Eli mikä oli kaikista tärkeintä? ALAKOULU. Kiitoksia, että jaksoitte lukea tänne asti.
t. Ville
]]>Olet saanut kaksi kutsua alueemme ”Asukasiltaan” etkä kumpaakaan ole saapunut. Olisimme mielellään esittäneet toteutuneet ikäjakaumat ja muitakin argumenttejä, mitkä vahvistavat, että Kaarelan raitti 1 toimipiste on jatkettava toimintaansa 1.8.2015 jälkeen!
””Opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston palveluverkon kehittämisestä 23.3.2010 antamassa lausunnossa (27 §) todetaan, että Kannelmäen peruskoulun sivukoulusta (Kaarelan raitti 1) luovutaan 1.8.2015, mutta ei ennen Hakuninmaan Kuninkaankolmioon rakennettavan uuden koulun valmistumista.”"
http://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2012-005274/
Kuninkaankolmion uusi koulu valmistuneen vasta 2025?
]]>1.Väestöennusteet ovat vääriä, tai ainakin oppilasmäärä pitkällä aikavälillä kääntyy nousuun
• Opetusvirasto on myöntänyt laskeneensa oppilasmäärät Puistolaa koskien virheellisesti. En enää tässä yhteydessä nosta esiin, mitä nuo virheet olivat. Aluepäällikkö Leena Lakovaara totesi Päättäjätapaamisessa Nurkalla 25.4, että ”luvut on nyt korjattu”. Se, että virheitä on ollut – ei ole maata kaatavaa. Se, että virheet korjataan ennen päätöksentekoa, on oleellista.
• Väestöennusteita tutkiessani, kiinnostuin itse mm. Puistola-Heikinlaakso alueen muuttovoitto-/-tappiokertoimista. Helsingin kaupungin tietokeskuksen virkailija Pekka Vuori on todennut sähköpostissaan 25.3 mm. seuraavaa: ” Ennusteisiin vaikuttavat lisäksi alueelle rakennettavat asunnot, niihin tuleva väestö ennustetaan erikseen”. En väitä, että kaupungin virkamiehiltä saamani ennusteet olisivat vääriä. Niissä ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole kaikkea sitä tietoa, joka oleellisesti vaikuttaa johtopäätösten tekemiseen alueen väestöpohjan kasvusta tai laskusta.
• Se nouseeko vai laskeeko ennuste pitkällä aikavälillä lienee oleellinen kysymys päätöksiä tehtäessä. Opetusvirasto on omassa lausuntopyynnössään (ryhmäkirje 027/27.3.2014) todennut seuraavaa ” Koulutuspalveluja ja –tiloja kehitetään Helsingissä alueellisen tasapuolisuuden periaatteella. Uusille alueille rakennetaan väestömäärän edellyttämiä kouluja ja luovutaan ylimääräisistä koulutiloista alueilla, joilla oppilasmäärä laskee muutoin kuin tilapäisesti”.
2. Toimivaa kokonaisuutta ei saa hajottaa: No totta kai likipitäen jokainen olemassa oleva rakenne on ”toimiva kokonaisuus”, mutta se ei tarkoita, että kyseinen kokonaisuus toimisi kovin kustannustehokkaasti
Puistolanraitin ala-asteen koulu koostuu kolmesta koulurakennuksesta: Nurkkatien toimipisteestä (1580 hym²), Tenavatien toimipisteestä ja Puistolanraitin toimipisteestä (yhteensä 2930 hym²). Alhaisimmat oppilasta kohden lasketut kustannukset ovat Nurkkatien toimipisteessä (vuokrakustannukset 1944 €/oppilas/vuosi). Toisaalta Tenavatien toimipisteessä tilakapasiteetti on tällä hetkellä hyödynnetty tehokkaasti, koska pienet luokkahuoneet ovat pienryhmien käytössä. Puistolanraitin ala-asteen vuosivuokra on noin 1 100 334 €, josta Nurkkatien osuus on noin 282 214 € ja Puistolanraitin ja Tenavatien toimipisteiden vuokran osuus on yhteensä noin 818 120 €. Edellä kuvattu tieto on saatu oppilaitoksen rehtorilta Teemu Lappalaiselta ja se on luettavissa myös Puistolanraitin ala-asteen johtokunnan lausunnosta.
3. Vanhempia ei olla kuunneltu tai ainakaan heidän näkemyksiään ei ole otettu huomioon
Minua ei mielestäni kuunneltu aluksi. Oletan sen johtuvan siitä, että poliittisilla päättäjilläkään ei vielä ollut kaikkea sitä tietoa käytössään valmisteluprosessista, jota heillä nyt on. Minua on nyt kuunneltu. Pystyn toteamaan sen mm. siitä, että säästöesitystämme käydään nyt läpi valmistelevan virkamiehen kanssa ja että saimme lisäaikaa. En oleta, että ”saan tahtoni läpi”. Oletan, että päättäjät tekevät alueen kannalta parhaan mahdollisen päätöksen, joka paitsi säästää veronmaksajan rahoja myös turvaa alueen koulutoiminnan jatkossakin koulutoiminnalle soveltuvissa tiloissa. Oletan, että päätöstä tehtäessä huomioidaan asukastalon kokonaistoiminta ja neuvotteluita käydään poikkihallinnollisesti eri virastojen kanssa. Oletan, että opetusvirasto kuuntelee omia työntekijöitään = rehtoreita ja opettajia. Oletan, että ennen kuin kokonaisia koulujen toimipisteitä lakkautetaan, kaikki muut ”kivet ja kannot” on käännetty. Oletan koulun toimipisteen lakkauttamisen olevan viimeisin keino ja oletan, että se tuo säästöjä veronmaksajalle – ei pelkästään opetusvirastolle. Oletan, että jos 100% ei pystytä toteamaan oppilaiden määrän laskua, säästökeinot etsitään muulla tavalla kuin oppilaitoksen yksiköstä kokonaan luopumalla.
4. Miten sille koulurakennukselle sitten käy?
Hankesuunnittelupäällikkö Jarmo Ravela on vastannut minulle seuraavasti: ”Koulun lakkauttaminen on kunnallisessa päätöksenteossa monimutkainen, opetusviraston vastuulla oleva prosessi. Jos tällainen hallinnollinen päätös tehdään, ensisijainen tavoitteemme on löytää muuta kaupungin käyttöä rakennukselle. Näin on usein myös tehty, kuten Latokartanotiellä muutos Stadin ammattiopistoksi, osamuutokset päiväkodeiksi sekä käyttö muiden koulujen korjausten väistötiloina. Myös muuttamista esim. ryhmäkodiksi voidaan tutkia, mutta tämä edellyttää soveltuvaa runkoratkaisua.” Ravelan vastauksesta käy ilmi ensisijainen rakennuksen käyttötarkoitus. Näin ollen säästöjä koituu tässä ensisijaisessa vaihtoehdossa Nurkan osalta opetusvirastolle, mutta ei vielä välttämättä veronmaksajalle.
5. Koulumatkasta tulee liian pitkä ja siihen sisältyy vähintäänkin yksi vaarallinen tienylitys
Koulumatka-asia ei ole argumentti numero 1. Koulumatkan on Puistolan asiassa ottanut esiin ekaluokkalainen Helsingin Sanomien lehtijutussa 10.4.2014 seuraavasti: ” Koulumatkasta tulee pidempi ja vaarallisempi. Tämä on pieni ja kiva koulu”. Selvyyden vuoksi totean ekaluokkalaisen olevan omani. Lapsi katsoo näitä asioita kovin erilaisin silmin kuin aikuinen. Hänelle annamme luvan murehtia koulumatkan pituudesta ja samalla pyrimme vaikuttamaan siihen, että hän tuntisi olonsa turvalliseksi myös siinä tapauksessa, että koulumatka aikuisten tekemien päätösten jälkeen todellakin pitenee ja tulee vaarallisemmaksi.
6. Samaan aikaan opetusvirasto käyttää 43 miljoonaa euroa uuteen virastorakennukseen
Myönnän, että minulla ei ole ollut vielä aikaa perehtyä tämän hankkeen faktoihin. Tässä yhteydessä olen kuitenkin jäänyt kaipaamaan avointa keskustelua siitä, mitkä ovat niitä hallinnollisten kustannusten säästöjä, joita nyt suunnitellaan tehtäväksi. Opetuslautakunnan pöytäkirjassa 3/2014, § 45 todetaan, että opetusviraston hallinnon henkilömäärä tulee olemaan 255. Tämä muodostuu nykyisin Hämeentiellä työskentelevistä 240 henkilöstä ja mediakeskuksen 15 henkilöstä. Yksityisellä puolella olen tottunut siihen, että taloudellisesti vaikeina aikoina säästetään myös henkilöstökuluista. Opetuspuolella nämä henkilöstökulut on luonnollisesti otettava muusta henkilöstöstä kuin varsinaisesta opetushenkilöstöstä. Tällöin katseet kääntyvät tuohon lukuun 255. Mielenkiintoista olisi tietää miten opetusviraston henkilöstömäärä ja kustannukset suhteutuvat esim. Vantaan tai Espoon vastaaviin kustannuksiin. Tämän selvityksen tekemiseen minulla ei ole ollut aikaa – eikä se ole minun tehtävänikään. Suonet Wille anteeksi tunnekysymykseni: ” jos minun pitäisi päättää otetaanko säästöt lomauttamalla henkilöstöä vai lakkauttamalla koulurakennus” vastaisin: ” lomauttamalla henkilöstöä”.
Terveisin: Teija Isomäki
]]>– Pertti Hänninen
]]>Haluaisin sinulta kuitenkin kysyä, että oletko ihan oikeasti pitämässä tuota lupausta, mitä tekstisi otsikossa mainostat? Eli säästät seinistä, etkä sisällöstä? Koska nyt sinun opetuslautakuntasi suunnitelmana on säästää 7-9 M euroa opetuksesta, ja vain 2 M euroa seinistä. Eli sinulla on suunnitelma, miten seinistä säästämällä saadaan vielä 7-9 miljoonaa enemmän säästöä, jotta sisällöstä ei tarvitse säästää? Haluaisitko jakaa suunnitelmasi, mistä seinistä tarkalleen ottaen nuo 7-9 miljoonaa löytyvät, että ihan oikeasti seisot suoraselkäisesti tekstisi takana?
]]>