
Mille eettiselle ydinajatukselle perustuu järjestelmä, jossa tietyn ikäisillä lapsilla ja nuorilla on oppivelvollisuus, ja oppimateriaalit määrätään valtion opetussuunnitelmista käsin? Opetussuunnitelmien lisäksi koulutus on käytännössä täysin julkista, sillä yksityiskoulut ovat tapauskohtaisia ja luvanvaraisia. Yksityisiä palveluja käyttävä perhe voi joutua rahoittamaan ensin käyttämättä jäävän julkisen palvelun ja vielä käyttämänsä yksityisenkin palvelun. Vaihtoehtoja siis kitketään. Kukaan ei voi kiistää sitä, etteikö valtio pitäisi nuorten koulutusta vahvasti kontrollissaan. Vaikka ihmisellä on oikeus yrittää epätoivoisesti muuttaa valtion toimintaa antamalla yhden miljoonista äänistä vaaleissa, vanhempien vapaus lastensa kouluttamisesta on kapea.
Ainut selitys on se, että pohjoismaisessa sosiaalidemokraattisessa yhtenäiskulttuurissa lapsen aivot kuuluvat valtiolle.
Menneinä vuosikymmeninä sosiaalidemokraattinen valtio piti ihmisiä otteessaan vielä kovemmin, kuin kehdosta hautaan keskiajan katolisen kirkon tapaan. Valtiollisen ensimmäisen ja toisen asteen koulutuksen sekä julkisen yliopiston lisäksi myös aikuisiässä valtion poliittisessa kontrollissa oleva Yleisradio piti tosiasiassa monopolia niin radiosta kuin televisiostakin. Monopolit alkoivat erikoisesti purkautumaan vasta samoina vuosina kuin silloinen rajanaapurimme Neuvostoliitto alkoi luopumaan kommunistisista periaatteistaan.
Rajoitusten ja verojen avulla pyrittiin suunnittelemaan sekä tarjoamaan yksi ja sama muotti ihmisten ”vapauttamiseksi” tietämättömyydestä ja sivistymättömyydestä. Tuloksena meillä on kuitenkin luovuutta ja poikkeavuutta hyljeksivä tasapaksuuden ja muodollisuuden ihanne. Kansa on viime kädessä hyvin auktoriteettiuskoista ja -riippuvaista.
Miesten osalta tämä auktoriteettiuskoisuus saattaa juontaa pakollisen asevelvollisuuden sotilaskuriajattelun pahalaatuiseen siirtymiseen myös siviilimaailmaan. Armeijassa varusmiehet usein kyseenalaistavat esimiehiään vertaistensa keskuudessa, mutta eivät rangaistuksen uhalla nouse heitä vastaan. Siviilielämässä ei ole hierarkiaa. Joskus joku saattaa suhtautua kriittisesti joihinkin päättäjiin tai innostua populismista. Viime kädessä saamattomiinkin päättäjiin suhtaudutaan kuitenkin varsin kunnioittavasti.
Yksilön vastuu oppimisesta ja elämässä menestymisestä siirtyy valtiolle, kun tämä jaksaa istua koulun penkillä ja suorittaa kurssit sekä tutkinnot läpi varsin matalin vaatimuksin. Se, mitä ei opeteta koulussa, on joko valheellista tietoa tai muuten vain turhaa. Laatikon ulkopuolelta ajatteleminen on monista ärsyttävää ja vihamielistä. Se on kuitenkin taito, jota ilman ei markkinataloudessa synny läpimurtoja ihmiskunnan hyväksi.
Sosiaalidemokraattinen tasapäistäminen ja massakulttuuri ovat historiaa, joka olisi yhtä hyvin voitu ohittaa. Internet on murentanut muodollisen koulutuksen auktoriteettia tiedon ja osaamisen lähteenä. Vaihtoehtoisia näkökulmia on saatavilla kätevästi, ja opiskelupaikkaa vaille jäänyt nuorikin voi katsoa netistä huippuyliopistojen luentovideoita. Tulevaisuudessa on mahdollista, että muodollinen koulutus ja yliopistoinstituutio kaventuvat vain niihin tehtäviin, joita etäopiskelu ei voi korvata. Internet on mahdollisuus ideoiden kilpailulle, kaupallisuudelle ja luovuudelle. Lisäksi jo globaalien markkinoiden avautuminen tarjoaa rajattomasti mahdollisuuksia itseoppineille yrittäjille ja sijoittajille.
Lainsäädännöllinen muutos tapahtuu kuitenkin vasta tiedostavien ihmisten avulla. Olennaista onkin eettisen taustaoletuksen hahmottaminen ja valitseminen: kuuluvatko nuoren, kehittymättömän alaikäisen lapsen aivot valtiolle, vai onko se lapsen ja hänen vanhempiensa asia? Onko eettisesti oikein pakottaa lapsi lähtökohtaisesti valtion kouluun sen sijaan, että vanhemmilla ja lapsella olisi olemassa valinnanvaraa ja valinnanvapaus?
Osasin odottaa, että suurin osa kommentoijista ei vastaisi esittämääni kysymykseen oppivelvollisuuden eettisestä taustaoletuksesta. Suurin osa aikuisten ihmisten kommenteista meni aiheesta ohi henkilökohtaisuuksiin. Joillekin nykyinen sosiaalidemokratian käsitteleminen ei ollut järki- vaan tunnekysymys. Eräillä oli ydinajatus julkisen koulutuksen ja oppivelvollisuuden kaikkivoipaisuudesta paikata mahdollisen asenteellisen tai ”kyvyttömän” kotikasvatuksen ”virheet”. Tähän liittyy myös oletus, että valtiolla olisi ”oikea” ja objektiivinen tieto.
Edellä mainitulla tavalla ajatteleva ihminen siis hyväksyy peruskoulutukseen liittyvän vapauden viemisen perheiltä valtiolle sen oletuksen pohjalta, että on olemassa arviointikyvyttömiä vanhempia. Tämä kyvyttömyys tarkoittaa, ettei heillä ole oppivelvollisuuden kannattajan jakamia näkemyksiä kasvatuksesta ja koulutuksesta. Vaikka ottaisimme arvostelumme pohjaksi jonkun yhden ”oikean” näkemyksen ja kriteerin vanhempien arviointikyvystä, tulisiko sellaisiltakin perheiltä viedä vapaus, jotka täyttäisivät ”oikean” kaltaisen kasvattajan kriteerit?
Jos yksi perhe sadasta olisi fundamentalistuskonnollinen, tulisiko lopuilta 99 perheeltä viedä vapaus järjestää lapsilleen yksityisesti valtion opetussuunnitelmasta poikkeava, esimerkiksi enemmän lapsen luonteelle, kyvyille ja kiinnostuksille sopiva koulutuspavelu? Kyllä, pidän koulutusta palveluna, enkä esimerkiksi yhteiskunnallisena tehtävänä iskostaa tiettyjä valtion suunnittelemia ajatuksia ihmislampaan päähän. Entä jos näiden ”epäsopivien” perheiden määrä olisi vain promille tai 10%? Missä menisi moralistisen oppivelvollisuutta ja valtiollista opetussuunnitelmaa kannattavan sääntelijän mielestä raja?
Okei, väännetään sitten rautalangasta ja kettingistä anekdootti:
Teppo Työläinen syntyy vanhemmille, jotka eivät oikeastaan edes välitä politiikasta, mutta kun nyt satutaan olemaan rekkatyöläisiä niin eihän se ole reilua että pankinjohtaja pääsee Floridaan ja he eivät. Siispä progressiivinen verotus on ihan okei. Vanhemmat laittavat Tepon sosiaalidemokraattien kouluun. Koulussa opetetaan että hyi kapitalismi. Teppo kasvaa isoksi. Teppo miettii mikä olisi hyvä ideologia. Öö, miten olisi sosiaalidemokratia? Miten ihmeessä Teppo mahtoi tähän päätyä?
Vaihtoehtoisesti Pekka Porvari nielaisee 15-kesäisenä pari Weberin opusta koska vanhempien auktoriteetti, ja päätyy, yllättäen, kannattamaan kapitalismia.
Tauno Työläinen syntyy vanhemmille, joilla on syvä henkinen trauma matalasta palkkaluokastaan ja he ovat kiihkososialisteja. Tauno menee valtion peruskouluun. Tauno oppii, että on kapitalismi ja sosialismi ja paaaaljon paljon muita aatteita. Aikanaan Tauno kasvaa isoksi ja voi valita aatteensa ihan itse.
Loppukaneettisi menee siis näin:
Onko eettisesti oikein pakottaa lapsi lähtökohtaisesti vanhempien arvomaailmaan sen sijaan, että lapsella olisi olemassa valinnanvaraa ja valinnanvapaus?
Eli: sinun koulujärjestelmässäsi vanhemmat valitsevat lapselleen, minun järjestelmässäni ihminen valitsee itselleen.
”Tauno menee valtion peruskouluun. Tauno oppii, että on kapitalismi ja sosialismi ja paaaaljon paljon muita aatteita. Aikanaan Tauno kasvaa isoksi ja voi valita aatteensa ihan itse.”
Minusta tämä on juuri sitä sinisilmäisyyttä ja kritiikitöntä uskonnollisuuteen verrattavaa luottamusta kaikkivoipaan valtioon ja sen peruskoulujärjestelmään. Hyvä oikeasti jos peruskoulun jälkeen kukaan osaa määritellä kapitalismia, sosialismia tai sosiaalidemokratiaa. Ihan oikeasti.
Minusta perheellä tulisi olla oikeus lapsen koulutusvalinnoista sen sijaan, että valta olisi jollain vielä etäisemmällä. Valtion opetussuunnitelma ei tuo mitään vapautta enää siinä vaiheessa kun lapsella on omia näkemyksiä, mieltymyksiä ja kiinnostuksen kohteita.
Pidemmän päälle tekoäly voi vapauttaa ihmisen älyllisistä vaatimuksista.
En ihan täysin ymmärrä, miten valtio muka on pimittänyt jotakin tai antanut valikoitua totuutta opiskelmistani matematiikasta, fysiikasta ja tietotekniikasta. Minusta bloggauksesi on jotenkin turhan painottunut poliittisiin ideologioihin ja ohittaa sen, että 99 % kouluissa opetettavista asioista on kylmää faktaa eikä mitenkään erityisen arvolatautunutta.
Myös lukioissa on opetussuunnitelma, jolle vaihtoehtoja voivat tarjota lähinnä resurssiriikkaat eliittilukiot, joita yllättäen on jo sosdem-valtiossa, mutta vain pääkaupunkiseutujen opiskelijoille.
Kyse ei ole vain yhteiskunnallisista sisällöistä, vaan valinnanvapaudesta. Se, mikä on pakollista sisältöä, on pois muista vaihtoehdoista. Se on myös ratkaisevaa, mitä jätetään opettamatta.
Ja mitä Taussi olisi halunnut opiskella, mille oli ylitsepääsemättömiä esteitä?
On suoraan sanottuna koomista, kuinka paljon mahdollisuuksia meillä on (käytännössä KAIKKIien filosofien/tieteilijöiden KAIKKI informaatio KAIKILTA aikakausilta) käytössä julkisen koulutuksen, Internetin sekä kirjasto-järjestelmän kautta.
Kirjastot ja vapaa-aika ovat etuoikeuksia mitä valtaosalla viime vuosituhansien suurilla ajattelijoilla ei ollut…
Olisin halunnut ala-asteella oppia asiat nopeammin, enemmän haastetta, vähemmän häiriötekijöitä tunnilla. Tiedä mitä kaikkea olisi saattanut oppia lisää pelkästään koulun penkillä, mikäli ei olisi täytynyt aina mennä heikoimman tai ilkeimmän häirikön ehdoilla. Jos tarkoituksena oli oppia se asia, että erilaisia ja typeriäkin ihmisiä on olemassa, opin sen varsin nopeasti siihen nähden, paljonko sitä piti käydä läpi sen takia, että yhteiskunnassamme määräävä sadistinen sosiaalidemokraattinen enemmistö pitää sitä maailman parhaana käytäntönä.
Käytin vapaa-aikaani järkevästi, mutta vapaa-ajan vapaus on huono tekosyy sille, miksi useita tunteja kestävien koulupäivien tulisi olla tehottomia ja jotenkin kasvattaa sietämään idiootteja. Mikä lie sadistinen ajatus kansanyhteisöllisyystehtävää painottavilla tasapäistämisen kannattajilla onkaan, he aliarvioivat siinäkin tapauksessa ihmisiä, mikäli moisen kasvatuksen tulisi kestää vuosia.
”Kirjastot ja vapaa-aika ovat etuoikeuksia mitä valtaosalla viime vuosituhansien suurilla ajattelijoilla ei ollut…”
Tämä taas on luokkaa ”lopetetaan kaikista maailman ongelmista valittaminen, kehitys- ja kasvuhakuisten ideoiden miettiminen ja itsensä vaivaaminen, koska meillä menee tarpeeksi hyvin”.
”Minusta perheellä tulisi olla oikeus lapsen koulutusvalinnoista sen sijaan, että valta olisi jollain vielä etäisemmällä.”
Taussi, eikö viimeaikaiset tapahtumat ole osoitus siitä, että ”lapsen etu” ei ole vanhemmille itseisarvo.
Keräsen esimerkki ei olettanut ”valtion kaikkivoipaisuutta”. Asiat eivät ole mustavalkoisia. Suomalaisen peruskoulun jälkeen kapitalismin ja sosialismin eron veikkaisin suurinpiirtein löytyvän oppilaan aivolohkosta. Väitätkö, että yksityiset koulut ”varmistaisivat” tämän tiedon omaksumisen? Miksi Suomalaiset peruskoululaiset omaksuvat tietoa tutkimusten mukaan laajemmin ja paremmin kuin maksullisen koulutuksen kasvatit ympäri maailmaa?
Jos kritiikitön ”uskonnollisuus” ja kaikkivoipaisuus otetaan keskusteluun, niin syyttäisin siitä SINUA asenneoitumisessasi vapaiden markkinoiden tarjoamiin utopistisiin paratiiseihin.
”Taussi, eikö viimeaikaiset tapahtumat ole osoitus siitä, että ”lapsen etu” ei ole vanhemmille itseisarvo.”
Mikäli viittaat lapsen surmaamiseen, kyseessä on tilanne, jossa toinen huoltaja oli kyvytön ja vaaraksi lapselle ihan fyysisesti. On vaikea kuvitella tilanteita, joissa vanhemmat ovat kyvykkäitä huolehtimaan lapsestaan, eli haluavat ruokkia ja vaatettaa, kasvattaa, viettää aikaa, tarjota mieluisaa tekemistä, mutta eivät silti opettaa asioita tai järjestää koulutusta. Muutenkin lapseen kohdistuva perheväkivalta on tilanne, jossa ei ole kyse vain vanhempien kiinnostuksesta lasta kohtaan, vaan aloitteellisesta väkivallasta, johon tulee puuttua uhrin suojelemiseksi. Siltikin relevantti kysymys on se, tuleeko suurimmalta osalta perheistä viedä vapaus päättää lapsen koulutuksesta sen takia, että on olemassa huonoja yksittäistapauksia?
”Miksi Suomalaiset peruskoululaiset omaksuvat tietoa tutkimusten mukaan laajemmin ja paremmin kuin maksullisen koulutuksen kasvatit ympäri maailmaa?”
Ero on pikemminkin kulttuurillinen. Lisäksi PISA-testeissä ratkaisee jo maahanmuuttajien määrä ja lasten kulttuuritaustat. Suomessa suurin osa on suomalaisista kulttuuritaustoista tulevia ja samaa kieltä puhuvia. Suomessa on kuitenkin väestöön nähden varsin vähän maahanmuuttajia moniin muihin maihin verrattuna. Ulkomailla testeihin osallistuu maahanmuuttajien suuremman määrän johdosta jopa ummikoita tai vähintään heikommin vaadittavaa kieltä osaavia. Toisaalta Suomessa on ahkera opiskelukulttuuri ja pitkät, hyvinvointivaltiota moninkertaisesti kauemmas historiassa ulottuvat perinteet. Suomessa esim. rahoitettiin vapaaehtoisesti yhteisiä kouluja ennen hyvinvointivaltiota. Tuskin opiskelukulttuuriasiat ovat peräisin Suomen historiaan nähden varsin uudenlaisesta pakkokollektiivisesta rahoitusjärjestelyistä. Ainakin olisi kiva kuulla logiikka, mikäli joku sellaista esittäisi.
Minä en ole esittänyt mitään paratiiseja ja utopioita markkinoiden lopputulemista. Vapaat markkinat vain väistämättä tarkoittavat vaihtoehtoisia palveluja, kilpailua, hinta- ja laatuerikoistumista sen sijaan, että meillä on yksi pakollinen bulkkivaihtoehto vähintäänkin sisältöineen.
”Vapaat markkinat vain väistämättä tarkoittavat vaihtoehtoisia palveluja, kilpailua, hinta- ja laatuerikoistumista sen sijaan, että meillä on yksi pakollinen bulkkivaihtoehto vähintäänkin sisältöineen.”
Väistämättä tarkoittavat mitä? Vedät teoreettisen loppupäätelmän PISA jne. testien tuloksista oman empiirisen kehyksen kautta (maahanmuuttajat). Nostat myös opiskelukulttuurin ja sanot että se ei ole pelkästään julkisen koulutuksen perintöä.
Tästä en ole varma. Väitän, että opiskelukulttuuri on yhdistelmä koulujärjestelmää sekä opiskelija-ainesta. Suomessa julkinen koulutus on mahdollistanut kohtalaisen tasa-arvoisen koulutuksen niin maahanmuuttajille, kuin kantaväestöllekin (ja sen eri tuloluokille). Yhdysvalloissa havaittavaa oppimistulosten jyrkkää eroosioita eri sosioekonomisten ja etnisten luokkien välillä ei ole vielä havaittavissa.
Väite, että koulutuksen alistaminen markkinoille, ei muuttaisi oppimiskulttuuria/opiskelumarkkinoita on härski, enkä usko että sitä väitätkään. Tässä onkin mun perusteesi: maksullinen koulutus VAIKUTTAA koulutusmarkkinoihin eroosioita (etnistä/taloudellista/kultturillista) luoden ja kasvattaen. Tämä johtaa tuloeroihin, sosiaalisen liikkuvuuden vähenemiseen jne. Tämä EI ole koulutusjärjestelmästä erillinen elementti; eli julkinen koulutus luo todellisuutta pitämällä ihmisiä ”lähempänä toisiaan”.
Maksullinen koulutus reväyttää eroja eri ihmisryhmien välille.
Jos et ole katsonut YLE:n pariviikkoa sitten tullutta mun mielestä mielenkiintoista dokkaria, suosittelen lämpimästi. Ainakin se on hyvin tehty jos mielipiteet eivät miellytä:
http://areena.yle.fi/tv/1014828
Tämä avasi ainakin itselle uusia näkökulmia itse substanssiaiheen lisäksi myös koulutuspolitiikasta ja yhteiskunnasta yleensäkin.
Sinulle vaikuttaa olevan vapautta tärkeämpi arvo pitää yllä yhtenäiskulttuuria, varmistaa valtion pakkokeinoin mielummin se, että jokaiselle riittää vauraassa maassamme bulkkikoulutusta sillä valinnaisella sivuvaikutuksella, että vaihtoehtoiset ja esim. eliittitasoiset ratkaisut karsitaan pois. Tietysti opiskelukulttuuriin kuuluu Suomessa tasapäistäminen, koska valtio on rajoitteillaan asettanut puitteita opiskelukulttuurin ilmentymille. Jos ihmisiä verotetaan, ja näitä voimavaroja tietoisesti kohdistetaan keskitetyn vallankäytön myötä koulutukseen, sillä on helpompi saada keskivertotuloksia aikaan kuin mallissa, jossa koulutusvalinnat ovat vaihtoehtoisia, vapaammin päätettävissä ja todennäköisesti sisällöltäänkin heterogeenisempiä yhden totuuden kriteerejä vasten.
Jos suomalaiset arvostavat koulutusta myös niille, joilla ei mahdollisesti ole siihen varaa, he ovat valmiita tukemaan sitä pyyteettömästi, kuten suomalaisessa kulttuurissa kauan ennen hyvinvointivaltiota. Siinä punnittaisiin se, paljonko suomalaiset todellisuudessa arvostavat hyvinvointivaltiota.
Meidän eronamme on se, että arvostan vapautta ja yksilöllisiä vaihtoehtoja enemmän kuin ylhäältä ohjattua ja suunniteltua yhtenäiskulttuuria.
Taussi, eikö viimeaikaiset tapahtumat ole osoitus siitä, että ”lapsen etu” ei ole vanhemmille itseisarvo.
”Lapsen etu” olisi kiistatta nykytiedon valossa se, että isä ja äiti eivät voi erota vaan kasvattavat lapsensa yhdessä ilman sosiaalitukia, jotta heillä säilyy kiinnostus työntekoon ja minimoidaan päihteiden väärinkäyttö.
Tuo on toki tilastollisesti tarkasteltuna suurella otoksella totta, mutta sen pohjalta voidaan käydä keskustelua ”lapsen parhaasta”.
”Lapsen etu” on perinteinen big government -oppien natsikortti, joka käytetään siinä vaiheessa, kun halutaan perustella valtion väliintulo aikuisten ihmisten elämään heidän kodeissaan.
””Lapsen etu” olisi kiistatta nykytiedon valossa se, että isä ja äiti eivät voi erota vaan kasvattavat lapsensa yhdessä ilman sosiaalitukia, jotta heillä säilyy kiinnostus työntekoon ja minimoidaan päihteiden väärinkäyttö.”
Voitko tarkentaa, mitä tarkoitat. En tavoita punaista lankaa.
””Lapsen etu” on perinteinen big government -oppien natsikortti, joka käytetään siinä vaiheessa, kun halutaan perustella valtion väliintulo aikuisten ihmisten elämään heidän kodeissaan.”
”Lapsen etu” on natsikortti? Onko natsikortti puhua peruskoulun sivistävästä vaikutuksesta? Onko väärin sanoa, että 15 vuotias peruskoulun käynyt nuori on ”paremmassa asemassa”, kuin 15 vuotias lukutaidoton, RIIPPUMATTA näiden vanhemmista? Minusta kysymys on juuri ”väliintulosta”; sosialistinen pakotettu peruskoulutus on ainoa tapa varmistaa tietty lähtötaso nuorille aikuisille. Tämä peruskoulutus voi olla ”propagandistinen” (Pohjois-Korean koulut) tai kohtalaisen sivistävä (tai objektiivinen tai ”hyvä”). Suomessa oppilaiden menestyminen suhteessa saman ikäisiin lapsiin ulkomailla ei vaikuta kärsivän koulutuksen ”sosialistisesta” luonteesta. Itseasiassa peruskouluamme (metodeita ja infrastrktuuria) ollaan viemässä ulkomaille kauppatavarana.
Jos ja kun vaikuttaa siltä, ettei Suomen peruskoulu kärsi ”huomattavasta” propagandistisesta tai nationalistisesta sensuurista; on sen kritisointi heikoilla pohjilla näin ”tosimaailmaa” ja sen valtioita tarkasteltaessa.
Tästä paras todiste lienee toisinajattelijoiden (niin liberaalien, libertaarien, vasemmiston, äärivihreiden jne.) suuri määrä Suomessa. SE, jos jokin on merkki tunnustuksellisuuden puutteesta koulutuksessa. Pohjois-Korean ideologinen koherenssi on vaarallista. Tästä lienemme samaa mieltä.
En tiedä osuiko kommenttini lainkaan esittämäsi viestin aihepiiriin, koska en sitä täysin ymmärtänyt… Pahoittelut, jos näin ei ole.
”Jos suomalaiset arvostavat koulutusta myös niille, joilla ei mahdollisesti ole siihen varaa, he ovat valmiita tukemaan sitä pyyteettömästi…”
Olisiko sinulla esittää jotain tutkimuksiin pohjautuvaa näyttöä siitä, että vapauden vallitessa ihmiset ovat riittävän viisaita tekemään sellaisia ratkaisuja, jotka palvelevat muutakin kuin heidän lyhytjänteistä henkilökohtaista etuaan?
Liberaalista katsontakannasta on tietenkin ihmisen oma asia, arvostaako hän lyhytjänteistä vai pitkäjänteistä etuaan, tai oikeammin ilmaistuna, missä määrin ihminen arvostaa nykyhetkeä suhteessa tulevaisuuteen. Lisäksi kyse on myös subjektivistisesta tietoteoriasta…
Jotta asiaa voitaisiin tutkia, täytyisi myöskin tietää, mikä on yksilöiden henkilökohtainen ”pitkäjänteinen” ja ”lyhytjänteinen” etu, ja olisi myös hyvä, että pysyisivät tutkimuksen kannalta samoina, mikä on aika epärealistinen olettama. Empiirisiä kokeita asiasta on aika hankala toteuttaa.
Kuitenkin esim. säästäminen yksinumeroisilla korkoprosenteilla on osoitus siitä, että ihmiset haluavat olla pitkäjänteisiä, varautua ja suunnitella. Ihmisillä on mahdollisuus vertailla omia saavutuksiaan muiden saavutuksiin ja omaksua näkökulmastaan toimivia käytäntöjä mieleistensä päämäärien saavuttamiseksi, tehdä yhteistyötä.
Ihmisen toiminnallahan on myös paljon positiivisia tiedostamattomia ulkoisvaikutuksia. Kukaan ei ole suunnitellut nykyistä yhteiskuntaa eri palveluineen ja tuotevalikoimineen, lukuisine mahdollisuuksineen. Yksittäiset valinnat ja oivallukset ovat johtaneet seuraaviin, kumuloituneet. Jos kiinnostaa tietää enemmän esimerkiksi yhteiskuntien kulttuurievoluutiosta ja spontaaneista itsesäätelymekanismeista, suosittelen tutustumaan F.A. Hayekin kirjaan Kohtalokas ylimieli (1989), löytyy varmasti kirjastoista.
Historiallisesti opetus tapahtui monessa paikassa kirkon taholta ja valtiovallan suurempi rooli opetuksessa tuli halusta vähentää kirkon vaikutusvaltaa.
Suomen hyvinvointivaltio perustuu kommunismin aatteeseen eli siihen että valtiolla on suurin valta kansan yrityksistä ja pitää yllä täten kansansa hyvinvointia mikä on muuttunut jatkuvan uuden ajattelun ja luovan kovan työn puutteessa täysin itsestäänselvyydeksi. valta on rapistumassa pikkuhiljaa sinisilmäisen porukan kattellessa kun ei haluttaisi velkaantua lisää, joten myydään valtion yrityksistä osuuksia pörssiyhtiöille jotka omistaa monikansalliset yksityiset ökyrikkaat porvarit jotka välittää vain siitä että tuotto jatkuu eikä tule miinusta tilipussilla eli koko yrityksen perusaate unohtuu, onko parempi vaihtoehto velkaantua lisää vai myydä omat rikkaudet pois rikkaammille jotka eivät välitä hevonvittua muusta kun oman hommasa toimivuudesta rehtiä sijotuspeliä kaikin puolin mutta laskukauden aikoina aika vittumaista hommaa. joten suomeen pitäisi kokonaan alkaa perustaa uutta teollistunutta vallankumousta ja lopettaa oman edelläkävijän työn osaaminen myyminen aasian nouseviin maihin koko työ menee siinä hukkaan ja osaamisella ei tuottoa saada paljoakaan ellei sitä itse hyödynnetä. jokainen taloussmaailmaan lähtevä henkilö haluaa jonain päivänä iskeä kultasuoneen ja se koostuu nykypäivänä joidenkin ihmisten pahoinvoinnista täten jenkeistä voi kattoo esimerkkiä ellei joku ole sitä mieltä että yhdysvaltojen valtio on onnistunut yhtiö. päällisin puolin mahtava mut tosiasiassa läpimätä eikä siinä ole mitään hyvää eikä hurraamista muuta ku jatkuvan velan otto ja näin jatketaan valtion(osakeyhtiön) ylläpitoa. valtio ei ole valtio jos ei pysty itse huolehtimaan omista kansalaisistaan, ei suomessakaan perheet tee enempää lapsia kun on vara elättää toisin kuin etelän maissa jotka on täysin riippuvaisia AVUSTUKSISTA joita länsimaat jakaa. aasian maissa on havaittu jo automatiikan jatkuva kasvu täten väestön lisääntymisrajotteita pitää noudattaa. ei siinä mitään toisaalta mutta jos halutaan pallon päättyvän ennemmin tai myöhemmin ni suunta on oikea. ennenvanhaan ku alko väki rikastumaan niin maallakin haluttiin päästä helpommalla ja ruvettiin kasvattamaan perheiden kokoa jotenka työt jaettiin useammalle suomessa sentään samalla tuoton kapasiteetti kasvoi.toisin ku etelän maissa periaatteessa jossa toivotaan että kymmenestä lapsesta on parempi mahdollisuus kun parista että yhdestä tulee hyvätuloinen joka täten pystyy huolehtimaan perheen päästä
Tulipa äsken katsottua perjantain Uutisvuoto. Siellä oli yksi tehtävä liittyen tähän kirjoitukseen ja Sinut mainittiin siellä jotenkin Kokoomusnuorena tms. Näkynee Yle Areenalla. Noin puolivälissä.
Nähty on :)