Suomalaista sosiaaliturvaa sanotaan usein käytettävän väärin ja sen passivoivan. Minä en ole saanut selville vielä edes sitä, miten tällaista järjestelmää voisi käyttää oikein. Työnteon kannustimissa on jotakin ehdasti pielessä, eikä ihme, kun koko systeemiä on kehitetty tuloerokärki edellä.
Asiaa selventäköön seuraava kansalaistaidon koetehtävä:
Janakkalassa asuvat Harri ja Leena ovat nelihenkisen perheen vanhemmat. Perhe asuu 2000-luvulla rakennetussa 75 neliön kerrostalokolmiossa, jonka vuokra on 650 euroa kuukaudessa. Pariskunnalla on lapset Liina, 4, ja Tauno, 2.
Lähtötilanteessa molemmat vanhemmista ovat työttöminä ja pelkän peruspäivärahan varassa. Perheen lapsia hoidetaan ensisijaisesti kotona, jos se vain on mahdollista. Työssäkäynnistä aiheutuvat matka- ja muut kustannukset ovat 100 euroa kuukaudessa.
1.) Laske, kuinka paljon perheen käteen jäävä rahasumma kasvaa, jos toinen vanhemmista saa työtä, josta saatava palkka on
a.) 2000€ / kk
b.) 4000€ / kk
c.) 5000€ / kk
2.) Laske, kuinka paljon perheen käteen jäävä rahasumma kasvaa, jos molemmat vanhemmista saavat työtä, josta saatava palkka on
a.) 2000€ / kk
b.) 3000€ / kk
3.) Kerro omin sanoin, miten hallituksen kehysriihen suunnitelmat vaikuttavat perheen uuteen ansiotasoon
Kussakin tilanteessa on huomioitava kaikki vaikutukset sosiaalietuuksiin sekä työssäkäynnistä syntyvät kustannukset.
Mikäli et jaksa runksautella laskureita, arvaa ja tarkista vastaukset alta.
Tehtävässä 1 toisen vanhemmista työllistyminen leikkaa sosiaalietuuksia, jotka on sidottu koko perheen ansiotuloihin. Asumistuki ja perheen alkutilanteessa saama toimeentulotuki leikkautuvat kokonaan pois. Lisäksi hoitolisä pienenee. Työllistyvä vanhempi menettää kokonaan työttömyyspäivärahansa. Tulojen kasvaessa veroaste nousee nopeasti.
Oikeat vastaukset ovat tällöin:
a.) Toisen vanhemmista bruttotulojen kasvaessa 2000€ kuukaudessa perheen käteen jäävä rahasumma kasvaa 239€
b.) Toisen vanhemmista bruttotulojen kasvaessa 4000€ kuukaudessa perheen käteen jäävä rahasumma kasvaa 1290€
c.) Toisen vanhemmista bruttotulojen kasvaessa 5000€ kuukaudessa perheen käteen jäävä rahasumma kasvaa 1789€
Tehtävässä 2 molempien vanhemmista työllistyessä perhe ei saa enää muita sosiaalietuuksia lapsilisää lukuun ottamatta. Kustannukset kasvavat molempien työmatkakustannuksilla sekä lasten päivähoitomaksuilla, jotka määrittyvät perheen ansiotulojen mukaan.
Oikeat vastaukset tehtävään 2:
a.) Perheen bruttotulojen kasvaessa 4000€ kuukaudessa käteen jäävä rahasumma kasvaa alkutilanteesta 663€
b.) Perheen bruttotulojen kasvaessa 6000€ kuukaudessa käteen jäävä rahasumma kasvaa alkutilanteesta 1616€
Tehtävässä 3 hallituksen kaavailema lapsilisän höylääminen vaikuttaa kaikkiin lapsiperheisiin riippumatta siitä ovatko vanhemmat töissä vai eivät. Lapsilisän leikkauksella ei ole siten vaikutusta työssäkäynnin nettohyötyyn, ellei lapsilisästä tehdä veronalaista tuloa tai sille aseteta tulorajoja.
Muut suunnitellut toimenpiteet, kuten työmatkakustannusten verovähennyksen leikkaaminen sekä palkkatulon ja liikenteen veronkorotukset pienentävät käteen jäävää rahasummaa verrattuna tilanteeseen, jossa yksi tai molemmat vanhemmista jäävät kotiin.
Suomalaisessa hyvinvointidoktriinissa ei ole koskaan haluttu ymmärtää, että työssäkäyviin vaikuttavat veronkorotukset leikkaavat marginaalituloa – työn tekemisen ja tekemättä jättämisen ansioeroa. Esimerkiksi kohdan 2 a. perheen 30 euron veronkorotus ei ehkä kuulosta suurelta, jos sitä verrataan 4000 euron bruttotuloihin. 663 euron nettohyödystä summa onkin jo paljon isompi.
Jos tukia ajatellaan negatiivisina veroina (mitä ne käytännössä ovat), todellinen työn veroaste tehtävässä 1 on a.) 88%, b.) 67,8% ja c.) 64,2%. Tehtävässä 2 vastaavat luvut ovat a.) 83,4% ja b.)73,1%.
Vasemmistopuolueiden mielestä työssä käynnistä käteen jäävä hyöty on näilläkin luvuilla liian suuri, ja siksi kaikki toimenpiteet tulee kohdentaa heidän mielestään palkkatulojen mukaan, kunnes kukaan ei voi millään tavalla hyötyä työnteosta. Tätä he kutsuvat oikeudenmukaisuudeksi.
Palkat käyttäytyvät aivan samalla tavalla kuin muutkin hinnat: vain viivan alle jäävä ratkaisee. Luvun pienentyminen luo aina paineita hinnannousulle. Tällöin aloilla, joissa markkinoilla kaupaksi käyvä kustannusraja tulee palkkoja vastaan, työt häviävät tai niissä on kitkuteltava pienemmällä nettohyödyllä. Se on ota tai jätä.
Niiden, jotka pystyvät hinnoittelemaan työnsä, palkat nousevat nopeasti, koska työssäkäynnin rajahyöty alkaa tulla näkyiin vasta keskimääräistä korkeammissa palkkaluokissa. Politiikan tekeminen tuloerokärki edellä johtaakin tosiasiallisesti tuloerojen kasvamiseen.
Tätä tekstiä taustoittaessani päädyin Vauva.fi –keskustelupalstalle, jossa työtä etsivät äidit pohtivat, onko 1700 euroa toimistotyöstä käypä palkka. Yleinen mielipide oli, että työtä kannattaa hakea, vaikka kotielämästä työelämään siirtymisen nettohyöty työtuntia kohti lasketaan senteissä. Lyömällä parilla tariffilla ja taksaatiolla muutaman avarin lisää alkavat hekin kyllä taipua miettimään, onko työssä käynti kaiken vaivan ja paineen arvoista, jos sen vain voi edes väliaikaisesti välttää.
Kuten jo sanoin, tällaisessa järjestelmässä on mahdoton toimia yhtä aikaa oikein ja rationaalisesti. Rationaaliset ihmiset ajattelevat marginaalia. Ja sitten on niitä, joille koko käsite on täysin ylivoimainen ymmärtää. He näkevät ympärillään erilaisia aivan riittäviä tuloja, joista voi aina napsaista vähän lisää ja hupsaista vähän toisaalle.
Heihin palaan tarkemmin ensi perjantain tekstissä, jonka aiheena on älykkyys.
11 kommenttia
Matalammilla tulotasoilla päivähoitomaksut näyttelevät merkittävää roolia työntekemisen nettohyötyä laskettaessa. Liian moni joutuu tilanteeseen, jossa viimeistään päivähoitomaksut ylittävät palkasta saatavan lisähyödyn. Osa ottaa työtä vastaan koska kokee työstä saavansa muutakin kuin rahaa mm. sosiaalisetsuhteet. Toki jotkut vanhemmat järjestelevät työaikataulunsa siten, ettei päivähoitomaksuja tule. Tämä toki aiheuttaa varmasti haasteita perhedynamiikassa koska vanhemmat harvoin yhtäaikaa kotona. Toisaalla osa näkee sen myös sijoituksena tulevaisuuteen, jolloin cv:n parantaminen on järkevämpää kuin kotiin jääminen.
Työssäkäynnin kustannukset jätetty huomiotta. 20 päivää kuukaudessa töissä käymistä jollain kulkuvälineellä on aivan väkisin enemmän kuin pakolliseen liikkumiseen kuluu rahaa kotona ollessa. Myös syöminen kodin ulkopuolella on kalliimpaa jos työpaikalla ei ole mahdollista hyödyntää kotona tehtyjä eväitä, tai jos ne eväät unohtaa edes kerran kuussa tehdä
Näin on. Työssäkäynnin kustannuksina on tässä arvioitu 100 euroa, jotka on huomioitu täysimääräisesti matkakustannuksina laskettaessa veroastetta. Muut kustannukset kuten ruokailut ovat enemmän tulkinnanvaraisia, mutta varmasti olemassa.
Kuviossa on myös melkoinen byrokratian kukkanen. Alkutilanteessa perheelle on laskettu joukko tukia, jotka laskevat toisiaan. Tukien kokonaismäärä on aina sama, haettiin kotihoidon tukea tai ei, sillä kotihoidon tuki laskee työttömyykorvausta ja toimeentulotukea. Samoin kuntalisä on mukana, mutta jos sitä ei maksettaisi, olisi toimeentuotuki vastaavasti isompi.
Toimeentulotukea ei kuitenkaan makseta ennen kuin kaikki muut tuet on haettu. Oletettavasti tämä tarkoittaa että perheen on haettava kaikki tuet jotka laskevat työttömyyskorvausta yhtä suurella määrällä ennen kuin toimeentulotukea myönnetään.
Lopputuloksena joka kerta vanhempien mennessä lyhytaikaisiin töihin tukien määrää tarkistetaan ainakin kolmeen eri hakemukseen. Onneksi kuntalisän ja toimeentulotuen perusosan haku on siirretty Kelaan, jotta tätä työtä saadaan vähennettyä.
Lainaus kirjoituksesta:
_______________________________
Jos tukia ajatellaan negatiivisina veroina (mitä ne käytännössä ovat), todellinen työn veroaste tehtävässä 1 on a.) 88%, b.) 67,8% ja c.) 64,2%. Tehtävässä 2 vastaavat luvut ovat a.) 83,4% ja b.)73,1%.
____________________________________
Onko verotuksessa otettu huomioon kaikki verot, eli ALV, työeläkemaksut jne?
Keskipalkalla kokonaisverotus on yli 50%.
Ei ole. Tuossa on huomioitu vain nettoansioiden erotus.
Silloin laskelma on väärä, todellisuudessa veroaste on vielä korkeampi. Kaikki nämä työnantajan sosiaaliverot, ALV jne on keksitty sitä varten, että ihmiset eivät tietäisi miten paljon he maksavat veroja.
Tässä on kirjoitus, jossa on selitetty tämä:
http://jouniflemming.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93749-tiesitko-etta-valtio-vie-yli-puolet-palkastasi
Jounilla on hyviä tekstejä, ja tuokin on tuttu. Tässä tekstissäni vertailu on ensisijaisesti työssäkäynnin työntekijälle tuoman nettohyödyn ja työttömyyden välillä, jolloin ALVia ja työnantajamaksuja ei ole huomioitu. Jos käteen jäävää hyötyä vertaa bruttopalkan asemesta työn myyntihintaan, prosentit ovat toki paljon suuremmat.
Jostain syystä viesti tuli nimimerkillä london vilachin sijaan.
Kirjoitin tästä hommaforumilla.
http://hommaforum.org/index.php/topic,89401.msg1483453.html#msg1483453