Wannabe-älyköt ovat some-aikakauden uusi ilmiö. Oikeasti älykkäät ihmiset tunnistaa yleensä heidän tavastaan käyttää älyään sekä ymmärryksestä, että äly ei ole vain kolmioiden, kuutioiden ja numeroiden yhdistelyä vaan myös ymmärrystä miten nämä yhdistelmät toimivat oikeassa elämässä. Wannabe-älyköt taas ovat yleiskomppareita, jotka kopioivat ajatuksensa oikeasti älykkäiltä ihmisiltä.
Lanseeraan nyt helpon viiden kohdan ohjelman, jolla voit nostaa itsesi älyköksi ja osoittaa tietotaitoasi asioissa, joista ei välttämättä tiedä mitään. Näillä ohjeilla onnistut varmasti.
1. Halveksi kaikkea suosittua
– Jos se on suosittua niin se on pakko olla älykkyytesi alapuolella. Onhan suosio osoitus siitä, että tyhmä keskikasti isona joukkona on ottanut asian omakseen. Muista aina julkisesti ihmetellä Spede-elokuvien suosiota ja ota halveksiva asenne Dan Brownin ja Stephen Kingin kirjoihin. Muistathan, että kirjoja ei tarvitse lukea tietääkseen, että ne ovat paskaa. Ne ovat paskaa, koska naapurin Heikki ja hänen kaverinsa sanoivat pitävänsä niistä. Heikki ei ole tasoisesi, joten hän ei ymmärrä oikeaa kaunokirjallisuutta. Et tosin ymmärrä sinäkään, mutta riittää, että annat ymmärtää, että ymmärrät.
2. Ota kuva kirjahyllystäsi
– Jos sinulla ei ole omaa kirjahyllyä niin tunnet varmasti jonkun jolla on. Jos et tunne niin laitat vain Googlen kuvahakuun sopivat hakusanat ja saat kirjahyllysi kirjoineen Facebookiin, Twitteriin ja Instagramiin. Muistathan jälleen, että on yhdentekevää oletko lukenut ikinä yhtään kirjaan. Pääasia on, että muut luulevat sinun lukeneen.
3. Pudottele nimiä ja sitaatteja
– Etsi kiisteltyjen persoonien kommentteja googlaamalla ja pudottele niitä erilaisissa keskusteluissa esille. Huomioi, että kiistellyt persoonat ovat kiisteltyjä vain siksi, että pieni älykäs joukko ymmärtää heitä, mutta suuri tyhmien ja keskityhmien joukko ei. Käytä myös sivistyssanoja ja muutoinkin vaikeaa kieltä. Luota siihen, että kukaan ei tarkista sivistysanojen oikeaa tarkoitusta.
4. Käytä latinankielisiä termejä
– Jos jossakin keskustelussa joku uhkailee sinua niin älä kommentoi selvällä suomella sanoen, että ”otan tuon uhkauksena” vaan käytä mieluummin ilmaisua; ”No, sepäs oli suoranainen argumentum ad buculum”.
5. Muista aina mainita miksi tiedät asiasta
– Käytä yksinkertaisia etuliitteitä perusteluillesi, kuten ”yrittäjänä tiedän…”, ”lääkärinä tiedän…”, ”toimitusjohtajana tiedän…” jne… Asian ja etuliitteen ei tarvitse liittyä mitenkään toisiinsa. Voit siis vain todeta, että ”yrittäjänä tiedän, että esittämäsi mielipide ja sen allegoria ei toimi. Itse asiassa kyse on ad hominem motivum argumentista, jonka syitä en tässä sen enempää lähde avaamaan”. Jos sinulla ei ole omasta mielestäsi riittävän hienoa etuliitettä niin keksi sellainen. Esim. ”10 vuotta rakennusalan verotusta läheltä seuranneena tiedän…” kuulostaa oikein hyvältä vaikka olisit oikeasti työtön alkoholisti, jota ei koko asia kiinnosta pätkääkään.
Näillä eväillä voit nostaa itsesi älykköjen luokkaan. Pieni koppavuus ja vittumainen asenne kirjoituksissasi vain lisää uskottavuuttasi. Tuntuu muuten ihan kuin olisin kirjoittanut itsestäni. Outoa.
Pete Poskiparta
13 kommenttia
Oikein hyvät ohjeet. Itsellänikin on ambitioita fokusoida noin.
Näillä ohjeilla antaa itsestään täydellisen idiootin kuvan :D
Jep, mutta ei nyt paljasteta sitä niille jotka uskovat latinankielen voimaan ja namedroppailuun.
Siis puhuksä nyt Enbuskesta? Ad hominem ja sillee.
En puhu Tuomaksesta, joka on muuten oikeasti älykäs kaveri. En yleensäkään kirjoittanut kenestäkään yksittäisestä ihmisestä vaan yleisestä havainnosta, jonka olen tehnyt sosiaalisessa mediassa ja johon itsekin aina aika ajoin syyllistyn.
Latina on maailman hienoin asia. Länsimainen sivistys pohjautuu vahvasti siihen ja tuloksena sitä näkee vain juurikin noissa Argumentum auf rectum -huuteluissa.
Lisäisin listaan vielä yhden ainoan lähteen käytön. Kun joku on kerran keksinyt jotain näppärää, sitä voi käyttää kaikkeen. ”Friedmanin mukaan meidän talous on perseellään just siksi, että sain väkivaltakoneistolta sakot punaisia päin kävelystä”
Muuten taas hyviä ajatuksia, mutta! tuolle sivistyssanakielteisyydelle ei voi kuin naureskella. Se kuuluu jonnekin satojen vuosien päähän menneisyyteen.
Vai miten korvaat seuraavat sanat: signaali, radio, intranet, idea…
Lisäksi olen huomannut, että nykyään on toisinaan hankala olla käyttämättä latinaa. Esim. jos korvaan PS:n (post scriptum) JK:lla (jälkikirjoitus), ei joko tajuta, mitä tarkoitan, tai sitten luullaan että so. englantia: just kidding.
Nykyään on Bingit, DuckDuckGot, StartPaget ja Googlet, joista voi hakea selityksiä sanoihin, nimiin ja fraaseihin, joita ei tunne. Kun olemme saavuttaneet tällaisen autuaan tilanteen, miksi yhä kahlitsisimme itsemme helppoihin kielellisiin ratkaisuihin?
En ollut sivistyssanakielteinen, mutta yritä edes lukea tuota ironisesti, liioittelevasti. Sivistyssanat on ihan ok, mutta voit kirjoittaa lauseen joko ymmärrettävästi tai tahallasi koukeroisesti, joka on yksi näiden wannabe-älykköjen tunnusmerkki, sillä usein nämä käytetyt sivistyssanat eivät vastaa edes tarkoitustaan.
En ole ikinä kohdannut tällaista wannabe-älykköä. Tai no, Tuomas Enburske tuntuu olevan lähimpänä kuvaustasi sellaisesta. Mutta kyllä hänkin käyttää vain tarkoitukseensa sopivia sivistyssanoja.
Sellaisen ihmisen, joka käyttää sivistyssanoja väärin saa vaarattomaksi kertomalla niiden oikean merkityksen.
Ei se mitään. Seuraamme ehkä eri piirejä.
Digitaalista debattia 10 vuotta sivusta seuranneena tiedän, että oman intellektuellisuutensa voi osoittaa myös jakamalla linkkejä artikkeleihin, joita ei edes itse jaksa lukea. Riittää kun otsikko implementoituu saumattomasti omaan personal brändiin.
Jaksoin tosin lukea tämän. Viittasin vain yleiseen ajan ilmiöön :)
Mainio vastaus :)
”Argumentum ad baculum” – ei buculum… Olipas taas amatöörimäinen kirjoitusvirhe ;)