”Homoseksuaalisuus on mitä ilmeisimmin poikkeamista alkuperäisestä Jumalan ihmiselle, miehelle ja naiselle, tarkoittamasta tehtävästä maailmassa”. Näin aloittaa teologian maisteri Terttu Heinonen Helsingin Sanomissa 15.3.1996 yleisönosastokirjoituksensa.  Ja tämänkaltaisia mielipiteitä perustellaan mitä todennäköisimmin pyhien kirjojen avulla, ja Jumalan sanaan vedoten. Mistä he tietävät mitä mieltä Jumala on? Onko perusteluna vain pyhä kirja, jonka väitetään olevan Jumalan sana? Jos kerran Jumala loi ihmiset, mitä mieltä hänen oli luoda ihmiset epätasa-arvoiseen asemaan? Pitäisikö joskus jäädä miettimään, että se mitä raamattu, toora tai koraani sanoo, on täysin eri asia kuin mitä valtion laki sanoo.

Jos homous on valinta, niin miksi niin monet valitsisivat olla homoja, kun pahimmassa tapauksessa edessä voi olla kidutusta ja lopuksi kuolema? Jos voisit valita, olisitko homo? Tuskinpa, kun miettii niitä rajoitteita ja kielteisyyttä, jota saa osakseen. Homous ei voi olla valinta, koska on epäoikeudenmukaista, että jumala koettelisi toisia enemmän kuin toisia.

Meidän on muistettava pitää politiikka sekä uskonto erillään, sillä pahimmassa tapauksessa voimme olla seuraavat Iranit sekä Saudi-Arabiat, joissa poliitikot omien etujensa ajamina ja valtionsa strategioita silmällä pitäen tulkitsevat pyhät kirjat omien halujensa mukaan. Me kaikki tiedämme nimittäin, että homous on kiellettyä kaikissa näissä kolmessa uskonnossa, jotka ovat kotoisin Lähi-idästä. Joissain maissa homoudesta voidaan langettaa kuolemantuomio.  Samaan hengenvetoon on myös todettava, etten näe myöskään syytä kritisoida kristittyjä tai Päivi Räsästä, jotka itse asiassa noudattavat uskoaan. Vaikka olemme eri mieltä heidän kanssaan, voimme ainakin joltakin osin ihailla heidän periaatteitaan, joista he eivät ole luopuneet.

Tuskinpa kukaan tässä vaatii, että kirkon pitäisi vihkiä homopareja. EI. Jos itse olisin homo, niin en missään tapauksessa tahtoisi tulla vihkityksi sellaisen instituution taholta, jonka arvot ja aatteet eivät vastaa omiani, ja jopa ovat omiani vastaan. Itseasiassa, en aio edes heteronakaan mennä kirkossa naimisiin, sallia isäni vaihtaa omistukseni aviomiehelleni. ”Voi kuinka söpöä, kun isä luovuttaa minut!”

 Avioliitto on kahden aikuisen ihmisen parisuhde. He päättävät onko se pyhää heille vai ei. Avioliitto itsessään ei ole pyhää, ellei siitä itselleen tee pyhää. Ei ole olemassa pelkoa, ellei sitä itse tuota. Joskus avioliitto johtaa avioeroon ja se on inhimillistä muutaman kerran. Täten myös homoilla on oikeus avioeroon. Ei voi olla niin, että virheitä sallitaan vain heteroille, jotka ovat jumalan valittu kansa.

Voiko olla niin, että peruste avioliiton kieltämiselle homopareille olisi siinä, että avioliitto on ainoastaan miehen ja naisen liitto? Kuka niin on päättänyt? Todistakaa jumalan sana? Todistakaa hänen olemassaolonsa? Jep! On älytöntä kuvitella, että adoption kieltämisen perusteena olisi kiusaaminen. Näillä perusteilla voitaisiin kieltää vaikka mitä tahansa. Esimerkiksi sitä, ettei Suomeen kannattaisi tuoda pakolaistaustaisia tai kouluun päästää maahanmuuttajataustaisia, koska heitä tultaisiin kiusaamaan kouluissa. Pitääkö siis meidän muiden pelossa ja suvaitsemattomuudessa kieltää jotain sellaista, joka on eettistä ja ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavaa? On aivan selvää, että suvaitsemattomat verhoutuvat näiden huonojen argumenttiensa taakse, koska eivät vaan halua pelossa sallia muille sitä mitä heillä itsellään on.

Homous tai heterous ei määritä sitä kuinka hyvin lapsesi kasvatat, vaan se riippuu muista tekijöistä. On tärkeämpää varmistaa, että lapsi kasvaa rakastavassa ja kannustavassa perheessä kuin miettiä onko hänellä isä ja äiti vai äitä ja äiti. Meillä löytyy paljon lapsia, jotka ovat tulleet heitteille isänsä ja äitinsä taholta. Lapsi ei synny rasistiksi, homofoobikoksi tai maahanmuuttokielteiseksi, ellei hän sellaisia vaikutteita omaksu itseensä ympäristöstään ja ihmisistä ympäristössä. Kiusaamisen tai kielteisen suhtautumisen homouteen syynä eivät ole rationaaliset vaan tunteelliset, jotka olemme omaksuneet ja joista pidämme kiinni. Toisin sanoen, me luomme kiusaajat.

Ehkä asenteet muuttuvat kun jokaisella on yksi homo oman kodin kaapissa. Sellainen homo, joka itkee, koska tietää, että voi tulla hylätyksi. Moni homo on saanut lentää ovesta ulos, sitä enemmissä määrin he ovat saaneet kohdata kuoleman. Yhteiskunnan jäsenenä ja ihmisoikeuksien puolustajana en ymmärrä sitä, miksi me ihmiset sallimme itsellemme jotain sellaista, mitä emme salli muille, nimittäin rakkautta.