Seuraava palaute alla on sanasta sanaan lähetetty Art in Tanzania suomalaiselle pomolle Karille. ArtinTanzania kertoo nettisivuillaan olevansa kansalaisjärjestö, joka on monessa jutussa mukana. Jokainen voi käydä heidän nettisivuillaan lukemassa tarkemmin, mitä he siellä itsestään kertovat. Nyt kuitenkin haluan kertoa teille, mitä minä ja ystäväni koimme. Aloitimme ystäväni Heinin kanssa loppuvuodesta 2012 n.3kk mittaisen puoliympärysmatkaa, joka päättyi tammikuussa safariin. Olimme vähävaraisia nuoria, joilla oli halua ja aikaa mennä matkustelemaan. Onneksi niin teimme. Olimme myös nuoria, jotka halusivat vaikuttaa omilla valinnoillaan ja kaupoillaan hyvän kierrättämiseen. Valitettavasti Art In Tanzanian osalta tunsimme tulleemme suoranaisesti kusetetuiksi. Huijauksen makua oli ilmassa jo saapuessamme Keniaan yksin kenenkään ollessa vastassa, kuten oltiin sovittu. Nyt haluan kertoa teille meidän kokemuksestamme.

Ulkomailla tulee usein huijatuksi, se on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, mutta että tämäntasoinen kansalaisjärjestö nimikkeellä kulkeva järjestö/firma huijaisi oli aika yllättävää. Heillä oli, matkustaessamme suomalaisia asiakkaita ja haluamme tässä kertoa meidän omakohtaisen kokemuksen tästä ”kansalaisjärjestöstä”, jotta te ette maksaisi saamatta vastinetta rahoillenne ja jotta ette näe kun heidän työntekijänsä ovat mukana lahjonnassa.

Lähetin tämän ensimmäisen viestin pomolle, joka vastasi ja sanoi palaavansa asiaan. Lähetin viikkojen päästä uuden viestin, että olisi mukavaa kuulla vastauksia, ei kuulunut mitään. Lähetin uuden viestin samaa asiaa koskien. Ei mitään. Se kertoo jo jotain, ettei viitsitä palvella asiakkaita, kun nämä ovat jo maksaneet. Siksi kerron teille mitä koimme, kun te ette ole vielä maksaneet. Ehkä tästäkin tulee sana sanaa vasten, mutta yksin en ole tässä ja aina voi testata itsekin kuinka käy. Tarkoituksena tässä ei ole syyttä, mustamaalata ketään, vaan kertoa totuus, jotta rahaa ei mene vääriin käsiin.

Hei!

 

Palasimme safariltamme noin reilu kaksi viikkoa sitten ja emme voi sanoa että olisimme tyytyväisiä kokonaisuuteen. Ruoka vapaaehtoisten majoituksissa Karatussa sekä Moshissa olivat ihan hyvät, mutta Robandan pakkaamat lounasboxit olivat ala-arvoisia. Boxi sisälsi aamulla valmistetun lätyn, mangomehua, kaksi pientä keksiä, oudon makuista keitettyä kanamunaa, kuivaa valkoista leipää, päivien vanhoja rankalaisia sekä muumiokanaa. (Kana oli niin sitkeää, ettei sitä voinut millään syödä! Ja takuulla terveellisyyshaitaksi) Olemme aika varmoja, että samoja rankalaisia tarjottiin kolmena päivänä peräkkäin, jotka oli valmistettu ekana päivänä saapuessamme Robanda hostelliin. Myös muutkin art in tanzanian matkaajat totesivat samaa lounasboxista. 

Emme käsitä sitä miksi reitimme oli suunniteltu majoituksen mukaan eikä majoitus reitin mukaan. Me olimme 2 päivää pohjoisserengetissä vaikka massavaelluksen eläimet olivat tuolloin eteläserengetissä lähellä ensimmäistä serengetiporttia. Reittimme ei missään tapauksessa ollut nimensä mukainen (suuri massavalleus). Meidän matkamme nimi oli suuri massavaellus ja kotisivuillanne lukee, että seuraamme vaellusta, vaikka tuolloin vaellus oli juuri loppunut. Olisimme mielellään olleet etelässä näkemässä ne reilu miljoona eläintä kuin ajelemassa turhia tunteja pohjoisessa! Suuri massavaellus nimi on harhaanjohtava.

Toinen huomattava epäkohta oli ajoneuvomme kunto. Auton sisään vuoti kunnolla sataessa. Kuskillamme (Ben) ei ollut radiopuhelinta, vaikka Hillarylla ja monella muulla kuskilla oli, jotta nämä pystyivät tietämään missä oli mitä eläimiä. Kuskimme ei ollut muutenkaan varautunut rengasrikkoon, joka sattui palaessamme Robandaan sateessa. Kuski ei huomioinut meidän tarpeitamme ja halujamme: Mitä ME halusimme nähdä. Hänen mieltymyksensä tuntuivat menevän meidän edellemme. Hän myös järjesti meille oppaan eräällä pysähdyspaikalla, joka pyysi suoraan meiltä tippiä, vaikka mitään opasta tai vastaavaa emme kuskilta koskaan pyytäneet.

Viiviyimme safarin jälkeen kaksi päivää Moshin vapaaehtoisten talolla ja kysyimme Itävaltalaiselta naiselta Heikeltä paljonko majoitus maksaa per yö. Hän sanoi että 25 USD. Ja kun oli laskun aika 2 yön jälkeen laksu oli yllättäen 100 USD, sillä se oli yllättäen 25USD/per yö/per henkilö. Hän olisi voinut tarkentaa hintaa paremmin, sillä 50 USD sellaisesta majoituksesta kahdelta  vähävaraisessaTanzaniassa on aivan liikaa vaadittua, vaikka siihen kuuluikin aamiainen ja illallinen.

Olemme pettyneitä Art in Tanzanian palveluihin ja olemme pahoillamme valitettavasti, että otimme tämän hintavan safarin, joka ei täyttänyt kriteerejään. Olemme kummatkin nuoria ja laitoimme paljon rahaa, jotta olisimme saaneet mitä odotimme suuri massavaellussafarilta!

Ps. Kukaan ei tullut hakemaan meitä Nairobin lentokentältä, vaikka siitä oli sovittu viikkoja aikaisemmin. Ja kun vihdoin saavuimme Moshiin, niin kukaan ei ottanut vastuuta asiasta tai edes pyytänyt anteeksi. Jouduimme omin keinon saapumaan Arushaan, jossa ystävällinen Hillary oli meitä vastassa. Teidän todella kannattaa panostaa kommunikaatioon, sillä emme olleet ainoat kuljetusta vailla olevat.

Haluaisimme todella yhteydenoton asiaan liittyen ja samalla myös kuluselviityksen. Mistä maksoimme 2098 euroa?

Palaten

Seida & Heini

Alla kuvia:

Safariautomme sisältä

Rengasrikko, leijonien ollessa n.100m päässä!

Tällä Land Roverilla petojen joukkoon./Seida Sohrabi

Land Rover