Olen skeptikko ja monesti jopa kyyninen ihmisten puhuessa yliluonnollisista kokemuksistaan. Olen sitä yhä, mutta kusipäänä olemiseen olen kyllästynyt. Annoin näet oman näkemykseni jyrätä ihmisten ajatusten päälle ja vetosin aina siihen, että jos ei ole todisteita niin asia on loppuunkäsitelty. Unohdin yhden tärkeän asian. Näitä kokemuksia jakaa ihmiset, erehtyväiset, ajattelevat ja tunteilla sekä järjellä varustetut ihmiset. Ihimiset joiden ajatuksenjuoksua ja uskomuksia ei voi aina laboratoriossa mitata tai purkittaa.
Olen myös uskonnoton ja sain kusipäispureman siinäkin asiassa. Vetosin aina todisteisiin ja pidin uskovaisia tärähtäneinä. Nämähän puhuvat mitä sylki suuhun tuo, ajattelin. No periaatteessa näin ajattelen edelleen, mutta tarvitseeko minun kohdella heitä kuin saastaa ja pitää heitä ihmisinä jotenkin tärähtäneinä? Ei!
Joskus seura tekee kaltaisekseen ja vasta irrottautuminen kusipäiden ympäriltä avaa omat silmät. Olen ottanut pesäeron näihin kusipäihin ja samalla nähnyt ympärilleni paremmin. Tunnen monen alan huippuja Suomesta ja maailmalta. Osa heistä on uskonnottomia, osa uskovaisia, osa kertoo rajakokemuksistaan ja osan kanssa puhun vain työasioista. Olisi kovin ahdasmielistä jättää jonkun osaaminen ja ihmisyys taustalle vain siksi, että hän ei jaa omaa maailmankatsomustani. Muuttuuko huippuluokan kirurgi tai kansainvälisestikin tunnettu arkkitehti hölmöksi, jos heillä on jokin minun mielelleni hassu uskomus mukanaan? Ennen ehkä osin ajattelin näin, mutta nykyisin osaan erottaa asiat asioista.
Kaikessa kliseydessään antaisin enemmän tilaa ihmisille etsiä omaa katsomustaan elämälle. Aiemmin minulla oli pakottava tarve lytätä uskovaisen maailmankuvaa, nyt kuuntelen ja yritän ymmärtää. Koin samaa toisin päin. Monella kiihkeästi omaan uskoonsa suhtautuvalla oli tarve lytätä minun uskonnottomuutta ja lyödä jopa ammattiani sanomalla sitä paholaisen tekeleeksi. Myös näistä kusipäistä olen ottanut pesäeron. Parasta on kuitenkin, että olen ottanut pesäeron siihen kusipää-Peteen, joka oli omasta mielestään aina pätevin arvioimaan muiden elämää vaikka olisi tämä omakin elämä tässä elettävänä.
Pete Poskiparta

15 kommenttia
Toisaalta yliluonnollisten asioiden varjolla hankitaan erioikeuksia, huijataan valtavia määriä rahaa myös ahdistuneilta ja kärsiviltä ja jopa tuhotaan elämiä lapsista alkaen. Uskonnot vaikuttavat yhteiskuntaan ja meihin kaikkiin, jopa Suomessa. Siksi omat kannat kannattaa tuoda esille ja vastakkaiset kannat haastaa. Aina tietenkin asiallisesti.
Hyvin sanottu.
Ja ateistitko eivät huijaa?
Hyvä Pete, oppia ikä kaikki ;)
Eivät koskaan.
Huijareita mahtuu varmasti niin ateisteihin, teisteihin, kuin agnostikkoihinkin. Moni uskonnonkin avulla huijjaava saattaa hyvinkin olla ateisti. Ateismin avulla itse en ole kuullut kenenkään onnistuneen huijjaamaan, mutta ateismia kannattaa toki tarkastella kriittisesti myös.
Yritin tuossa kirjoituksessa erotella teot ja ajatukset toisistaan. Olen jyrkästi ja yksiselitteisesti vastaan kaikenlaista surevien omaisten, sairaiden ja hyväuskoisten hyväksikäyttöä uskonnon tai huuhaan nimissä. En tee tässä minkäänlaisia poikkeuksia. Sen sijaan vaikka monien uskontojen nimissä on kadotettu kokonaisia kansoja raa’alla väkivallalla niin pidän hiukan epäreiluna tämän päivän uskovaisen syyllistämistä siitä. Tämä pätee minusta muuhunkin kuin uskontoihin ja uskomuksiin. Poliittiset liikkeet käyvät tästä hyvänä esimerkkinä. Vaikka joku puolue on joskus vastustanut esim. peruskoulun synnyttämistä niin ei ole reilua arvostella tämän päivän poliitikkoja kyseisestä asiasta.
Sen sijaan tänäkin päivänä henkilö, joka antaa uskontonsa varjolla sortaa vähemmistöjä, alistaa naisia ja lapsia yms. on yhtä syyllinen kuin itse tekijät.
Luulen, että ystäväni nk. hengellinen herääminen avasi omia silmiäni huomatessani, että sehän on ihan sama jätkä huumoritajuinen päivineen vaikka ajatteleekin elämän päämääriä nyt uskontonsa kautta.
Kyllä Pete, komppaan täysillä sitä, että ylimielisyys tai halventaminen on täysin asiatonta. Ja tietenkään ei ketään yksittäistä henkilöä voi minkään aatteen vääryyksistä syyllistää. (ainakaan ennenkuin hän itse johonki syyllistyy). Omalla kommentllani yritin painottaa, että täytyy kuitenkin muistaa, että uskontojen tai muiden uskomusten vaikutuksen vastustaminen ei kuitenkaan välttämättä ole suvaitsemattomuutta tai ”kusipäisyyttä”. Jokainenhan päättää itse, mitä uskoo, mutta koska uskonnot vaikuttavat poliitikkojen kautta jokaisen ihmisen elämään, niitä täytyy pystyä myös vapaasti kritisoimaan silloin, kun aihe esille nousee.
Ja henkilökohtaisesti myös suosittelen kritisoimaan. Etenkin julkisuuden henkilöitä :-)
Toki. Tämä tietenkin koskee kaikkea. Myös lääketiede vaikuttaa kaikkien elämään ja kaikki kehitys ei aina ole hyväksi, joten myös sitä on kritisoitava silloin kun aihe esille nousee.
Olen itsekin havahtunut samaan asiaan.
Vaikka itse vastustan kiivaasti mm. astrologiaa ym. huuhaata ei minun tarvitse puuttua siihen, kun työkaverit lukevat horoskooppeja kahvitunnilla.
Jos taas joku suosittelee astrologia auttamaan päätöksenteossa, tahi muulla tavoin tekee ”lähetystyötä” koen velvollisuudekseni laittaa lusikkani soppaan.
Muutama sukulaiseni on myös jokseenkin uskovaisia, mutta koska he eivät pyri ketään käännyttämään, niin pitäydyn itsekin samasta. En kuitenkaan millään lailla suodata mielipiteitäni tai niiden jakamista somessa, vaikka he siitä loukkaantuisivatkin.
Jos jaan artikkelin FB:ssä, ei sitä ole kohdennettu kehenkään. Jos kommentoin jonkun jakamaa artikkelia, on se yleisesti ottaen paljon henkilökohtaisempaa.
Vastustan huuhaata, en (ainakaan tarkoituksella) huuhaan käyttäjiä.
Näen uskon yliluonnolliseen heikkoutena, mutta en voi olettaa kaikkien olevan yhtä vahvoja kuin minä. Siispä en tuomitse.
Vahvuus on harvoin kaiken kattavaa. Esimerkiksi käy sellainen nero kuin Steve Jobs, joka kuitenkin syöpähoidot sivuutti ja päätti koittaa luontaishoitoja ja muuta hömppää.
Itellä on iän myötä käynyt vähän sama homma, ei jaksa olla enää kusipää. Kun jossain vaiheessa oivaltaa, että ei voi muuttaa koko maailmaa yksinään ja loppujenlopuksi oikeastaan ketään ei kiinnosta mielipiteesi pätkän vertaa, niin voi lopettaa taistelun tuulimyllyjä vastaan.
Ehkä sieltä se hymynvire tulee myös naamalle ja pystyy ottamaan pikkuisen rennommin.
Mitä me oikeasti tiedämme?
Hiukkasfysiikka ja aineen ja energian luonne? Kvanttifysiikan ilmiöiden vuorovaikutus havaitsemamme maailmankaikkeudenosan kanssa? Koostumme kvarkeista joitten kautta olemme yhteydessä toisiin ulottuvuuksiin?
Alkeishiukkaset, mm kvarkit, ovat energiakeskittymiä lisäulottuvuuksista?. Mitä on pimeä aine ja energia?
Lisäulottuvuudet?
Mustat aukot?
Multiversumi ja universumieiden syntymiset ja kuolemiset siinä?
Mitä on avaruushorisontin takana?
Perimän toiminta, epigeneettinen perimä?, Elämän synty?
Tidämme päiväpäivältä yhä enemmän mutta samalla yhä vähemmän siitä mitä tiedämme ettemme tiedä.
Melko filosofinen vastaus.