 Martina Aitolehti la 23.08.2014 |
Mennyt vuosi tähän asti… paljon hyvää mutta myös paljon asioita mitkä ovat laittaneet elämäni arvomaailman ihan uuteen uskoon ja pakottanut mut polvilleen ylimielisyyteni kanssa. Työrintamalla olen saanut tehdä isoja ja hienoja asioita ja sen suhteen olenkin siunattu ja onnekas. Muutama epäkohta elämässä on kuitenkin ollut jotka ovat mieltä vaivanneet välillä enemmän ja välillä vähemman. Yksi niistä asioita on ollut siskoni tilanne mikä ahdisti rinnassa kuin iso painava kivi. Asiasta puhuttaessa rupesin voimaan pahoin. Nopeasti nämä ajatukset aina kuitenkin kaikkosi pois kunnes taas tuli puheeksi..
Parisuhde missä olen elänyt on ollut hyvin riitaisa ja olenkin elänyt aika lailla yksin viimeisen vuoden. Ero on ollut mielessä usein mutta lapsen takia tämäkin ajatus karkonnut maielestä hyvin nopeasti. En ole suostunut pysähtymään ja miettimään todellista tilannetta. Rakastan perhettäni, miestäni ja lapsiani. Yli kaiken! Olen ehkä odottanut jotain suurempaa voimaa joka puolestani korjaisi tilanteen paremmaksi. En tiedä.. Eletään huhtikuuta. Menemme perheen kanssa erään pihviravintolan 1. vuotis synttärijuhliin. Ensimmästä kertaa yhdessä perheenä, toimittajista huolimatta. Jatkan iltaa yhdelle ystävieni kanssa ja muutaman tunnin sisään lähden itkien kotiin tieto päässä että minua on petetty. Mun maailma musertui.. No tästä selvittiin. Kesän vietämme erillään lähes kokonaan koska minä olen töissä ja tienpäällä jatkuvasti. Yhteistä aikaa ei siis ole.. Huomaan että olen ahdistunut ja onneton. Mikään ei tunnu hyvältä.. Juhannuksen rattijuopumus pakotti minut miettimään että mitä minä oiken teen?? Miten mä aion elämää jatkaa ja mistäs saisin taas ilon ja hymyn mun kasvoille. Lööpit ja kirjoitukset oli tehnyt jo nyt tehtävänsä. Heinäkuun puoliväli, herään Tornion kaupungin hotellista puheluun missä minulle kerrotaan siskoni kuolleen. Mä en usko enää mitään todeksi.. purskahdan lohduttomaan itkuun ja mietin mitä minä nyt teen? Miksi minulle käy näin? Nyt tarvitsen ystävien apua mutta en osaa pyytää. Haluan selvitä yksin.. en puhu asiasta yhtään. Minulta kysytään olenko kunnossa. Vastaan että olen… olinko?
Ulospäin en näytä pahaa oloa tai surua. Kotona tuntui ettei kukaan edes muista siskoni kuolemaa. Aika kuluu.. mä peitän surun työhön ja urheiluun, olen poissa entistä enemmän. Kesän keikat tehty ja olen varannut vanhan ystäväni kanssa jo toukokuussa matkan Ibizalle mitä odotin kovasti. Tyttöjen reissu.. matka oli huikee ja kivaa oli. Matkan jälkeen olisi edessä kesän huipennus. Puoli Triathlon. Helsinki -Vantaa lentokentällä tajuan että kaikki ei ole normaalisti. Eroan miehestäni ja joudun toteamaan että nyt mulla ei ole voimia enää mihinkään. Mun on pakko jättää Triathlon väliin ja laittaa elämä järjestykseen. Kuvioihin tulee tai oli tullut jo Ibiza reissun aikana toinen nainen.. mä haluan vaan pois. Uuden elämän! Herätä tästä pahasta unesta. Edelleen tunteet heittelee ja välillä voin hyvin, välillä rintaa painaa ISO suru ja menetyksen tunne. Olenko ansainnut tämän kaiken? Voiko tästä oikeasti muka selvitä? Sekavia ja selkeitä ajatuksia. Vihaa, sääliä ja helpotusta… Nyt tiedän mitä tuskaa olen tuottanut muille joskus. Joudun polvillani tajuamaan että tämä elämä ei ole vaan peli, tämä on ihan tosi juttu. Täällä on elettävä hyvin ja otettava vastuu teoistaan ja valinnoistaan. Ehkä nyt saan rauhan ja voin aloittaa elämässä ihan uuden luvun. Kokea aitoa rakkautta, tunteita ja ennen kaikkea tietää olevani viisaampi ja vahvempi. Vahvuutta on myös olla nöyrä. XXX
|
92 kommenttiaVastaa |
Sä nainen olet sissi. Sä selviät.
Voi Martina, itku tuli tätä tekstiä lukiessa. Ihanan rehellisesti kerroit kaikki. Oon niin pahoillani sun puolesta, siitä mitä kaikkea kamalaa oot joutunut kokemaan. Minä (nuori naisenalku itse vasta), oon aina ihaillut sua, pienestä teinistä asti. Sun vahvuutta, asennetta, kauneutta ja kaikkea sussa. Oon saanut älyttömän paljon motivaatiota sun treenijutuistakin, kiitos siitä. :)
Niin vihaisena luin silloin niitä lehtijuttuja siitä kesällä tapahtuneesta virheestäsikin. En puolustele sitä tapahtunutta, mutta en siltikään vaan ymmärrä ihmisten pahuutta, sillä säkin oot vaan ihminen joka tekee virheitä, ihan niin kuin me kaikki muutkin. Säkin oot ihminen, jonka ei tarvii kestää kaikkea yksin, ihan sama menneisyydelle. Virheistä oppii. Ja muista että ei sunkaan tarvii aina olla vahva, sullakin on oikeus pysähtyä, surra ja näyttää se, että välillä menee huonosti.
Sulla on aivan ihanat tytöt, jotka on sulle varmasti ne kaikista tärkeimmät. Oot loistava äiti. Keskity lapsiisi ja unohda kaikki muut.
Toivon sulle kaikkea hyvää ja jaksamista. Elämä kantaa kyllä eteenpäin, pikkuhiljaa. Sä selviit kyllä, kaikesta selviää. Pikkuhiljaa jatka eteenpäin tuolla sun ihailtavalla elämänasenteella ja näytä kaikille, että sä et luovuta. Sua ei oo tehty luovuttamaan. Tsemppiä Martina! ♥♥ :)
Hirmuisesti tsemppiä Martina! Elämä voi heittää yhdessä sekunnissa ympäri ja kaikki voi mennä paskaksi. Itse siitä selvinneenä voin kertoa, että kaikesta selviää! Haluan toivottaa sinulle iloa ja onnea elämääsi. Olet sen ansainnut. :)
Niin rehellinen ja sydäntäsärkevä kirjoitus! Tässä on jälleen hyvä osoitus, että vaikka julkisuudessa ihminen näyttää vahvalta ja hyvinvoivalta, niin kuoren alla voi olla jotain. Olet MArtina upea ihminen, vahva ja niin monelle esikuva. Teksti oli todella rohkea! Puhut kahdesta aiheesta, joista monet vaikenevat niiden häpeällisyyden vuoksi. Suuren suuri kiitos kun kirjoitit tästä <3
Paljon voimia ja tsemppiä koko perheelle <3 Olet upea! <3
hei martina! elämä ei mene niinkuin saduissa, vaikka toivoisimme. olen sinua huomattavasti vanhempi, mutta olen seurannut ” elämääsi” monta vuotta ja mielestäni olet aivan huipputyyppi ihmisenä, naisena ja äitinä! olen kokenut myös rakkaiden menetyksiä ( sisko. mummi, isä ) mutta elämä jatkuu… jokaisellahan meillä on määrätty päivä ja suru ja ikävä muuttaa muotoaan. mikään! asia elämässä ei voita sitä iloa ja onnentuntua kun lapset ( mulla myös lastenlapset ) niiden takia ja niitä varten jaksaa. toivon sydämestäni sinulle kaikkea hyvää! ps. pienessä mielessäni toivon että sinä esko palaisitte yhteen,(rakkaushan ei ole loppu? ) olisitte entistä vahvempia ja onnellisia. Kaikkea hyvää sulle ja tytöille!
Olet vahva nainen! Elämä potkii, mutta sä selviät!
Kaunis kirjoitus vaikka sisältö on rankkaa ja surumielistä.
Voi sä oot onneksi Martina vahva nainen<3
Sulla elämässä tällä hetkellä se ikävän kurja alamäki mutta SÄ jos kuka nouset sieltä feenix linnun tavoin paljon vanhvempana,uljaanpana sekä voittajana.
Tsemppiä olet upea nainen sekä äiti
Koskettava kirjoitus. Voimia sinulle ja pienille tytöillesi. Asiat järjestyvät lopulta aina <3
Vau. Olipa rehellinen ja avoin kirjoitus. Monesti ne vahvat ihmiset joutuu kokemaan paljon paskaa, valitettavasti. Toivon, että olet saanut niistä paskoista vaan lisää voimaa ja jonakin päivänä näet, että hymy on palannut kasvoille. Voimia <3
Olen äärettömän pahoillani kaikesta kokemastasi surusta ja tuskasta. Ehkä kuitenkin oli hyvä aika tulla ihmisten tietoisuuteen se tosiasia, että sinäkin olet ihminen jolla on tunteet, joka kärsii ja joka voi huonosti. Olet kuitenkin ollut julkisuudessa aina se pahis ja oikea super-Martina joka ei hyydy, ei voi huonosti eikä näytä tunteitaan. Sinusta on saanut hyvin kylmän vaikutelman. Paljon voimia ja uskoa parempaan aikaan!
Mulla meinas vierähtää kyynel poskelle. Oot vahva nainen! Mutta kaikesta huolimatta muista, että sunkaan e i tarvitse kaikkea kestää. Voi kun itsekin ymmärtäisin asian :D. Tsemppiä ja enkeletä elämääsi ♥! Muista levätä ja pysähtyä välillä. Anna itsellesi mahdollisuus tehdä jotain mitä haluat vaikka se ei suoraan sitten johtaisikaan mihinkään. Pääasia, että rentoudut :).
Aivan upea kirjoitus, sinua tuntematta sympatiat ovat puolellasi. Voimia kaiken keskellä, kaikella on tarkoituksensa – elämä voittaa!
Tsemppiä Martina! Elämä on koetellut sua nyt kovalla kädellä.Minkä taakseen jättää edestään löytää.Ei ole väärin olla välillä myös heikko.Olet ihminen.Olet upea nainen ja ansaitset olla onnellinen.Ihailen sun vahvuuttasi ja kunnianhimoa.Muista olla rehellinen,rehellinen itsellesi.Selviät kyllä.Voimia ja kauniita ajatuksia <3
En olisi uskonut että sinä Martina avautuisit noin..koskaan! Olet TODELLA rohkea nainen! Arvostan sinussa, vaikken tunnekaan sina, tuota päämääräistä elämääsi, ja nyt vielä lisäksi sitä että osaat myntää virheesi. Kukaan, ei kukaan, meistä ole täydellinen! Toivotan sinulle ja lapsillesi hyvää jatkoa, ja kaiken tuon kokemasti tuskan jälkeen tiedät kuitenkin sisimmässäsi että tie johtaa ainoastaan enään ylöspäin – aurinkoa ja rakkautta elämässäsi on taatusti luvassa <3
Martina… olen suoraan sanoen inhonnut sinua, minua järkytti rattijuopumuksesi, tuntui että laiminlyöt lapsiasi, kohtelet törkeästi avopuolisoasi ym. Nyt eka kertaa kirjoitit kyllä todella hyvin ja olen suoraan sanoen hämmästynyt miten pystyit nyt julkisesti kaatamaan kulissit ja kertomaan miten asiat oikeasti ovat. Olet ilmeisesti eka kertaa ollut pettämättä suhteessasi, mutta nyt sait ns. maistaa omaa lääkettäsi, jopa liian pahalla tavalla… Juoruja siitä miten avopuolisosi on vikitellyt taukoamatta vieraita naisia yöelämässä on liikkunut jatkuvasti ja olen ihmetellyt, miten kestät tätä. Miten jaksat pitää silti kulisseja yllä. En koskaan olisi voinut kuvitella näin sanovani mutta Martina, sinä olet rohkea nainen. Ensi kertaa elämässäsi sanot asiat juuri niinkuin ne ovat. Ja vaikka nyt tuntuu kamalalta, voin kertoa, tämän jälkeen se suunta voi olla vain ylöspäin. Älä koskaan enää suostu elämään kulissisuhteessa, et nuorru enää siitä mitä olet, lapsesi kärsivät myös aina äidin ja isän huonoista väleistä. Älä enää anna laittaa matalaksi itseäsi. Älä anna sitä ”iloa” entiselle avopuolisollesi. Seiso omilla jaloillasi, lopeta avopuolisosi miellyttäminen. En tiedä oliko syy, miksi olet tuossa surullisessa suhteessa yhä ollut, raha… toivon että ei. Siis se kun saat asua kivassa asunnossa ym… Sinusta ollaan montaa mieltä, minäkin olen halveksinut sinua todella paljon, mutta tämä, tämä oli rohkea teko. En tiedä olisinko itsekään tilanteessasi pystynyt kertomaan totuutta ulos. Kaikkea hyvää, parempaa, sinulle Martina…
Hurjasti voimia ja jaksamista! <3
Kyllä Se sinunkin elämä vielä hymyilee, kunhan jaksat uskoa siihen :) voimia täältä <3
Toivon sydämestäni kaikkea hyvää ja voimia koko perheelle,tuon kaiken jo kokeneena voin sanoa että kaikesta tuosta selviää,vaikka sitä ei nyt uskoisikaan,lämpimiä ajatuksia teille
HUIPPUKIRJOITUS, MARTINA! NYT NOSTAN SULLE HATTUA!
Vihdoinkin ”laskeuduit” samalle ihmisyyden ja inhimillisyyden tasolle kuin me kaikki muutkin maan matoset. Aiemmin kun olen juttujasi ja elämääsi seurannut, olen ihmetellyt miten joku voi olla niin ”kova”. Puuskuttaa vain eteenpäin, tapahtui mitä tahansa! Olet aina kirjoittanut kaikesta niin ”positiiviseen” sävyyn, että ihan ihokarvat itselläni nousi pystyyn. Julkisuudessa olet antanut itsestäsi sellaisen kuvan, että kaikki on enemmän kuin fine vaikka todellisuudessa asiat eivät ehkä ole olleet niin. Minulle itselle tuli huojentunut olo tuosta kirjoituksestasi, joka avaa tuntojasi. ”Et sittenkään ole mikään yliluonnollinen supernainen.” Ajattelinkin, että varmasti tuo siskon kuoleman on pakko olla sellainen asia joka ihmsen pysäyttää elämässä, mutta kun luin että olet keikoilla ja elämäsi näytti jatkuvan ns. normaalisti, ajattelin tosiaan että olet pahasti sairas kun et tunne mitään edes tuollaisen tragedian edessä. Varmasti se, että olet ”isättömänä” kasvanut on tehnyt tehtävänsä persoonallisuuteesi, MUTTA, haluan sanoa, että olet erittäin fiksu, aito ihminen ja mielestäni todella vahva nainen! Oikealla tavalla SUPERWOMAN! Loistavasti kiteytät elämänfilosifiaa tuossa viimeisessä lauseessasi: ”vahvuutta on myös olla nöyrä”. Sitä se juuri on! Kovimmat kunditkin ovat niitä jotka uskaltavat näyttää aidosti tunteensa. Julkisuus on kovaa peliä, kun siihen on lähtenyt mukaan on varmasti erittäin vaikeaa käsitellä tällaisia asioita. Kaikki haluavat kauhansa siihen samaan soppaan. Sinä itse kuitenkin päätät mitä kerrot ja kenelle. Ota aikaa lapsillesi, perheellesi (äiti, veli..) ja ennenkaikkea itsellesi, koska jokainen on oman itsensä herra. Jos olisin vieressäsi halaisin sinua lujasti ja toivottaisin paljon mielenrauhaa ja rakkautta elämääsi! Paras neuvoni Sinulle olisi ”rauhoitu” ja anna ajan näyttää mitä elämä tuo tullessaan. Peace&Love, Martina! <3
Olet Martina mahtava. Annat kasvot ja äänet sille mitä julkisuuskuvan taakse voi kätkeytyä. Oma käsitykseni sinusta on muuttunut hyvin paljon. Olet luonnollinen, inhimillinen ja tunteva nainen kuin muutkin, ja nyt olet saanut osaksesi kohtuutonta pahaa ja surua. Olet vahva, mutta kenenkään ei tarvitse olla yksin vahva loputtomiin. Kokemuksesta voin kertoa, että kun oikeasti uskaltaa paljastaa heikkoutensa, voi saada niiltä aidosti läheisiltä ja ymmärtäviltä ihmisiltä niin paljon myötäelävää tukea, että sen lämpö jossain vaiheessa alkaa valuttaa sitä kaikkea pahaa oloa sisältäsi pois. Elämä kantaa ja sinä jaksat kyllä sen. Olet esimerkillinen tapaus ja uskallat antaa kasvosi kipeimmille asioille maailmassa. Tällä hetkellä voit olla ylpeä siitä, kuinka montaa ihmistä kosketat ja autat kertomuksillasi. Jos joskus oletkin tehnyt vääriä päätöksiä tai tunnet huonoa omaatuntoa, niin mitkään näistä eivät ole syy siihen että nyt ympärilläsi tapahtuu paljon pahaa. En tunne sinua, mutta tiedän tuskasi. Luotan siihen, että ensi keväänä sinun on helpompi hengittää. Se vain on niin, että aika parantaa. Aika voi olla tappavaa, joten pyri tekemään aitoja asioita joista saat voimaa ja tukea kunnes tunnekuohut hellittävät. Ja kun vihdoin sinulla on rohkeutta ja voimaa kunnolla pysähtyä, uskalla pyytää jotain tarttumaan kädestäsi ja olemaan vain läsnä myötäeläen. Olet kaunis Martina, ukosa ja sisältä. Koita jaksaa.
Voimia sinulle, elämä heittelee joskus ja surutyö on kuin sipulin kuorimista: välillä itkettää ja välillä ei. Onneksi elämä kuitenkin kantaa ja sillä on loppujen lopuksi hyvä tahto meitä kaikkia kohtaan.
Ensimmäiset aikuiset ajatukset, jotka sinulta luen, toivottavasti tarkoitat mitä kirjoitat. Näin vanhempana rouvana ja äitinä kehotan sinua keskittymään lapsiisi, jos vieraannutat heidät itsestäsi on se asia, jota eniten tulet katumaan. Pienet tyttösi kärsivät repivästä elämästä, ole sinä nyt heille se tukipilari jota he tarvitsevat. Unohda vähäksi aikaa miehet ja pinnallinen hössötys, rauhoitu ja kasaa itsesi. Keskity lapsiin ja äitiisi sekä veljeesi, he ovat pysyvimmät asiat elämässäsi. Voimia ja nöyryyttä!
Ihan ensiksi tulee vaan mieleen vanha sanonta ”niin makaa kuin petaa”.
Hyvin samanlaisia asioita ja tunteita kokeneena toivotan Sinulle voimia!
Voi Martina. Iso halaus ja rakkautta lähetän. Tuossa on surua käsiteltäväksi todella pitkäksi aikaa…Toivottavasti sulla on ystäviä ympärillä, jotka kestää sen surun realisoitumisen. Voit repiä kaiken riekaleiksi, hakata maata ja huutaa tuskaa ulos, se ei tuo menetettyä takaisin. Mutta lopulta kyllä sinä tiedät mitä sydän sanoo. Kaikkea hyvää sulle <3.
Voimia paljon. Oma romahdus ja uupumus elämässä on niin lähellä mutta takana ainakin nyt. Tuntuu pahalta sun puolesta. Jotain sinulle parempaa on jossain
Hieno kirjoitus. Olen seurannut elämääsi jossain määrin, mutta nyt tuntuu ekaa kertaa, että olet tunteva ja inhimillinen. Kova kuoren alla sykkii sittenkin lämmin sydän. Tsemppiä kovasti. Aika haavat parantaa ja surun pyyhkii pois. Kaikkea hyvää – Kaisa
Itketti ja itkettää toisen kerran jälkeenkin. Lohduttomasti. Toinen on katsonut syvälle peiliin. Tuttuja tunteita. Oman suruni keskellä ei voi kuin myötätuntoitkeä.
Niin, olisi aina vain helppoa herätä pahasta unesta ja odottaa että joku toinen korjaisi ongelmat joiden luomiseen on itse ollut vaikuttamassa. Aina parempi elää toiveunissa kuin muuttaa itseään ja asennettaan ja korjata ongelmansa omakätisesti. Tämän takia harva saavuttaa oikean menestyksen – se näyttää työltä.
Nyt sinä vasta pärjäätkin. Toimimattomien asioiden on romahdettava jotta ihminen oppii ja kehittyy ja kasvaa omaksi itsekseen. Muutos on kaikkein pelottavinta, jota voidaan karttaa kuolemaan asti. Mutta elämä on elävää eikä mene ihmisten tahdon mukaisesti. Ihminen usein kuvittelee hallitsevansa elämää ja omaa universaaliuttansa, sitten tulee elämä ja sotkee kuviot. Mutta vain siksi, että ihminen herää näkemään asioita. Elämä on kivulias tapahtuma kasvamisesta ihmiseksi, varsinkin inhimilliseksi ihmiseksi. Mutta kun on itsellensä uskollinen, asiat loksahtavat paikoilleen. Ahdistus on sensori, joka kertoo, ettei kaikki ole oikein. Nyt kun kuuntelit tunteitasi annat tilaa elämälle joka täyttää sitä tilaa aidommilla asioilla. Nyt sinä vasta pärjäätkin
Voimia kovasti Martina… Paljon on sinulla raskaita asioita takana. Mutta sinä jos kuka varmasti tästä vielä selviät. Suru pitää vaan ensin käydä läpi. Onneksi sinulla on kaksi ihanaa tytärtä jotka varmasti myös antavat voimaa mennä eteenpäin. Tulee vielä valon päiviä aikanaan.
Rehellistä tekstiä Martina, hatunnosto siitä! Olet nyt pohjalla, mutta tuosta on vain yksi suunta, tiedät kyllä minne. Kukaan ei ansaitse noita asioita, joita sinulle on nyt tapahtunut. Uskon kuitenkin että vahvana naisena käännät lopulta vastoinkäymiset voitoksesi! Voimia sinulle ja perheellesi!
..pala kurkussa luin sun ajatuksia..löydän niistä paljon samaa kuin omistani joskus.. Mä uskon Martina, että tämä on sun elämäsi uusi alku! Pudota nyt Se taakka harteiltas ja kivi sydämeltäsi, koska nyt on sen aika!! Kenelläkään ei ole oikeutta sinua syyttää tai tuomita enää..
Sul on Martina kaunis mieli..
Toivon sinulle sydämestäni ihanaa ”loppuelämää” ja superisti voimia ja tsemppiä tuleviin päiviin!
Vau mikä kirjoitus Martina -siis oikeesti vau! <3
Välillä elämässä täytyy käydä pohjamudissakin, jotta kasvaa vahvemmaksi ja tietää just mitä haluaa. Pikkasen klisee, mut näin se on. Mitä sun entisen mieheen sussuun tulee, niin aika jakorasia. Oikeesti, vähän naurettiin frendien kaa. Sanoisin, että pari kuukautta menee ja Stefu raapii ovea…mut sit sä oot jo gone. Tsemppiä!m:)
Voimia Martina. Uskon vahvasti hyvään, ja siihen että onni tulee vielä. Toivon sitä todella myös sinulle.
Voimia! Olet kokenut kamalia asioita! Mutta muista, että puhuminen helpottaa, kaikesta ei tarvitse selvitä yksin! Kaikilla on elämässä vaikeuksia, mutta niistä voi selvitä. Suunta on vain eteenpäin entistä vahvempana ja viisaampana.
Martina. Sä selviät! Arvostan sua koko ajan enemmän ja enemmän!
<3 voimia
Voimia Martina !
En ole suurimpia fanejasi mutta vastoinkäymisesi nyt kohtuuttomia ja symppaan täysillä.
SINÄ SELVIÄT tästä vielä ajan kanssa.Ole armollinen itsellesi.
Voimia Martina. Joskus elämä tuntuu koettelevan yli omien voimien, mutta silloin on vaan kiinnitettävä katse niihin hyviin asioihin.
Hienoa että kasvat ihmisenä. En tunne sinua, mutta olen jollain lailla aina tykännyt sinusta. Viimeistään sinun ja Eskon yhteisen ohjelman myötä, vaikka et helppo luonne olekaan. Tuntuu pahalta, että niin moni asia kaatuu nyt niskaasi, vaikka toisaalta hienoa, että se laittaa sinut ajattelemaan asioita ja elämää. Olet vielä nuori, mutta tehnyt ja kokenut paljon. Toivon, että voit aloittaa uuden vaiheen elämässä ja toivon, että löydät hyvän miehen, joka rakastaa sinua ja osaat arvostaa sitä.
Itku tuli kun luin sun kirjotuksen! <3 sä olet aina ollu mun idoli! Todellakin rankka vuosi ja en voi ees kuvitella mitä läpi käyt nyt. Muista, et sateen jälkeen tulee aina pouta!<3 tsemppiä ja voimia <3
Kovalta kuulostaa elämä. Julkisuudessa on rankkaa silloin kun uutiset itsestä eivät ole kannustavia tai liity itsensä ulkopuolisiin asioihin. Läheisten kuolema on aina kova paikka ja niin lopullista.
Rattijuopumus ei ole vain itseään koskeva huolestuttava indikaattori vaan siihen liittyy myös muiden henkeä vaarantavia seikkoja. Kaikesta huolimatta toivon älyttömästi tsemppiä sulle kaiken raskaan ajan ja kuran keskellä. Ja aktiivisena kilpaurheilujana toivon kovasti tsemppiä triathloniin. Itsekin sellaisen oon joskus kokeillut ;)
Voimia sinulle sydämeni pohjasta ihana Martina <3
Rankkaa on ollut sinulla. =(
Itselläni meni pari vuotta niin alamäkeä, kaikki seinät kaatuivat, lähiomaisen kuolema, työttömyys, masennus… Koko elämä romahti kerralla ja itsekkin mietin ”Olenko ansainnut tämän kaiken? Voiko tästä oikeasti muka selvitä?”. Elämä ei ole reilua.
Jos avun pyytäminen tuntuu hankalalta mieti vaikka terapiaa. Se oikeasti auttaa, joskus vieraalle on helpompi puhua ja ammattilaisen on helpompi nähdä tilanteesi ja auttaa sinua. Älä syyllistä itseäsi.
Sinulla on varmasti surutyö vielä kesken, ota päivä kerrallaan, älä aseta itsellesi mitään vaatimuksia selviämisen suhteen. Se vie aikaa ja on takapakkeja tulee.
Jos yhtään lohduttaa, niin itselläni kaiken kaaoksen jälkeen ovat asiat selkiytyneet. Itsetunto, millainen oikeasti olen, ketkä ovat oikeita ystäviäni johon voi luottaa ja mitä toivon tulevaisuudelta. Minäkuvani rakentui uudelleen. Nyt osaan iloita ja olla onnellinen aidosti pienestäkin asioista, rakastaa toista ehdoitta ja kaikki turhat painolastit, muiden mielyttämisestä alkaen omaan epävarmuuteni ovat kadonneet.
Onneksi sinulla on kaksi ihanaa lasta ja olet varmasti loistava äiti. Siunausta ja voimia, koita jaksaa.
itke nyt vaan!
itse tulit julkisuuteen juuri pettämisellä!
joten miltä tuntuu olla ”salarakas”
Voi Martina… Olen tosi pahoillani puolestasi, aivan liikaa kaikkea yhtä aikaa yhdelle ihmiselle kestettäväksi! Tätä sinun päättynyttä parisuhdettasi julkisuudessa olleiden tietojen ja nyt kertomasi välityksellä seuranneena voi vain todeta, että on taatusti parempi, että tuo kieroutunut suhde päättyi. Rakkaus on kuuro ja sokea, ja kun kovasti rakastaa, haluaa uskotella asiat itselleen parhain päin menetyksen pelossa. Niin taisi käydä sinullekin. Kirjoituksestasi huokuu suru, väsymys, pettymys…mutta myös toivo paremmasta alusta. Olet tosi vahva nainen, ja ajan kanssa selviät varmasti tästäkin. Anna itsellesi aikaa ajatella ja surra. Olet jo tehnyt ison henkisen työn myöntäessäsi itsellesi, että elämässä ei kaikki olekaan mennyt niin upeasti ja ruusuisesti kuin olet ehkä halunnut julkisuudessa esittää. Rehellisyys itselle ja muille on paras tie muutokseen. Toivon todella, että löydät elämääsi oikean vastuullisen ja rakastavan miehen tämän viimeisimmän suhteesi jälkeen. Menneisiin ei kannata takertua, asiat pitää käsitellä ja oppia niistä. Olet selvästi jo sillä tiellä! Onnea matkaan, Martina. Tämä kääntyy sinun voitoksesi!
Voimia Martina sulle. Selviät tästäkin. ❤️
Oikein paljon voimia Sinulle surussasi ja vastoinkäymisissäsi.
Muista että ne ovat vain hetkiä, joskus pitkiäkin, mutta niiden jälkeen paistaa taas aurinko.
Sinua en millään tavalla edes luule tuntevani, mutta julkisuuden perusteella olen luonut sinusta vahvan ja osaavan naisen kuvan joka menee vaikka läpi harmaan kiven. En voi sanoa että olisit esikuvani (minulla ei sellaista ole) mutta toivoisin että minussa on edes ripaus sitä rohkeutta mitä sinussa näen.
Muistathan kuunnella itseäsi niin hyvässä kuin pahassakin ja pidä mielessä että aina ei tarvitse olla vahva, joskus on vahvuutta näyttää heikkoutensa ja turvautua muihin kun ei enää yksin jaksa.
Syksyisin terveisin, Aura
Hei martina sinulla on tosi mahtava ura ja hienoja asioita ja lapset niistä saa paljon voimia puhtia eteen päin ja ikäviä asioita tulee siihen sekaan olen kokenut osan noista asioista ja yleensä kaikki ikävät asiat tulee kerralla mutta yleensä ne annetaan niille jotka jaksaa ne kantaa.. voimia niitä tarvitset muista ystävien tuki on korvaamaton…
Joskus on hyvä pysähtyä miettimään mikä on tärkeää. Rakkaus on. Varmasti sekin, siis se todellinen rakkaus osuu kohdalle. :)
Voimia sinulle Martina!
Joskus elämässä tapahtuu niin uskomattoman vaikeita asioita, joista tuntuu sillä hetkellä ylivoimaiselta selvitä. Mutta kun aikaa kuluu, voi huomata että kaikella on kuitenkin ollut joku tarkoitus. Että ikävät asiat voi kääntää vahvuudeksi ja kokea taas olevansa onnellinen. Ja että ikävä elämästä poistuneita ihmisiä kohtaan joskus helpottaa. Toivon kaikkea hyvää Sinulle!
Voimia martina olet rohkea ja voimakas nainen,vaikka välillä tuntuu että voimat loppuu ja ei jaksais enää mutta kun omistaa positiivisen luonteen ja lapsista saa voimia niin taas jaksaa paremmin päivä kerrallaan ja ajatukset kasaan..
Halauksia Martina. Sinulle on sattunut ihan kamalasti rankkoja asioita peräjälkeen. Voimia ja jaksamista pienten tyttöjesi kanssa❤️
Oli todella kauniisti kirjotettu,en siis meinaa mitenkään tuota kaikkea mitä on tapahtunut, olet hirveän vahva kun jaksat kaiken keskellä kuitenkin… Kaikkea hyvää sinulle ja lapsillesi, muista myös surra,en väitä ettetkö niiin tekisi, pian se myös unohtuu jos yrittää haudata kaiken tunteen sisälle ja se iskee eessäpäin, uskon kuitenkin että selviät tuosta kaikesta, voimia . <3
Sulla on kyllä ollu rankkaa mut oot silti painanut eteen päin ! Kiitos tästä postauksesta, sain tästä uskoa että minäkin vielä olen onnellinen:) poikaystävä jätti ja vaihto heti toiseen ja jälkeenpäin sain kuulla et niillä on ollu juttua jo aikaisemmin ja yksi läheinen ihminen taistelee hengestään sairaalassa:/ voimia♥
Halauksia.Tiedän niin mistä puhut, ja lapset on vaan jaksettava hoitaa siinä sumussa, ja tuskan keskellä.Vielä meille aurinko paistaa.Varmasti.
Paljon voimia raskaaseen elämänvaiheeseen! ”Voiko tästä oikeasti muka selvitä?” Voi! Vaikeina aikoina neuvoisin keskittymään vain hengissä selviämiseen: nuku, syö, liiku, puhu, tunne. Jätä kaikki ylimääräinen pois, tulee vielä aika kun jaksat käyttää voimiasi noihin tällä hetkellä ylimääräisiin asioihin. Nyt mennään hitaasti. Paljon rakkautta ja enkeleitä Sinulle! <3
Haluan toivottaa voimia elämääsi tällä hetkellä, siskosi tarina on koskettava ja varmaankin sinulle ollut raskas asia elämässäsi. Kiitos avoimuudestasi ja rehellisyydestäsi, annat kasvot tapahtumille. Olet karismaattinen ja mahtava persoona varmasti selviät tilanteesta ajan kanssa.
Itkettää puolestasi. Olen itse saanut sinusta ja tekemisistäsi voimaa ja tsemppiä elämään. Olet aina kääntänyt pahan hyväksi ja nähnyt kaikessa positiivisuutta. Olet varmasti luonnosa aivan mahtava ihminen. Harmittaa valtavasti miksi kerta toisensa jälkeen sinut halutaan saada huonoon valoon asia kun asia. Olet ollut avoin ja rehellinen niin heti hyökätään. Varmasti moni on vaan kateellinen sinulle, toimittajatkin, ja siksi kohtelevat huonosti. Toivon koko sydämestäni voimia Sinulle ja lapsillesi. Olkoon tulevaisuutesi valoisampi
Muista että aina niiden tummien pilvien takana paistaa aurinko!
Olen kokenut saman ja vaikka nyt tuntuu pahalta niin joku pvä vielä hymyilet ja ymmärrät miksi jotkut ihmiset ovat/ovat olleet osa elämääsi ja mitä opit heiltä itsestäsi ja elämästä. Nöyryyden löytämisen myötä olet oikealla tiellä! Olet upea nainen ja ansaitset parasta..muista rakastaa myös itseäsi. Kaikkea hyvää Sinulle ja kauniita auringonnousuja elämääsi :)
Voimia Martina sulle kovasti. Olen itse kokenut nuo samat, kesti kauan päästä aloilleen,vaikka oli helpotus. Sulla antaa lapset voimaa jaksamiseen.
Ihana Martina! Niin avoin ja raastava kirjoitus. Toivon sulle todella paljon voimia ja jaksamista. Luottoa siihen, että elämä kantaa vaikka siltä ei nyt varmasti tunnukaan.
Leuka kohti rintaa ja kohti uusia pettymyksiä! Ei vaineskaan, oot aikuistunut tässä vuosien varrella. Voimia ja tsemppiä! Muista että Suru on Rakkauden hinta…
Vain yksi, ainoa vinkki..laita kädet ristiin ja pyydä apua Jumalalta..sillä Hän on tie, totuus ja elämä..saatat yllättyä, niin kävi itselleni=) Siunausta ja voimia syksyysi.
Voimia Martina. Muista että aina ei tarvitse olla vahva, itke kun itkettää ja naura kun naurattaa, mutta älä kanna kivireppua selässäsi vaan päästä irti, vaikka yksi asia kerrallaan..
Todella koskettava avautuminen sinulta Martina. Samoin oli se Me Naisten haastattelu! On sinulla ollut todella raskasta jo ennen S kuolemaa siinä huonossa parisuhteessa! Voimahalit Sinulle Martina kuin myös äidillesi ja lapsilles <3 Rest In Peace SS <3
Martina <3
Kaikesta selviää.
On oltava sitkeä ja on osattava antaa anteeksi.
Ethän anna itsesi katkeroitua, epäonnistumiset opettavat eniten. Niin pahalta kuin se kuulostaakin.
On katsottava eteenpäin.
Sinulla tilaisuus rakentaa jotakin uutta ja merkityksellistä elämässäsi. Mieti mikä on oikeasti sinua, mikä on sitä mitä muut haluavat sinun olevan. Ota vastuu omasta onnellisuudestasi itsellesi.
Toivon sinulle voimia ja kaikkea hyvää
Martina toivon sydämestäni sinulle voimia uuteen elämän tilanteeseesi. Tämä kaikki tekee sinusta vieläkin vahvemman naisen. ps. tuo mies ei vaan ollu tarkoitettu sinulle ja ansaitset nii paljon parempaa! (pps. ensimmäinen kerta ja luultavasti viimeinen kun ikinä olen kommentoinut tälläisiin.) Kaikkea hyvää elämääsi!
Olen pahoillani puolestasi Martina! Ja voin kertoa että tiedän miltä sinusta tuntuu. Itse jouduin samanlaisen tilanteen eteen vähän aikaa sitten, kun sain selville että miehelläni oli ollut toinen nainen. Elämäni musertui palasiksi, sydämeni vielä pienemmiksi palasiksi. Olen kulkenut välillä kuin sumussa, painajaisessa, on ollut aamuja, etten olisi haluta herätä lainkaan. Kun joku ottaisi tämän möykyn sisältäni pois ja voisin elää ilman surua, tuskaa ja vihaa. Voiko mikään tuntua pahemmalta ja raastavammalta. Onneksi lapseni ja läheiseni ovat pitäneet minut kiinni elämässä, ilman heitä en olisi selvinnyt. Mutta elämä jatkuu, on jatkuttava! Ja välillä tunnen keveitäkin ja iloisia hetkiä, valoa tunnelin päässä! Voimia Martina!
Tsemppiä ja voimia sulle Martina! Et ole yksin ja sä selviät!-kaikesta!
Olen pahoillani puolestasi..
On suurta vahvuutta näyttää heikkoutensa, myöntää väsymyksensä. Nämä asiat myönntettyäsi, on hyvä lähteä eheytymään. Olet vahva nainen ja annettuasi itsellesi luvan romahtaa, olet sieltä noustuasi entistä vahvempi. Tsemppiä!
Oli niin paljon mitä olisin halunnu sulle sanoa mutta tyydyn sanomaan että yleensä elämä korjaa, tai on korjaamatta. Kuitenkin meidän vaan täytyy jatkaa, tavalla tai toisella. Ainoastaa sinä voit päättää miten elämääsi jatkat :)
Olet ihana nainen! Tsemppiä! :)
Yleensä kasvu, kehitys ja oppiminen ei ole ihan tuskatonta. On sitten kyse urheilusta, koulusta tai elämästä. No pain, no gain on vaan aika totta. Sinulla Martina asiat eivät todellakaan ole menneet helpoimman kautta mutta näytät asennoituvan vaikeuksiin hienolla tavalla. Minusta kirjoituksestasi paistaa läpi se, että olet aikuinen fiksu aikuinen nainen ja olikin yllättävää lukea tämä, koska mediakuva sinusta lähinnä otsikkotasolla ei välttämättä resonoi sen kanssa. Sen verran yllättävää ja vaikuttavaa, että pisti kirjoittamaan ensimmäisen kommentin mihinkään blogiin ever. Kaikkea hyvää, you’ll be allright :)
Tuntuupa pahalta puolestasi, jaksamista ja voimia <3 onneksi sinulla on ihanat pienet tyttäret, jotka varmasti auttavat jaksamaan <3
Joskus on vaan oltava polvillaan elämän edessä. Elämä on suuri oppimiskokemus. Ja kun ymmärrät pysähtyä ja hiljentyä ajatuksiisi, aukeaa eteesi aivan toisenlaiset kanavat.
Meditoi ja kuuntele itseäsi, rehellisesti. Meditoiminen ei tarvitse olla monen tunnin om-mantran hokemista. Se on myös sitä, että hiljentyy ihan vaikka hetkeksi. Ota aikaa vain itsellesi. Mene merenrantaan ja kuuntele. Anna anteeksi ja hyväksy tunteesi, sellaisina kuin ne ovat. Äiti Amman sanoin: Lääkärikin puhkaisee ensin mätäpaiseen ja vasta sitten voi alkaa paraneminen. Niin myös meidän kaikkien täytyy kohdata oma pimeys ja hyväksyä se, sitten vasta voi tulla rauha ja valo elämään.
Nöyryys on hyväksi, mutta niin on myös tahto. Hyvä tahto.
Sinä jaksat. Sinä pystyt.
Valoa ja Iloa <3
Martina, jos jostain ihmisestä voi sanoa, että on toisen sielunsisko, niin minä voin sanoa sen sinusta. Ei pelkistä elämäsi vastoinkäymisistä, vaan myös siitä millainen olet ja miten asioista ajattelet.
Silloin kun sinun ja Eskon ohjelmassa näytettiin jakso, jossa olitte kanoottiretkellä, kysyi veljeni avokiltaan, että ”tiedätkö ketää tuo ihminen muistuttaa”, vastasi veljeni avokki, että Martina on kuin täysin veljeni sisko eli minä.
Nuo asiat mitä sinulle on tapahtunut elämässä, on suoraan kuin minun elämästäni, kaikkine tunteineen ja ajatuksineen. Olen samassa tilanteessa kuin sinä, rakastan ihmistä, joka on löytänyt ja päästänyt elämäänsä uuden naisen. Naisen, joka ei ehkä tiedä tai edes välitä mihin kelkkaan hän on hyppäämässä. Tunteet ovat yhtä sekasortoa eikä oikein tiedä miten pitäisi olla tai ajatella. Ei osaa toimia ja tuntuu ettei tästä asiat huonommaksi muutu.
Minä toivon sinulle Martina kaikkea hyvää elämääsi. Voimia ja jaksamista.
Martina, koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa uudestaan puhtaalta pöydältä.
Omien heikkouksen myöntäminen on puhdistavaa. Laske rohkeasti muurisi ja naamiosi, ja ole oma itsesi, kaikkine suruinesi ja taakkoinesi. Anna itsellesi aikaa toipua ja selviytyä kaikesta mitä olet kokenut. Kyllä elämä kantaa.
Tämä oli Martina ensimmäinen kirjoitus, mistä näkee että olet kirjoittanut sen omana itsenä, takki auki. Voimia ja jaksamista, enkeleitä sinulle ja lapsille.
Voimia, iloa ja valoa elämääsi! Sinä selviäit kyllä!
voimia/jaksamisia sinulle..olet väärän miehen kanssa ollut,kerta pettänyt sua.Olet todella kaunis ja löydät sen oikean,jonka kanssa nautit elämästäsi:)ja kohtelee sinua kuin prinsessaa;)minä ainakin antaisin kaikkeni kanssasi:)
Olet aika rohkea nainen, vaatii aikamoista kanttia katsoa asioita rehellisesti peiliin sinä tilanteessa missä on. oot rohkea mimmi!
Olet joutunut elämässä poikkeuksellisen koville, ja joutunut tilanteisiin, joihin ei kenenkään olisi pitänyt joutua. Elämässä tapahtuu joskus käsittämättömiä asioita. Menettää rakkaita, jotta voi pitää kaksin käsin kiinni niistä, jotka vielä ovat täällä. Kohtaa vääriä ihmisiä, jotta oppii arvostamaan niitä, jotka kohtelee hyvin. Vahvoille ihmisille annetaan yleensä ne raskaimmat taakat kannettaviksi, koska ne aina tavalla taikka toisella selviää. Ei ole väärin pyytää apua ja tukea kun sitä tarvitsee. Paljon voimia sulle että jaksat läpi tämän kaiken. <3 Itse tiedän, että jo pelkästään toisen uskottomuus jättää syviä ja pysyviä jälkiä. :(
Olet vahva,voimakas, upea nainen….olet sen osoittanut niin monella tavalla. Sisukkuutesi kuntorintamalla on ollut huikea. Nyt annan sinulle vanhana naisena vinkin,älä tavoittele uutta suhdetta….elä tässä ja nyt. Nauti ihanista lapsista, työstäsi, itsestäsi…olet fyysisesti loistavassa kunnossa. Anna virran viedä venhettäsi,älä rimpuile vastaan….vaan ota se mitä tuleman pitää. Onni voi tulla kulman takaa,ilman että haet sitä. On paljon ihmisiä jotka nauttisivat siitä että saavat ivata kustannuksellasi,älä välitä heistä…..vaan todellakin anna virran viedä,se kyllä kuljettaa oikeaan suuntaan kun et rimpuile vastaan. Puhuu kokemuksen syvä rinta-ääni. Kaikkea hyvää Sinulle <3
Onnellisuuden voi löytää pimeimmälläkin hetkellä, jos joku muistaa sytyttää valot
” Elämämme kaikki taistelut opettavat meille jotain – nekin jotka häviämme. ” yksi Paulo Coelhon viisaista mietteistä. Tsemppiä!
Olipa rehellinen ja avoin päivitys. Raskas elämänvaihe sinulla. Jaksamista! Kaikki järjestyy kyllä.
Voi ei, paljon …..liian paljon on tullut sinullekin yhdellä kertaa , vaikka vahva ihminen oletkin ! Olen tykännyt sinusta aina ja seurannut sinun elämääsi mielenkiinnolla koska olet ihan huippu tyyppi ! Mutta tiedän että sinä tästä vielä selviät …ja vielä voittajana ! Mutta nyt paljon tsemppiä ja jaksamista syksyysi !!
Tsemppiä kovasti Martina! :) Saa ja pitää pyytää apua, kun tarvitsee, yksin ei tarvii huoliaan kantaa! Negatiivisten kokemusten jälkeen tulee aina positiivisia asioita elämään, aina!