 Mia la 19.04.2014 |
Moip! Tänään olen ahkeroinut taas työkoneella koko päivän. Päivitin tanssikouluni kotisivut ja pääsin viimein (VIIMEIN!) kertomaan, mitä tuleva syyskausi tuo tullessaan! On sitä hitsi vie jo odotettukin! Täältä pääset lukemaan tulevista uudistuksista. Tää kevät on ollut mulle yks kamalimmista… Vaikka kaikkea kivaa on ollut edessä, en ole päässyt nauttimaan siitä, sillä mieltäni on kalvanut kaikki se, mikä liittyy rakkaaseen tanssikouluuni. Koulu on kuitenkin rakennettu mun pienten kätösten kautta ja olen siitä äärimmäisen ylpeä. Rakastan yli kaiken iloisia ja ihailevia pikkuoppilaita, jotka piirittää minut heti tuntien alussa ja yrittävät kaikin tavoin roikkua niskassa ja nilkoissa. Rakastan äänekkäitä junnujani, jotka kyselevät paljon ja kertovat kuulumisiaan. Rakastan aikuisia,- ja teini-oppilaitani, joista osa on tanssinut matkassani kaikki nämä vuodet -ihan alusta saakka. Rakastan opettajiani, joiden kanssa olemme niin samalla aaltopituudella. Rakastan upeita valoisia salejamme ja ylimääräisiä keikkatreenejä sekä tietenkin keikkoja. Miten hukassa olinkaan, kun edes harkitsin luopuvani tästä kaikesta….
Nyt kun päätös tanssikoulun tulevaisuudesta on tehty, on olo aivan käsittämättömän hieno! Jos meillä olisi shampanjaa, poksauttaisin sen ja juhlisin. Nyt on vihdoin viimein minun aikani iloita, huutaa, kiljua ja hyppiä riemusta! Vihdoin voin hyvällä omalla tunnolla suunnitella muuttoa ja vilpittömästi iloita siitä.
On ollut hämmentävää huomata miten ihmiset kuvittelevat minun poistuvan täysin heidän elämistään, kun muutan. Olen kokenut elävästi sen, kuinka minua ei enää lasketa osaksi sellaisia suunnitelmia, joissa olen aikaisemmin ollut korvaamaton. Itse koen, että nykyisessä netti-maailmassa kaikki on mahdollista! Jos joku esim. kaipaa koreografiaani, videoin sen ja lähetän eteenpäin. Selkeällä suomenkielellä opetettuna, hitaasti ja liike kerrallaan. Olen itse koko ajan ajatellut muuttavani vain toisella jalalla. Toinen jää tänne. Tulemme kuitenkin viettämään lähes kaikki kesät Suomessa. Myös joulut ja pitemmät lomat olemme täällä. Vaikka voihan olla, että ajatukseni muuttuvat kun pääsen kotiutumaan hiekkarantojen lähelle, mutta tällä hetkellä sydämeni sanoo, että lähtömme ei ole mitenkään lopullinen ja poissulkeva. …aika näyttää onko ajatuksissani mitään tolkkua. :)
Päivän asuna Zaran leopardihousut. Paita on Stadiumista, samoin Converset. Nahkatakki on Zaran, laukku Michael Kors: in. Ihaninta pääsiäisen jatkoa ja lämpimiä kevätkelejä sinulle! Love -Miau- |
|
Mia to 10.04.2014 |
Moi, Muutamia asukokonaisuuksia olettekin jo nähneet reissultamme, mutta pari sellaista on vielä julkaisematta. Ehkä siitä syystä, etten ole vielä ihan sinut tässä lattapohjaisessa lookissa. Siihen olisi toki syytä tottua, sillä se on tulevan kesän (ja kevään) juttu. Nyt on korkojen aika väistyä, kun matalapohjaiset tennari,- purkkari,- ja lenkkaritytöt jyräävät. :)
Olenpa mä valkoinen näissä kuvissa… Tää oli mun ekan päivän look ja harmikseni poltin rintani, kun jouduimme odottamaan aamiaispaikassa ruokaamme noin tunnin ajan. Se olisikin ihan oma tarinansa, mutta nyt en ehdi paneutua siihen. Hamonen on ostettu Zarasta ja Converset Stadiumista. Laukku on DNKY:n. Se ei nyt ehkä ihan kympillä kokonaisuuteen sovi, mutta toisaalta -mitään mukavampaa en ole koskaan ennen kantanut! Laukku on olalla lähes huomaamaton ja uskokaa tai älkää, se imaisee sisäänsä kaksi kameraa, kaksi kännykkää, puuterin, kaksi huulipunaa ja rahat. Wou. Kunnon Maija Poppanen-kassi. Toisena päivänä puin ylleni Zaran siniset shortsit ja Ginan ihanan lödöpaidan.
Tässä kokonaisuudessa tuo vyö taasen ottaa hiukan päähän… On selkeästi todella hankalaa pakata matkalle sellaiset asusteet ja vaatteet, jotka joka tilanteessa istuisi ja sopisi toisiinsa. Jos yksi juttu on hyvin, huomaa että toinen onkin huonosti. Nuokin shortsit on sen verran löysät, ettei niitä voinut pitää ilman vyötä. Huoh… No, ihan siisti ja kaunis kokonaisuus se on tällaisena epätäydellisenäkin. :) Mitä mieltä te olette tulevasta lenkkarimuodista? Joko olette tottuneet siihen vai vieläkö ajatus typistetyistä jaloista hämää? Love -Miau- |
|
Mia ma 07.04.2014 |
Heip, Meidän Espanjan kodin etsiminen on osoittautunut todella hankalaksi siitäkin huolimatta, että teimme laajaa taustatyötä Suomesta käsin jo hyvissä ajoin ennen tänne tuloa. Laitoimme yhteydenottopyyntöjä potentiaalisten talojen välittäjiin varmaan 50 kpl, mutta heistä ehkä vain 3 vastasi. Otimme yhteyttä myös yhteen suomalaiseen välittäjään, jolla oli todella lupaava ja uusi talo kalliiseen, mutta ”olkoon menneeksi” hintaan. Otimme yhteyttä viime Espanja-reissullamme tapaamaamme Miqueliin, jolla olisi silloin ollut meille täydellinen asunto. Vuokra tässä talossa oli sopiva, talo oli remontoitu ja siisti. Silloin sitä ei saanut varata, sillä muuttoon oli vielä 6 kk aikaa. Nyt talot on menneet yhtä asuntoa lukuunottamatta (kyseessä on siis pariataloalue, jossa on useita vastaavia asuntoja) ja vasta huomenna saamme ”varmuuden” siitä olisiko yksi asunnoista vielä vapaana meille vai annetaanko se jonossa kiilanneelle perheelle.
Muut asunnot joita olemme käyneet katsomassa on olleet masentavia. Tuhnuisia, vanhoja ja vastenmielisiä. Ai niin, ja kalliita! Siis siihen nähden, että tämä suomalaisen välittämä tuliterä 300 m2 talo on lähes saman hintainen. Kerronkin tästä talosta nyt hiukan enemmän. Oletus oli, että talo olisi ollut hinnaltaan xxxx e. Niin mulle oltiin sanottu sähköposteissa. Paikanpäällä saimme kuitenkin kuulla, ettei talo ollutkaan sen hintainen, vaan 200 € kalliimpi. Ja toinen vastaava, jossa oli oma uima-allas oli vielä 400 € kalliimpi. Jee. Tulee mieleen että tässä oli pientä kushetuksen makua… Noh, positiivista tässä asunnossa on se, että se on tosiaan aivan uusi. Isoja ikkunoita ja vielä isompia parvekkeita on joka ilmansuuntaan ja jokaisessa kerroksessa. Talossa on 4 kerrosta, joista ylin olisi täydellinen vieras / toimistohuone. Ja alakerrassa vasta herkku olisikin. Siellä olisi mulle nimittäin täydellinen tanssisalitila! Siis voitteko uskoa!!! Täydellinen tanssisali oman kodin alakerrassa! Tämä siis puhuu vahvasti tämän asunnon puolesta. Tällöin mun ei tarvitsisi etsiä toista tanssisalitilaa mistään, eikä maksaa kk-vuokria siitä. Tällöinhän asunnon arvo suhteessa laskee.
Negatiivista sitten. Kerrosala on aika pieni ja rappusia joutuisi ravaamaan paljon. Mitäs sitten jos naapurit suuttuvat tanssituntimusiikkeihini (tunteja olisi toki vain ehkä 3 kertaa viikossa max 3h ajan / ilta, mutta silti)? Pitääkö minun sitten lopettaa tunnit ja etsiä kuitenkin uusi sali? Entä miten tanssitunneille tulevien lasten vanhempien autot mahtuvat kulkemaan alueen pienillä ja kapeilla teillä? Huoh….. Hankalia kysymyksiä. Miquelin asunto olisi halvempi. Sen vuokrahinta jäisi xxx:n 4:n sijasta. Näkymät on upeat ja talo on siisti. Meillä ei olisi hirveitä tienaamispaineita, vaan voisimme rauhassa asettua. Minä voisin perustaa tanssikouluni maltillisemmin joskus vaikka vasta syys-lokakuussa. Tai tammi, jos niin päätän. Huonoina puolina tässä on se, ettei asunnossa ole toimisto / vierashuonetta. Naapuristossa on tuhat koiraa ja taloja ympäröi rumat verkkoaidat (ne ärsyttää mun esteettistä silmää) :D Ja viimeisenä tietenkin se, ettemme tiedä olisiko asunto meille edes vapaana…
Homma etenee Espanjassa ihan toisella tavalla, kuin Suomessa. Olemme ottaneet paikanpäällä yhteyttä kolmeen eri suomalaiseen välittäjään ja kolmeen paikalliseen. Kaikki olivat iloisia, ystävällisiä ja lupailivat useita näyttöjä viikonlopulle, mutta lopulta kukaan ei soittanut perään. Erikoista! Edes nämä suomensällit eivät olleet kiinnostuneita meistä… Että näin. Nyt meillä on siis kaksi vaihtoehtoa. Ylihintainen ja hieno talo omalla tanssisalilla tai epävarma, mutta halpa talo koirankarvaisella pihapiirillä. Huomenna on matkamme viimeinen päivä. Huomenna nimet tulisi olla vuokrapapereissa. Jäänen mielenkiinnolla odottamaan. Housut Zara / paita Gina / laukku DNKY / kengät Tommy Hilfiger Love -Miau- |
