Moikka!
Meillä on tänään ollut leikkipäivä. Lapsilla on käynyt paljon kavereita kyläilemässä ja minä olen päässyt hoitamaan äidin vaativia velvollisuuksia. Illan suussa käväisin postissa ja Sokos Emotionissa ostamassa meikinpoistoainetta ja tops-puikkoja. Ylleni laitoin seuraavanlaiset vaatteet.
Vaikka Biancon kengät on korkeat ja saattavat joidenkin mielestä näyttää epämukavilta, joudun ilokseni kertomaan etteivät ne ole sitä lainkaan! Kengät istuu jalkoihini kuin nakutettu puristamatta mistään kohdasta. Rakkautta joka askel!
Täytyy tähän loppuun vielä todeta, että kyllä kesälomat on aika raskaita pienten lasten kanssa… Korvissa on koko ajan narinaa eri asioista, kiukuttelua, kantelua, itkua ja nauruhysteriaa. Ruokapäydässä nahistaan, sotketaan ja sohlataan, jos hetkeksikään kääntää katseensa pois. Kuulen koko ajan sanan ”äiti” sellaiseen pyytävään ja ruinaavaan äänensävyyn ja pahinta kaikesta, lauseen: ”me ei keksitä mitään tekemistä”… Vaikka edelleen lapset on parasta elämässäni, on jatkuva äänimaailma aika rasittavaa… Onko muilla samanlaisia tuntemuksia?
Vaikka kesäloma onkin ihana, ei se elokuu enää niin painajaismaisena edessä kummittele… Silloin saa sentäs olla muutaman tunnin yksin oman päänsä kanssa, eikä koko ajan tarvitse täyttää muiden toiveita. Siitäkin huolimatta, ihanaa että vielä on heinäkuu!
Mukavaa illan jatkoa!
Love -Miau-