 Thomas Taussi ma 05.12.2011 |
 Kuluneen vuoden aikana yhteiskunnallisessa keskustelussa vanhoilliset tahot ovat hyökänneet internetin anonymiteettiä vastaan. Rohkeimmat ovat jopa ehdottaneet nimettömän nettikirjoittelun kieltämistä. Ei siinä vielä mitään, jos avoimesti julistautuu sananvapauden vastustajaksi. Räikeintä on kuitenkin tällaisten ehdotusten esittäminen sananvapauden puolustajana.
Suomalaiset eivät hallitse vapauden filosofiaa, vaan he rakentavat omia vapauskäsityksiään pelkkien fraasien pohjalta. Sanonta “vapaus tuo myös vastuun” valjastetaan helposti tarkoittamaan valtiollisen sääntelyn lisäämistä tiettyjen oikeuksien vastapainoksi. Nimetöntä nettikirjoittelua pidetään vastuuttomana, koska tällöin henkilö ei esiinny omalla nimellään.
Luin eilen erään MTV3:n blogistin Jussi Lähteen kirjoituksen aiheesta. Hän ei suoraan vaadi valtion puuttumista asiaan, mutta edustaa silti mainitsemaani räikeää vapauden vastustamista ikään kuin ollen vapauden asialla. Kirjoitin blogitekstiin kommentin, joka jätettiin julkaisematta.
Jussi Lähde aloittaa tekstinsä kertomalla, kuinka nopeusrajoituksia vastustettiin aikoinaan yksilönvapauden rajoittamisena. Kun nopeusrajoitukset tulivat voimaan, liikenneonnettomuuksien määrä väheni matka-ajan kasvaessa. Tämän jälkeen Lähde rinnastaa holtittoman nopean autolla ajamisen ja internetin anonyymin kirjoittelun väittämällä:
Konkreettinen ero holtittomalla autolla ajamisella ja anonyymillä nettikirjoittelulla on se, että liikenteessä voi sattua konkreettista tuhoa. Jonkun anonyymin tekstejä lukiessa voi korkeintaan ärsyyntyä hieman enemmän kuin jos henkilö olisi kirjoittanut maltillisemmin oman maineensa menettämisen pelossa. Sananvapauden idea on lähtökohtaisesti se, ettei abstrakteilla ajatuksilla ole uhria. Sananvapauden filosofia näyttää olevan vierasta Jussi Lähteelle, joten tässä on liberaalin oikaisu sananvapauden määritelmälle: Valtio ei saa rajoittaa julkista keskustelua karsimalla kiistanalaisia ajatuksia, vaan niiden tuomitseminen jätetään yleisön tehtäväksi. Vapausfilosofinen vastuu tarkoittaa sitä, että ns. uhrittomien rikosten kohdalla ihminen kantaa spontaanin vastuun, kuten yleisön reaktion. Ihmisen on siis väistämättä käytettävä harkintakykyään.
Aina kuitenkin löytyy ihmisiä, jotka ovat ilman anonymiteettiäkin provosoivia ja epäkorrekteja. Mikä motiivi pätevään ja analyyttiseen argumentointiin kykenevillä ihmisillä olisi piiloutua nimimerkin taakse ja ladella heikompia argumentteja?
Sananvapauden vastustajien ajattelussa länsimaista liberaalia vapautta tärkeämpi arvo on omien ihanteiden toteutuminen yhteiskunnassa. Rohkeimmat vapauden vastustajat vaativat valtiota kitkemään anonyymiä nettikirjoittelua sillä perusteella, että keskustelusta tulisi laadukasta. Heidän näkökulmastaan laaduttomalla keskustelulla ei ole oikeutta olla olemassa. Jussi Lähde ei kuitenkaan ota kantaa valtion väliintulojen puolesta. Hän tekee kuitenkin sananvapaudelle karhunpalveluksen edustaessaan liberaalin vapausfilosofian vastaista logiikkaa ”sananvapautena”.
Omassa blogissani en arvosta nimimerkin taakse piiloutuvia kommentoijia yhtä paljon kuin omana itsenään esiintyviä henkilöitä. En myöskään pidä anonyymeillä palstoilla käytyjä keskusteluja korkeassa arvossaan. Olen kuitenkin huomannut, ettei omalla nimellään kirjoitteleminen lähtökohtaisesti nosta keskustelun tasoa. Keskustelun taso ja argumentit ovat pitkälti ihmisistä itsestään kiinni.
Sananvapauden vastuu tarkoittaa, että kiistanalaisia ideoita julkaistaessa kirjoittaja ja mahdollisesti palvelun ylläpitäjä ovat vastuussa ennen kaikkea yleisölle, eivätkä valtiolle.
Kommenttini, jota blogisti ei halunnut julkaista: Thomas Taussi: (HUOM! Esiinnyin vielä omalla nimelläni) |
Yksi kommenttiVastaa |
JPolissa ei ole sensuuria.