 Thomas Taussi to 04.06.2009 |
Katselin pari viikkoa sitten läpi eurovaaliehdokkaita, ja törmäsin siinä sitten pohjanmaalaisen ehdokkaan Kai Pöntisen mainoksiin. Suomalaisuutta uhkuva kampanjasivu antoi ensin minun käsittää, että kyse olisi jostain perussuomalaisesta tai Itsenäisyyspuolueen ehdokkaasta. Jatkoinkin selaamista, ja vasta parin päivän päästä huomasin, että Kai Pöntinen olikin Kokoomuksen listoilla.
Tämä herätti minussa ristiriitaisia tunteita. Se oli ensimmäinen kerta, kun kokoomuslainen ehdokas perusti kampanjansa isänmaalliselle populismille ja maahanmuuttokriittisyydelle rohkeammin kuin yksikään persu, joiden menestys ehkä rakentuukin paljon isänmaallis-populistisille mielikuville. Mikään populismin ystävä en ole, mutta Pöntisen sivuja lueskellessani huomasin hänellä olevan myös aidosti kokoomuslaisia arvoja ja mielipiteitä, kuten yksilöllinen koulutus, sananvapaus ja viittaus perustuloon/negatiiviseen tuloveroon. Pöntinen ei ainakaan ole väärässä puolueessa.
Pöntisen televisiossa pyörinyt 5 sekunnin mainos ”Sosiaalipummimaahanmuuttajille STOPPI” on selvää suomea, ja tarkoittaa, ettei ehdokas halua Suomeen lisää loisia. Lähes kaikki myöntävät ongelman, että korkea sosiaaliturva houkuttelee maahanmuuttajia, ja että Suomen täytyisi muutenkin järkeistää maahanmuuttopolitiikkaansa. Erillisessä radiomainoksessaan Pöntinen vielä sanoi, että työn perässä maahan muuttavat ulkomaalaiset ovat OK, mutta sosiaaliturvan hyväksikäyttö on tuomittavaa.
Kaikesta huolimatta populistisen kampanjan kärkevä retoriikka suututti Kokoomuksen ylimmän johdon. Puoluejohtaja Jyrki Kataisen mukaan mainos antaa helposti väärän kuvan. Tarkoittaako Katainen kenties sitä, että selkeästä ilmaisusta huolimatta kaikki maahanmuuttajat käsitettäisiin sosiaalipummeina? Minusta ongelma on ylipäätään siinä, että retoriikan piikki on kohdistettu ”sosiaalipummimaahanmuuttajiin”, eikä suomalaisiin, jotka mahdollistavat sosiaalipummimaahanmuuton. Pöntisen retoriikka ei kuitenkaan ole ulkomaalaisvastaista tai rasistista.
Ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka antaa.
Keskusta on vajonnut entistä alemmas. Puolueen vasemmistosiipeä edustava puoluesihteeri Jarmo Korhonen syyttää Kokoomusta likaisesta kampanjoinnista, ja pitää Pöntisen tempausta Kokoomuksen tietoisena, omana taktiikkana. ”Pöntisen ulkomaalaisvastaisuus ei ole kokoomusjohdolle yllätys, vaan osa puolueen vaalistrategiaa”, väittää Keskustan ehdokas Johanna Korhonen blogissaan. Vaatii melkoista katkeraa tarkoitushakuisuutta löytää rasistista ulkomaalaisvastaisuutta Pöntisen mainoksista.
Pöntinen on ravistellut mediakeskustelua sananvapaudesta ja maahanmuuttokriittisyydestä. Hänen mainoksensa perustuivat sananvapauteen, ja viime viikkojen keskustelu onkin tukenut yhden hänen vaaliteemansa tarpeellisuutta:
”Suomessa on voitava keskustella avoimesti kaikesta, pelkäämättä leimatuksi tulemista.” Olipa keskustelun avaus sitten hieman yksinkertaistettu tai retorinen, ei sitä paranna rasisti!rasisti!fasisti!-tyylinen perätön leimaaminen ja asiakeskustelun tukahduttaminen. Tähän asti rohkeimmat maahanmuuttokriitikot ovat voineet toimia vain internetissä sitoutumattomina yksityishenkilöinä. Sensaatiohakuinen loanheittomedia suorastaan etsii puolueiden jäsenten rohkeita kannanottoja, minkä takia itsesensuuri on puolueille kannattavampaa kuin menestyksensä uhraaminen sananvapauden puolesta.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että maahanmuutokriittisyys on mediassa hyväksyttyä ainoastan perussuomalaisilta. On ikävää, jos pelkkä sana maahanmuuttokriittisyys aiheuttaa niin suuria ennakkoasenteita, ettei asiasta voisi muuten keskustella avoimesti. Maahanmuuttokriittisyys ei ole rasismia, vaan inhimillinen järjen ääni sokaisevaa into-optimismia vastaan. Kenenkään ei tulisi omistaa monopoliasemaa tietyistä asioista keskusteltaessa. Tällöin olisikin hyvä, että maahanmuuttokriitikot voisivat eri puolueissa erottautua rohkeasti. Pöntinen on näyttänyt hyvää mallia.
|
8 kommenttiaVastaa |
Hyvä kirjoitus! Mitäs muuten olet mieltä toisesta Kokoomuksen ehdokkaasta jota on viime päivinä lyöty oikein olan takaa, eli tietenkin Ari Vatasesta?
Ilmastopolitiikkahan on toinen aihe, josta ei saa sanoa mitään konsensuksesta poikkeavaa. Mikään teko ei ole liian kallis tai vaikutuksiltaa merkityksetön, kun on kyse ilmastouskonnosta. Edes hiilidioksidipäästöjen vähentämisen tehostaminen ei näille fanaatikoille kelpaa. Ja sitten kun esim Vatanen sanoo mielipiteensä, niin johan on piru merrassa.
Sananvapaus sinänsä toimii, mutta eri mieltä olevia lyödään niin kovaa, ettei kovin herkkänahkainen uskalla tuoda mielipidettään esiin. Ja sitten onkin helppo puhua yksimielisyydestä…
Vatanen olikin hyvä pointti. Häneenkin on haluttu keskittää liikaa negatiivista huomiota vetämällä ihan överiksi. En ehkä olisi ilmaissut mielipidettäni yhtä kärkevästi kuin Vatanen, mutta ei siinä mitään, ilmastouskovaisten älähtäminen on myös aivan omaa luokkaansa.
Itsekin olen alkanut tarkastelemaan ilmastonmuutosta entistä kriittisemmin. Joissain lukion kirjoissa ilmastonmuutokseen on suhtauduttu hyvinkin objektiivisesti jättämällä ihmisen rooli ilmastonmuutoksessa epäselväksi.
Mitä nyt olen lukenut, niin historiassa nuo viherliikkeiden edustajat ovat olleet niin sokeita kommunisteja, että jopa numeraalista talouskasvua on pidetty syyllisenä ympäristöongelmiin. Ylen keskusteluohjelmassa Kapitalismi käräjillä eräs Maan ystävien edustaja osoitti tietämättömyytensä talouskasvun hyödyistä, ja myös ympäristöystävällisyydestä. En ole nähnyt viime vuosituhannen poliittisia vuosikymmeniä, mutta useat tällaiset ääripäiden mielipidevaikuttajat ja niiden lievemmät sanansaattajat ovat varmasti jättäneet naarmuja kansalaisten asenteisiin.
Ainut mahdollisuus tuoda aidot mielipiteensä julki, on esiintyä mediassa yksityishenkilönä. Verkostoitumattomat yksityishenkilöt eivät useinkaan ole vaikutusvaltaisia, ja negatiivinen huomio karsii edelleen verkostoitumismahdollisuuksia. Joitain äärimmäisen harvoja yksittäistapauksia lukuunottamatta mediaa ei kiinnosta yksityishenkilöt. Usein yksityishenkilön täytyy koetella lakia, jotta voisi ylittää uutiskynnyksen ja toistaa tätä vakiinnuttaakseen nimensä ihmisten mieliin.
Se, että jonkun henkilön mielipiteiden kiinnostusaste riippuu paljon hänen sitoutumisestaan johonkin suurempaan puolueeseen kertoo, että ainoastaan puolueiden menestykseen keskittyvä kilpailu on ajanut puolueet asemasodan kaltaiseen puoliturvalliseen konsensukseen. Harvoin kukaan jaksaa nousta vapaaehtoisesti poterostaan, ja silloinkin voi käydä niin, että joku oman puolueen pamppu ampuu häntä selkään ennen kuin muut ehtivät turvallisesti keräämään helpot irtopisteet.
Tuo pitää täysin paikkansa. Harvoin kukaan uskaltaa kirjoittaa suoraan mitä ajattelee, ettei puolue suutu.
Taas on taloususkovaiset täällä vauhdissa hyssyttelemässä ja saippuoimassa itsensä kaikesta kritiikinaiheista. On erittäin hyvä, että näitä Vatasia ja Pöntisiä pulpahtelee pintaan, että kokoomuksen todellinen positio ei pääse immeisiltä piiloon boboomuksen taakse.
Jos maahanmuuttaja ei löydä työtä eikä pääse kursseille, hänet voidaan helposti leimata sosiaalipummiksi. Siksi on melko vaikeata sanoa, kuka on sos. pummi ja kuka ei ole.
Ymmärrettävää kyllä Pöntisen puheet. Jotkut varmasti tulevat sosiaaliturvan perässä Suomeen.
Ne viranomaiset, jotka sallivat sosiaaliturvamme hyväksikäytön maahanmuuttajilta, pitäisi tulevaisuudessa laittaa henkilökohtaiseen vastuuseen siitä, että ovat sallineet suomalaisten veronmaksajien rahojen väärinkäytön.
Tämä asia tulisi ottaa keskusteltavaksi eduskunnassa.
Voisit tehdä kirjoituksen siitä, mitä ”populismi” tarkoittaa. Sanaa käytetään vaikkapa Helsingin Sanomissa tai Yleisradiossa nykyisin paljon, jotta kaikki ymmärtävät että tietty mielipide on pahempi kuin muut.
Minulle populismi tarkoittaa enää yhtä vähän kuin ”fasismi” tai ”rasismi”, merkityksettömiä haukkumasanoja joita valtion tukien varassa elävä yliopistoväki viljelee sivistyssanojensa lomassa peittämään ajamansa politiikan kestämättömyyttä.
Mielestäni nämä kirjoituksesi ovat ihan hyviä kirjoituksia. Näin objektiisivesti ja perustellusti kirjoitettua tekstiä yliopistoissa juuri PITÄISI tuottaa.
Kiitoksia vinkistä ja näkemyksistäsi!
Populismi-sana on kokenut viime vuosina inflaation, ja sen käyttötarkoituskin on siinä samalla vääntynyt. Siksi olen nykyään itsekin hieman varovainen kyseisen sanan käyttämisessä.
Harmillista on, että kun populistiksi leimataan kovin herkästi, aidot paheksuttavat populistit pääsevät liian helpolla.