Poistaisin anniskeluoikeudet
Lähipäivinä on käyty vilkasta keskustelua alkoholilainsäädännöstä. Kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen antaisi anniskeluoikeuden Ravintolapäivän amatööriravintoloitsijoille, kun taas toisaalla käydään keskustelua siitä, tulisiko anniskeluaikaa lyhentää tai keskioluen myynti kieltää tavallisilta kaupoilta ja keskittää Alkoon. Asiasta keskustellaan lähinnä varovasti ja pragmaattisesti valvontayhteiskunnan puitteissa.
Suomessa on paljon poliitikkoja, jotka pitävät itseään liberaaleina. Missä he ovat nyt, kun liberalismista johdettu kanta näihin kysymyksiin olisi aivan selkeä: vähemmän kyttäämistä ja rajoituksia. Edes Alkon olemassaololle mikään liberaali ei voi antaa siunausta, koska liberaalit kannattavat yksityistä elinkeinovapautta valtionyritysten ja etuoikeuksien sijaan. Viinit ja viinat ruokakauppoihin olisi yksiselitteisen liberaali kanta, joka toteutuukin hienosti vapaammassa etelänaapurissamme.
Itse olisin klassisena liberaalina valmis poistamaan anniskeluaikasäädökset ja anniskeluoikeudetkin kokonaan. Se poistaisi monta huolta. Poliitikkojen ja julkiselle sektorille päätyneiden kansantaloustieteilijöiden ei tarvitsisi vaivata itseään mahdottoman tehtävän parissa tekemällä laskelmia optimaalisesta anniskeluajasta, joka maksimoisi yritysten tulot samalla kun se minimoisi poliisien tarvetta mutustella donitsinsa kiireessä loppuun ja rynniä oikeisiin tehtäviin.
Jos taloustiede opettaa jonkun viisauden, se on todellisuuden monimutkaisuus ja keskussuunnittelijan kyvyttömyys optimoida miljoonia henkilökohtaisia mieltymyksiä markkinoiden toimijoita paremmin. Yrityksessä tiedetään itse varmasti paremmin, mikä on sille optimaalinen aukioloaika. Vaihtelu aukioloajoissa itse asiassa lyhentäisi taksijonoja, kun kysyntäpiikki ei kohdistuisikaan vain tietyn tunnin sisään.
Toisaalta anniskeluoikeudetkin voisi poistaa. Tarkoitan sitä, että jokainen voisi myydä vapaasti mitä juomia haluaa, olipa hän ravintoloitsija tai amatööri. Valtion tehtävänä olisi sopimusvapauden valvominen. Ei tietenkään pitäisi olla laillista kaataa lasiin Lasolia, jos asiakas pyytää vodkaa. Jos haluaisit itsekin pelata varman päälle, välttelisit rottapaikkoja ja kävisit drinkillä luotettavaksi koetuissa ravintoloissa. Maine ja luottamus ovat pääomaa, jonka voi menettää pysyvästi kertaheitolla. Siksi niiden kanssa ei ole järkeä ottaa riskejä. Anniskeluoikeuksien poistaminen ei muutenkaan poistaisi rangaistuksia asiakkaiden myrkyttämisestä tai tekisi mahdottomaksi valvoa tarvittaessa alaikäisille myymistä.
Jos et enää uskaltaisi käydä drinkillä tutussa paikassa vain sen takia, ettei joku työhönsä tylsistynyt valtion nakittama virkamies ole lyönyt hyväksyntäleimaa, sinun on syytä katsoa peiliin ja hakea apua valtiouskovaisuuteesi.
Kannanotto houkutteli tavallista enemmän lukijoita, mutta kommentteja tuli jokseenkin vähän. Vähäisissä kommenteissa oltiin huolissaan siitä, miten esim. alaikäisille anniskelevat paikat saataisiin kuriin, kun anniskeluoikeutta ei voisi viedä. Mikäli on pakko valvoa alaikäisille anniskelua, ratkaisuksi ehdotin tuntuvia sakkoja ja jo nykyään tehtävien pistokokeiden kohdistamista enemmän seurantaan joutuneisiin paikkoihin.
Sinällään anniskelun vapauttaminen olisi vähemmän kiistanalainen uudistus verrattuna aikaisemmin ehdottamaani sopimusvapauden puitteissa tapahtuvaan valelääkäreiden “laillistamiseen”, josta minut muistettiin myös
Radio Rockin haastattelussa vielä joitain päiviä sitten. Vieraana oli tuolloin puoluerekisteriin pyrkivän
Edistyspuolueen puheenjohtaja
Jouni Flemming.
Ilmeisesti anniskeluvapaus on suomalaisille sydäntä lähempänä kuin laajempi elinkeinovapaus. Tällaisissa asioissa vapauttaminen voisi olla vähiten vaikeaa toteuttaa ja myös mahdollisuus opettaa ihmisille yksilöllistä vastuullisuutta isoveliholhouksen sijaan.
