Lakivaliokunta on äänestänyt tasa-arvoisen avioliittolain hyväksymistä vastaan.

Mistä tässä äänestyksessä on kyse? Oikeasti siinä on kyse valtiollisen suojelun ulottamisesta tietyille eturyhmille – eli heteroiden monopolioikeuksien säilyttämisestä.

Tämä kiteytti seuraava lainaus kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östmanilta: ”Haluamme säilyttää nykyisen avioliittolain, joka perustuu siihen, että avioliitto on miehen ja naisen välinen instituutio.” (lähde)

Tämän ajatteluketjun taustalla on ajatus, harvoin artikuloitu, että ”meillä ei voi olla kivaa jos noilla muilla ei oo asiat paskasti. Joten pidetään huolta, että niillä on asiat paskasti jatkossakin!”

Siinä on kyse siitä, että joillakin täytyy olla etuoikeus iloon ja rakkauteen, tai tarkemmin sen institutionaaliseen määrittelyyn – tavalla, joka sulkee muut ulkopuolelle.

Taloudellisesti ajateltuna kyse on eräänlaisesta (rakkauden eturyhmien) monopolista. 

Heteroavioliitto, tarkkaan ottaen, on hyvien, keskinkertaisten ja huonojen heteroparien symbolinen kartelli hyviä, keskinkertaisia ja huonoja homopareja vastaan.

Mutta symbolisissa kartelleissa on yksi ongelma, joka tekee niistä moraalittomia: ne perustuvat ainoastaan subjektiiviselle irrationaaliselle tunteelle.

Avioliittoinstituution symbolinen arvostus pohjautuu sille annettuihin merkityksiin. Joidenkin mielestä avioliiton kuuluu olla ”naisen ja miehen välinen liitto”. Mutta miksi meidän pitäisi kuunnella heitä? Joidenkin mielestä avioliiton pitää olla tämän lisäksi myös ”samaa rotua olevien välinen liitto”, ”samaa yhteiskuntaluokkaa edustavien liitto”, ”samaa ikäryhmää olevien liitto”, jne. Ja kuitenkaan me emme kuuntele heitä, koska tämä tulkitaan pelkäksi etuoikeuksien puolustamiseksi.

Miksi ihmisillä ei olisi oikeus määritellä avioliittoa kahden ihmisen väliseksi rakkauden liitoksi? Tämä ei poistaisi heteroilta mitään oikeutta, ainoastaan epäreilun monopoliaseman.

Viime kädessä heteromonopolin perustana on siis se irrationaalinen hyvinvointi, jonka ihmiset saavat siitä tiedosta, että heidän liittonsa (”avioliitto”) on ylemmällä tasolla suhteessa ”alempiarvoisiin muihin” - ja tuohon jälkimmäiseen kategoriaan ovat kuuluneet niin väärää uskontoa, rotua, ikää, luokkaa tai sukupuolta edustaneet. Olemme jo hylänneet nämä argumentit itsekkäinä. Miksi emme ulota tätä samaa ajattelua myös niihin, jotka puolustavat ”perinteistä” avioliittoa?

Heteroavioliitto on etuoikeus, joka myönnetään hyville, keskinkertaisille ja huonoille heteropareille valtion toimesta, jotta he voivat saada symbolista arvostusta. Heteroavioliitto on kartelli homoavioliittoja vastaan, koska heterot haluavat itselleen symbolista valtaa, ja tasa-arvoisen kohtelun vaatimus uhkaa tätä.

Niin kauan kuin meillä on heteroavioliiton nimellä kulkeva symbolinen monopoli, kansalaisten kokonaishyvinvointi kärsii.

Heteroavioliiton monopoli pitääkin purkaa välittömästi kansalaisten kokonaishyvinvoinnin, tasavertaisuuden ja valinnanvapauden nimissä. Siksi Tahdon2013.