnea ja rakkautta avioliittoon
molla ja sinä sait juuri kyyneleet silmiini, hyvällä tavalla <3 Niin kauniisti kirjoitit! Tuhannesti kiitoksia ja ihanaa talvea sinulle! xxx
Lapsia ei ole pakko haluta eikä hankkia, onnellinen voi olla ja rakastaa aivan yhtä lailla ilmankin. Erilaisia perheitä kohtaan suvaitsevaisuus lisääntyy jatkuvasti, toivon, että myös omasta halustaan lapsettomia kohtaan. Abortti on aina vaikea henkilökohtainen ratkaisu ja päätöstä tulee muiden kunnioittaa, ei arvostella. Olet, Jasmin, ihana positiivinen persoona ja on hienoa, että pystyt rehellisesti näin hankalastakin asiasta kirjoittamaan. Haukuista ja herjaajista älä piittaa, siinä osa purkaa omia ongelmiaan ja harmejaan täysin väärään kohteeseen. Iloa ja onnea syksyysi ja elämääsi eteenkin päin!
Hienoa Jasmin! Kiitos kun kirjoitit tästä aiheesta. En ymmärrä mikä oikeus kenelläkään on sanella toiselle että nyt PITÄÄ tehdä lapsia. Minä olen ollut mieheni kanssa naimisissa kohta neljä vuotta ja miehen suku paheksuu, koska meille ei ole tulossa lapsia. Heille olemme Ö-luokan ihmisiä, eivätkä kaikki edes suostu puhumaan meille. Yhteyttä pidetään vain ”kunnollisiin ihmisiin” joilla on omakotitalo, lapset ja kaksi farmariautoa sekä hyväksyttävät, norminmukaiset ammatit. Pitkään surin ja yritin pitää välejä hyvinä, mutta selväksi on tehty että lapsettomat ovat roskasakkia. Nykyisin saavat pitää tunkkinsa, en aio itkeä enää kertaakaan heiltä tulevan tylytyksen vuoksi
Hyvin kirjoitettu. Itse olen myös aina tiennyt, että en halua omia lapsia. Abortti on minullekin kerran tehty enkä sitä mitenkään häpeä, se oli minulle oikea ratkaisu eikä siitä jäänyt mitään traumoja. Mutta juuri ihmisten negatiivisen suhtautumisen pelossa en siitä juurikaan puhu. Sellaiset kommentit, että lapseton olisi jotenkin huonompi ihmisenä, saa jättää ihan omaan arvoonsa! Jokainen elää omaa elämäänsä itseään varten, ei muita miellyttääkseen.
Olen suhtautunut sinuun hieman negatiivisesti johtuen kirjoittelustasi seiskaan mutta vapaaehtoisen lapsettomuutesi myötä pisteesi silmissäni nousivat
Itsellenikin on aina ollut selvää että en tee ikinä lapsia. Muistan jo lapsena olleeni kauhuissani pelkästä ajatuksesta.
Jasmin, olet ihana ja ajattelen juuri samalla tavalla kuin sinä! Onnea elämääsi ja uuteen avioliittoosi:)
Erittäin hyvä kirjoitus!
Erityisen suuri kiitos ja kunnian osoitus sinulle siitä että uskallat julkisuuden henkilönä julkisesti sanoa että et kadu aborttia. Olen myös teettänyt abortin, enkä koskaan ole katunut. Päinvastoin, olen monesti kiittänyt itseäni siitä että ymmärsin oman parhaani ja teetin abortin silloisen poikaystävän ja hänen äitinsä painostuksesta huolimatta.
Toivottavasti mahdollisimman moni tyttö/nainen lukee tämän, ja luettuaan ymmärtää että aborttia ei tarvitse hävetä saati katua vain siksi että ”niin kuuluu tehdä”.
Paljon onnea uudelle liitollesi ja hyvää syksyä!
Hyvä kirjoitus, samaistun.
Hienosti kirjoitettu! Täällä myös yksi onnellisesti lapseton, joka on uskaltanut pitää päänsä ja pysyä normien ulkopuolella.
Täällä on myös yksi vapaaehtoisesti lapseton. o/ Joskus on raskasta tehdä valintoja toisten odotusten vastaisesti. Toisaalta en halua istua vanhana mummelina kiikkutuolissa ja miettiä, että olen käyttänyt ainoan elämäni toisten miellyttämiseen, enkä ole toteuttanut sellaisia asioita, jotka tekisi MINUT onnelliseksi. Se olisi kauheaa.
Todella hienosti kirjoitettu. Minä olen kokenut paljon henkistä väkivaltaa varsinkin toisilta naisilta, koska heidän mielestään minulla ei ole oikeutta olla vapaaehtoisesti lapseton. Syitä väkivaltaansa he usein keksivät monia, mutta eivät koskaan mitään missä olisi mitään järkeä tai mikä jotenkin oikeuttaisi sen, että he puuttuvat yksityisasioihini. Jotkut ihmiset eivät vain kykene suvaitsemaan erilaisuutta, on se minkälaista erilaisuutta vain. Tsemppiä sinulle ja onnea tulevaisuuteen :).
Kiitos, Jasmin. Et arvaakaan mitä tämä merkitsee muille lapsettomuuden valinneille.
Hei kaikki ihanat, jotka olette tänne kommentoineet… En voisi olla kiitollisempi ymmärryksestänne ja tsemppauksistanne, arvostan sanojanne enemmän kuin ikinä voitte uskoa! Kiitos, kun olette myös jakaneet omia kokemuksianne – tiedän kuinka vaikeaa aroista asioista on puhua. Itse haluan olla bloggarina avoin ja rehellinen, kirjoittaminen on myös aina toiminut minulle hyvänä kanavana käydä asioita läpi. Jos voin auttaa yhtäkin ihmistä kirjoituksillani, olen tyytyväinen.
Halauksin Jasmin <3
xxx
Kiitos, Jasmin, tästä rohkeasta puheenvuorosta. Kun tiedän miten hankala tilanne välillä on ihan tällaisena taviksena olla vapaaehtoisesti lapseton nainen, voin vain kuvitella millaista se on sinulle julkisuuden henkilönä. (Kun julkkiksia muutenkin helposti haukutaan ja riepotellaan aivan kohtuuttomasti). Sinusta tuli kerta heitolla idolini. Ennen olen pitänyt sinua vain jonain kauniina julkkiksena, mutta tämän blogisi kautta saanut sinusta todella ihanan ja arvostettavan kuvan. Toden totta niin henkilökohtainen asia kuin lasten hankkiminen ei kuulu kenellekään muulle kuin yksilölle itselleen. Kaikkea hyvää sinulle! <3