Sain toissapäivänä käsiini H&M:n katalogin. Sormet syyhyten revin läpinäkyvät paperit pois, keitin kahveet ja istahdin lehtinen käsissä ruokapöydän äärelle. Vaikka lähes kaikki vaateliikkeet on nykyisin myös verkossa ja valikoimat pääsee katsomaan koska vaan, on katalogissa silti jotain uskomattoman hienoa. Varsinkin tällä kertaa. Ihastuin yksiin valkoisiin pitsishortseihin, valkoisiin (rikottupintaisiin) farkkuihin, useisiin bikineihin, jakkuihin ja taisin iskeä silmäni muutamiin koruihinkin. Teki mieli ottaa kynä käteen ja ympyröidä kaikki ne tuotteet, jotka halusin. Kunnes tajusin tyhmyyteni. H&M on nykyisin myös Porvoossa, mitä minä katalogeilla, kun koko valikoiman pääsee katsomaan livenäkin. Siispä tuumasta toimeen. Olin eilen muutenkin Taidetehtaan suunnilla, joten pyörähdin samalla H&M:llä. Mietippä sitä tunnetta, kun astut isoon vaatekauppaan. Sinulla on enemmän ja vähemmän selkeä käsitys siitä, mitä etsit. Tai sitten olet liikenteessä muuten vain. Joka tapauksessa, siinä minä seisoin, liikkeessä jossa on kaikkea. Senkun penkoo ja etsii. Luulisi, että ihminen osaisi käyttäytyä kaupassa. Astuu sisään ja lähtee käymään vaatteita läpi rekki kerrallaan. No, eihän se minulla ihan niin sujunut. Astuin kauppaan ja jähmetyin ovelle. Ikäänkuin silmittyen siitä mihin olen tullut ja mihin suuntaan lähtisin. Näin vieressäni onneksi ne valkoiset farkut, joten sain itseni liikkeelle. Mutta eih, farkut ei olleet rikotut. Löysin myös jotkut valkoiset pitsishortsit, mutta sovitettua niitä näytin ihan lampaalta. Kaikessa tavaran paljoudessa en lopulta enää muistanut millaista jakkua etsin, tai millaisia koruja olin katalogissa nähnyt.Liikkeessä ollessani tajusin katalogien ja verkkokauppojen voiman. Verkossa tuotteet ei ole ahtaasti rekeissä, vaan esiteltynä yksitellen ja selkeästi. Monesti vielä mallin päällä, jolloin vaatteen muodot tulevat paremmin esiin. Katalogeista löytää aina omankokoisia vaatteita ja voit rauhassa käydä koko valikoiman läpi ilman paljouden tunnetta ja tavaranmäärän ähkyä. Olen varma, että kävelin eilen useiden katalogista löytämieni tuotteiden ohi näkemättä niitä lainkaan. Vaikka ostoshetkeni oli mukava, samaan euforiseen tunnelmaan en liikkeessä päässyt, kuin kotonani kahvin ja kuvaston äärellä.Jos olisin pysynyt katalogille uskollisena, olisi postista nyt tulossa valkoiset rikotut farkut (ei siniset kuten yllä) ja leopardikuosinen kirjekuorilaukku (ei käärmekuosinen, kuten yllä). Lisäksi sieltä olisi tulossa bikinit, jotain lastenvaatteita, ehkä joku koru ja ne valkoiset pitsishortsit. Jos vertailen sitä mitä olisin tilannut ja sitä mitä ostin, voin todeta, että molemmissa tilanteissa jotain olisi mennyt vaihtoon ja joku juttu olisi jäänyt harmittamaan. Eilen ostin kuvassa näkyvät siniset farkut valkoisten sijaan. Pidän niistä ihan hirmuisesti, mutta valkoiset kummittelevat vieläkin mielessäni… Tajusin jälkeenpäin testanneeni vääriä pitsipöksyjä, joten voi olla, että postimyynti olisi tuonut minulle oikein kivat sellaiset. Ja onneksi näin kaikki H&M:n kirjekuorilaukut livenä. Leopardilaukku olisi lähtenyt vaihtoon, en pitänyt sen materiaalista. Oma käärmeennahkaiseni oli sen sijaan ihastuttava ja huomattavasti kivempi, kuin se toinen. Omia suosikkikauppojani verkkopuolella on tällä hetkellä seuraavat: Nelly.fi (ehdoton ykkönen! Nellyssä vaan on kaikkea kivaa), Fashionstore (täynnä ihania juttuja! Outlet-puolelta löytää usein jotain kivaa vielä suht halvalla!), Members (Uuh, ihana paikka täynnä jatkuvia tarjouksia ja päivittäin muuttuvia kampanjoita) Boozt (löydän täältä toisinaan joitain ihan mukavaa), Sokos (varsinkin Sokoksen Emotion- puolta on tullut käytettyä) Zalando (ihania kenkiä!), Forever 21 (tätä käytin ennen enemmänkin. Nyt en ole käynyt valikoimaa läpi, mutta viimeisillä läpikäynneillä en ole löytänyt mitään kivaa… Täytynee taas tarkistaa tarjonta!) Tämä artikkeli on tavallaan tosi lietsova ja kauppakeskeinen, vaikka henkilökohtaisesti olenkin jatkuvaa kulutusta ja tuhlaamista vastaan. Pääasiassa siitä syystä, ettei minulla henkilökohtaisesti ole varaa shopata jotain koko ajan. Mutta myös siitä syystä, että mitä hitsiä! Minkä ihmeen takia me vaan ostetaan ja ostetaan ja ostetaan, eikä lopulta edes muisteta käyttää niitä tuotteita, joita kaupoista on tullut raahattua kotiin!? Nappaat paidan yhdestä liikkeestä, housut toisesta, hanskat kolmannesta ja takin neljännestä. Kotiin tullessasi lasket kassit lattialle ja hengähdät. Löydät kassit samasta paikasta seuraavana päivänä ja pahimmassa tapauksessa vielä senkin jälkeen. Eikös se kerro jotain siitä tarpeesta, joka meillä kyseisiä hankintoja kohtaan oli? Tuli vaan ostettua ostamisen vuoksi, eikä kotona enää halua tai jaksa käyttää moisia retkuja, jotka on lojuneet pölyttyneenä lattialla kassissa. No, tuskin se ihan näin menee kenelläkään. Mutta ehkä tajusitte pointtini. Liika on liikaa ja tiedättekö, että maailma tuhoutuu, jos kulutamme sitä liikaa hankkimalla koko ajan jotain uutta ja uutta ja uutta! :D (älkää ottako liian tosissanne. heh).

Jos osaisin / jaksaisin myydä kirppareilla, veisin sinne oitis kassikaupalla vanhoja hyväkuntoisia ja vähän käytettyjä vaatteita. Näin estäisin edes pieneltä osalta maailmaa tuhoutumasta. Niitä vanhoja vaatteita meinaan on. Turhina lojumassa huoneeni lattialla jätesäkissä. Vaikka toisaalta, niitä voi joskus tarvita joissain tanssi,- tai teatteriproduktioissa. Kuka tietää.

Artikkelin vaatteet ja asusteet:

Paita (Vero Moda), Housut (h&M), kalakoru (Accessories), vyö (joku vanha), Kengät (bianco), Käsikorut (ibero), kirjekuorilaukku (H&M), huulipuna (Maxfactor, sävy mulberry)

Mukavaista viikonloppua sinulle!

Love -Miau-