 Thomas Taussi ma 18.06.2012 |
Ayn Rand kuuluu läntiseen yleissivistykseen. Hän oli kärkevän liberaali kirjailija ja filosofi, jonka tuotanto on ollut monille tärkeä askel tai jopa portti vapausajatteluun. Yhdysvalloissa saatetaan melkein puhua Rand-kultista. Kirjailijan fiktiivisiä romaaneja voidaan rapakon takaa jopa luetuttaa kouluissa muiden klassikoiden kanssa. Suomessa Rand tunnetaan huonosti, eivätkä suomalaiset osaa ottaa Randia lukiessaan punavihreitä laseja pois päästä. Toisaalta suomalaisten kulttuuri-ihmisten kommentit Randista antavat rivien välistä ymmärtää, etteivät he edes olisi lukeneet tämän kirjoja – ainakaan ajatuksella. Joka tapauksessa Rand on erittäin kiistanalainen hahmo, ja pelkästään hänen seuraajansakin voivat olla keskenään hyvin erimielisiä.
Tällaisessa tilanteessa olisikin järkevintä perehtyä alkuperäiseen Randiin ja muodostaa oma kanta. Monia ei välttämättä kiinnosta tutustua vieraaseen ajattelijaan, mikäli ainut keino on lukea tämän tunnetuin 1000-sivuinen fiktiivinen romaani Atlas Shrugged. Lisäksi fiktiiviset romaanit ovat muutenkin paljon tulkinnanvaraisempia kuin tieteiskirjat. Siksi esittelenkin Randin lyhyempiä ja selkeämpiä non-fictioneita. Kaikki seuraavat kirjat rakentuvat pääosin Randin itse kirjoittamista esseistä. Siitä on hyötyä varsinkin kiireiselle ja tiedonjanoiselle lukijalle. Yleensä kirjan alkuun sijoitetut yksittäiset johdattelevat esseet esittelevät Randin suuren linjan näkemykset tiiviisti. Nämä ovat suurinta antia aloittelijoille. Myöhemmät syvemmälle menevät esseet taas saattavat osoittautua kultakaivoksiksi kokeneemmillekin kapitalismin ja klassisen liberalismin tuntijoille.
 The Virtue of Selfishness on napakka, n. 170-sivuinen teos, joka hieman harhaanjohtavasta nimestään huolimatta kertoo hyvin kattavasti Randin filosofiasta, objektivismista. Tämä on juuri se ensimmäinen teos, joka Randilta kannattaa lukea. Teos antaa erittäin selkeän käsityksen siitä, mitä randilaiset ihanteet näyttäytyvät yksilölle henkisinä haasteina ja valintoina sekä miten objektivistinen filosofia on sovellettavissa lainsäädäntöön ja yhteiskunnan organisoimiseen. Kirja sopii myös lukijalle, joka haluaa mahdollisesti paikkailla käsityksiään Atlas Shruggedin jäljiltä. Objektivismiin tutustuessa pätee myös laskeva rajahyöty: jos Randin tyyli ja ajatukset eivät tempaise lukijaa mukaansa, tämänkin kirjasen lukeminen saattaa jo riittää. Siksi vähintään se kannattaa lukea ajatuksella läpi.
 Philosophy: Who needs it ei välttämättä ole aloittelijan valinta. 300-sivuisen esseekokoelman aiheet ovat vaihtelevia, hajanaisia ja jopa hieman korkealentoisia. Sitä lukiessa olisikin hyödyllistä tietää jo valmiiksi perusteet Ayn Randin ajattelutavasta ja retoriikasta. Teos vie lukijan vielä entisestään syvemmälle kirjailijan mielenkiintoiseen ajatusmaailmaan. Kirjan tehtävänä on osoittaa filosofian ratkaiseva merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle. Randin pääväittämiin kuuluu, että ihmisen toiminta on jatkuvia eettisiä valintoja. Siksi ihmisten täytyisi tiedostaa jokapäiväisen toimintansa eettinen ulottuvuus, kehittää periaatteellista ajattelua ja opetella toimimaan määrätietoisesti. Kirja onnistuu opetustehtävässään, ja se saa kirjailijalle tuttuun tapaan lukijan aktivoitumaan. Esimerkkinä kirjan vaihtelevuudesta on esimerkiksi esseet inflaatiosta, akateemisen maailman köyhtymisestä ja poliittisesta muutoksesta.Philosophy on Randin viimeiseksi jäänyt teos hänen kuolinvuodeltaan 1982. Suosittelen kirjaa luettavaksi esimerkiksi The Virtue of Selfishnessin jälkeen, mutta kirjasta nauttiakseen lukijalta vaaditaan aikaisemman tietämyksen lisäksi hieman kärsivällisyyttä ja pohdiskelijan vikaa.  Capitalism: The Unknown Ideal on järeä kokoelma kapitalismista murrettuja myyttejä. Tässä 60-luvulla kirjoitetussa opuksessa talousteoria, yhteiskuntafilosofia ja historian kokemukset yhdistyvät. Kirjalla on paljon annettavaa vielä puolen vuosisadan jälkeenkin. Oikeastaan ihmiskunta on niin hidas oppimaan, ettei ajan kuluminen ole vähentänyt kirjan ajankohtaisuutta. 400 sivuun mahtuu esseitä myös muiltakin kuin Randilta. Tunnetuimpana vieraskynäilijänä on ehkäpä tunnetuin Randin fani, Yhdysvaltain keskuspankin entinen pääjohtaja Alan Greenspan. Rand ei ollut taloustieteilijä, mutta silti kirja osoittaa hänen ymmärtävän talousjärjestelmän rakenteita paljon enemmän kuin nykyajan keskivertoekonomisti tai ainoastaan ulkonäkönsä puolesta porvarillinen ekonomi.
Teoksessa käydään läpi kapitalismin filosofiaa rauhanomaisena järjestelmänä, talousteoriaa ja kapitalismin haasteita poliittisessa ympäristössä. Teoksen laajan aiheen puolesta punaista lankaa ei tarvita, sillä sen ainut tehtävä on valaista ihmisiä monipuolisesti kapitalismin tuntemattomasta filosofiasta. Liberaaleista liberaaleimmat saattavat ehkä karsastaa Randin näkemyksiä patenttien hyödyllisyydestä, ja vastaavasti objektivismista kiinnostuneita täytyy varoittaa, ettei tämä kirja myöskään täydennä viitekehystä sen saralla. Joka tapauksessa Capitalism on äärimmäisen opettavainen teos aloittelijalle ja varsin hyödyllinen myös edistyvällekin ajattelijalle tai vaikuttajalle. En uskalla suositella kirjaa juuri ensimmäiseksi luettavaksi Rand-teokseksi, vaikka esimerkiksi Philosophyyn verrattuna Capitalism vaatii vähemmän aikaisempaa Rand-tuntemusta. Yllä käsiteltyjä kirjoja saa pokkareina muutaman euron hintaan nettikirjakaupoista, kuten Adlibriksestä. Siitä vain kesälukemista tilaamaan! |
5 kommenttiaVastaa |
Taidan otaa lukuvinkistä vaarin. Ainakin tuo ensimmäinen saattaa antaa lisävalaisua tekillä olevaan tutkimukseenikin.
Sehän on hienoa! :)
Kiitos Thomas tästä analyysista. Rand on minulla listalla seuraavana tutustumisen arvoisena ajattelijana. Nyt tiedän missä järjestyksessä lähden perehtymään. Koko tuotanto lähtee tilaukseen.
Kiitos :) Mitä kaikkea tilaat Randilta?
Sinua saattaisi kiinnostaa historiallinen seikka, että Rand ja Rothbard olivat riidoissa, ja heillä oli ideologisia näkemyseroja. Suosittelisin esim. Virtue of Selfishnessin jälkeen pientä hengähdystaukoa Randista ja Rothbardin Ethics of Libertyn lukemista ihan vertailukohdaksi. Varsinkin omistusoikeuden tutkijana Ethics of Liberty on todella antoisa vapausfilosofinen teos, jossa loppuun saakka viety vapauden filosofia perustellaan luonnollisten oikeuksien ajattelulla: itseomistajuudella ja omaisuudella. Rand ei itsekään ollut utilitaristi, mutta kirjailijat perustelevat asioita hieman omilla tavoillaan päätyen myös poikkeaviin lopputuloksiin.
Itse olisin saanut Randin myöhempiä kirjoja lukiessa paljon enemmän vertailukohtia irti, mikäli olisin lukenut Rothbardin siinä välissä :/ tosin löytyyhän niitä valmiita analyysejä netistäkin, mutta itse oivaltaminen olisi aina mielekkäämpää ja palkitsevampaa
Kiitos jälleen, tämäkin kommentti sisältää arvokasta analyysia. Ajattelin tilata koko paketin ja lukea sitten sopivaa tahtia. Rothbardin Ethics of Liberty on jo hyllyssä ja lukulistalla, sitä kun on paljon suositeltu. On vain hyvä, että kirjoittajilta löytyy erilaisia näkemyksiä ja jopa ristiriitoja, silloin joutuu/saa myös itse asemoida ajatteluaan paremmin.
Itseomistajuus on omistajuuteni filosofinen ja eettinen lähtökohta. Se on mielestäni vankka perusta. Hyvä jos saan Randilta/Rothbardilta tähän argumentteja, puolesta tai vastaan.