Kerroinkin eilisessä pikapostauksessa, että olimme eilen tanssikouluni oppilaiden ja opettajan kanssa Nuorikulttuuri tanssikatselmuksessa. Edustimme Tanssivaa Porvoota kahdella iloisella show-numerolla. Vaikka jatkopaikkoja ei herunut, jäi tilaisuudesta vain ja ainoastaan ihana ja iloinen fiilis. :)

Nyt siis luvassa lupaamaani kuva,-ja videosaldoa. Ihan ensiksi pääsette kurkkaamaan kummankin ryhmän kisavedot.

I BELIVE, koreografia Mia Koponen. Sarja: Show,- ja jazztanssi, 10-15 v.

TIMBER, koreografia Diana Anttila. Sarja: Show,- ja jazztanssi, 10-15 v.

Mulle yrittämisessä on aina ollut tärkeintä omilta tunneilta saatava energia ja tanssinilo jota voin viedä eteenpäin. Mulle merkitsee paljon se, että tunteja kehutaan ja että oppilaat ylistävät tuntiemme sisältöä. Mulle ei merkitse juuri mitään raha, bisneksen tekeminen, valta tai päteminen. Olen itseasiassa bisnesnaisena aika huono. En laske tuntien kannattavuuksia oikeilla laskukaavoilla. En osaa jakaa kuluja koko vuodelle, vaan elän hetkessä. En ole perehtynyt yritykseni kirjanpitoon sen kummemmin, kiikutan vain tarvittavat kuitit asiantuntijoille sovittuihin päiviin mennessä.

Mulle merkitsee eniten oppilaat ja taitojen karttuminen. Se, että näkee silminnähden lasten ja nuorten kehityksen ja tajuaa, miten kunnianhimoisiksi nämä nuoret ovat kehittymässä. Mä haluaisin, että mun koulusta lähtisi maailmalle paljon showtanssin ammattilaisia. Heitä, joille olemme antaneet tanssilliset perustaidot, mutta myös realistisen kuvan tanssimaailmasta sen hyvine ja huonoine puolineen. Ja kun näiden nuorten esityksiä katsoo, tietää etten ole kovin kaukana tavoitteestaan! Nämä nuoret ovat kuitenkin vasta 13-15 -vuotiaita (+pari vanhempaa). Ajatelkaa! Ja vaikka voittoa ei tule, on kiistämätön tosiasia, että nämä nuoret ovat taitavia. Ja videoita katsellessani tajuan jälleen kerran, kuinka paljon rakastankaan ammattiani. <3

Tiedän, että moni kyseenalaistaa muuttoni ja tästä kaikesta luopumisen. Minäkin. Moneen kertaan. Mutta toisaalta tiedän, että kouluni toiminta tulee jatkumaan ja että pääopettajat pysyvät lesteissään. Tiedän, että nämä nuoret saavat jatkaa samojen huippuammattilaisten parissa entiseen malliinsa ja kenties saavat lisäoppeja uusiltakin opettajatulokkailta. Ja onhan omissa suunnitelmissanikin perustaa sisarkoulu Espanjaan. Ja tällöin pääsen taas jakamaan samaa, ihanaa tanssiniloa uusille lapsille ja nuorille. Eikä ole lainkaan poissuljettua, että pystyisimme järjestämään jonkinlaista yhteistyötä Espanjan ja Suomen tanssinuorten välilä. Etäisyyshän on naurettavat 4 h. ;)

Ihania filistelyjä! Ihana kevät ja ihana toivontunne! Tätä olen kaivannut.

Love -Miau-