Varsinaisesti kapitalismille tyypillinen yksityisomistus, sopimuksenvarainen työnjako ja markkinoiden syntyminen ovat tähän mennessä onnistuneet vain ihmisiltä.

Tosiaan tämä kirjoitus on vuodelta 2010, joten uskon myöhemmissä teksteissä olevan asioista selkeämmin. Toistaiseksi en ole ajatellut editoida vanhoja tekstejäni tähän blogiin ja tarkentaa niiden määritelmiä. Lähinnä pyrin selventämään niitä tulevien kirjoitusten kohdalla.

”Tarkoititko sanoa, että: Suunnitelmatalouden toimimattomuus sekä markkinoihin liittyvät riskit osoittavat, ettei meillä ole loputonta tietoa ihmismielestä, jolloin emme voi suunnitella…?”

Kyllä. Nykytieteen valossa tulevaisuuteen liittyy epävarmuutta, ja ihmismielestä saatu tieto ei auta selvittämään mitään lähdekoodin kaltaista algoritmia, jolla ennustaminen ja kaikkien vaikuttavien tekijöiden ottaminen mukaan laskuihin olisi mahdollista. Näen, että yhteiskuntatieteelliset tilastokorrelaatiot eivät anna ihmiskunnalle hurjasti mitään. Selittävässä tieteessä suosin enemmän maalaisjärkistä perusteiden pohjalta päättelemistä. Muuten ihmismielen ymmärtäminen vaatii enemmän luonnontiedettä.

”Eli maksaisit terveydenhuoltoveroa vain jos haluaisit olla yhteisöllisen terveydenhuollon piirissä. Millainen tämä sopimus sitten sinusta voisi olla, milloin sen voisi solmia ja milloin sen voisi purkaa? Toimisiko se enemmän vakuutusyhtiömallin mukaan? Miten ottaisit lapset ja nuoret huomioon tässä mallissa, silloin kun he eivät ole vielä kykeneviä sopimusta solmimaan tai ymmärtämään taikka maksamaan vaadittua veroa?”

On lukemattomia eri tapoja toteuttaa tuo malli. Suurin kysymys on se, onko lähtötilana minimivaltio vai sopimuksenvarainen oikeuspiiri, josta ei ehkä ole enää relevanttia käyttää perinteisen valtion nimitystä. Vakuutusyhtiömalli on ihan pätevä vaihtoehto. Jos katsotaan historiaan, niin ennen hyvinvointivaltiota ihmiset olivat länsimaissa luomassa sellaista yksityisestikin. Tämä on tosi valaiseva tekstipätkä http://blog.libertarian.org.au/2010/08/05/the-rise-and-fall-of-community-welfare/

Valtiot ja oikeuspiirit päätyisivät ihmisten moraalin pohjalta todennäköisimmin määrittämään lapsille ikärajan, johon saakka he olisivat vanhempiensa vastuulla. Kyse on pitkälti siitä, millainen moraali ihmisillä on. Moni saattaa ensin miettiä äärimmäisiä poikkeustilanteita, mitä jos joku poikkeaa normeista. Maailma on täynnä ihmisiä, jotka poikkeavat suomalaisille tyypillisistä moraalikäsityksistä. Samalla tavalla ajattelevilla ihmisillä on tapana järjestyä, pitää yhtä ja valvoa poikkeustapauksia. Jos jonkun tavat koetaan uhaksi, se vaikuttaa luottamukseen, vaihdannan mahdollisuuksiin ja edellytyksiin pitää yllä sekä levittää moisia tapoja.

Voisitko antaa tästä jonkinlaisen esimerkin? Mielestäni sinun omaisuuden käsityksesi on nimenomaan luonnoton. Meidän nimenomaisessa kulttuurissa osalla ihmisistä on samanlainen omaisuuskäsite, mutta se ei ole luonnonmukainen. Luonnossa liikkuvan eläimen tai lauman voisi ajatella omistavat tietyn reviirin ja sen tarjoamat hyödykkeet. Esimerkiksi jokin tietty maa-alue tai hyödyke ei ole sen tarkemmin yksittäisen yksilön omistuksessa. Laumoilla on usein myös johtajat, alfauros ja/tai alfanaaras. Näillä yksilöillä voi olla oikeus esimerkiksi tappaa joku lauman jäsenistä, tappaa toisen parin tuottamat jälkeläiset. Kun lauma liikkuu alueelta toiselle, ei se enää omista edellistä aluetta, se ei tee rauhanomaista sopimusta uuden alueen omistamisesta tai vanhan alueen luovuttamisesta. Et voi siis sanoa luonnossa eläinten omistavan aluetta tai omaa kehoaan samalla tavalla kuin me ihmiset sen määrittelemme. Mielestäni omistaminen on absrtakti ihmiselle tyypillinen ilmiö. Sen sijaan reviiri on luonnollinen ilmiö.

Suosittelisin ja toivoisin, että määrittelisit jonnekkin blogiisi käyttämäsi käsitteet, kuten ”perinteinen omistajuus”, ”vapaa markkinatalous”, ”sopimusvapaus”, ”itseomistajuus” jne. ja lisäisit linkit teksteihisi, kun käytät termejä. Ja ei, en halua lukea kirjoja eri ajattelijoilta määritelmien hakemiseen, haluan tietää sinun määritelmäsi, kun luen sinun kirjoittamiasi tekstejä. On erittäin todennäköistä, että sinun määritelmäsi eroaa muiden määritelmistä ja heidän määritelmänsä eroavat toisistaan.

”Suunnitelmatalouden toimimattomuus sekä markkinoihin liittyvät riskit osoittavat, ettei loputonkaan tieto ihmismielestä auta suunnittelemaan…”

Tarkoititko sanoa, että: Suunnitelmatalouden toimimattomuus sekä markkinoihin liittyvät riskit osoittavat, ettei meillä ole loputonta tietoa ihmismielestä, jolloin emme voi suunnitella…?

Muutoin ihan hyvää tekstiä. Käsittääkseni olet sitä mieltä, että esimerkisi yhteisöllinen terveydenhuolto ja sen vaatima ”verotus” voisi olla toimiva käytäntö, jos se perustuisi vapaaehtoisuuteen. Eli maksaisit terveydenhuoltoveroa vain jos haluaisit olla yhteisöllisen terveydenhuollon piirissä. Millainen tämä sopimus sitten sinusta voisi olla, milloin sen voisi solmia ja milloin sen voisi purkaa? Toimisiko se enemmän vakuutusyhtiömallin mukaan? Miten ottaisit lapset ja nuoret huomioon tässä mallissa, silloin kun he eivät ole vielä kykeneviä sopimusta solmimaan tai ymmärtämään taikka maksamaan vaadittua veroa?

Oletko jossain päin blogiasi määritellyt tässä esittämässäsi yhteiskunnassa käytettävää valuuttaa tai pikemminkin sen ominaisuuksia?