Tsemppiä myös oman blogiprojektisi kanssa :) Lisään linkin sivuilleni.
]]>Blogisi on todella virkistävää vaihtelua täkäläiseen ajattelumaailmaan.Continue to fight the good fight!
PS. Käy tsekkaamassa uusi blogini. Kerään sinne liberaalien ajattelijoiden materaalia.
]]>Ajatuksena on se, että vaikka ihmiset saisivat valita vapaasti, ja suorat henkeen ja omaisuuteen kohdistuvat ulkoisvaikutukset kompensoitaisiin, nämä vapaat valinnat saattaisivat silti aiheuttaa mm. psykologisia ulkoisvaikutuksia massoille. Tuollaisen tehokkuuden laskeminen menisi tosin jo harmaalle alueelle, koska näiden psykologisten vaikutusten tarkka tutkiminen on käytännössä mahdoton tehtävä.
Facebookin puolella Liberaalimafiassa oli keskustelua vapaan yhteiskunnan kritiikistä, jossa pareto-tehokkuutta oli sovellettu em. tavalla. Tehokkuudesta oli tehty yhtä villi mielikuvitusrakennelma kuin taloustieteen täydellisestä kilpailusta, jolloin vapaakin yhteiskunta näyttäytyi epätäydellisenä, mitä se tietysti utopioihin verrattuna on. Vähemmälle huomiolle jäi, että tarkoituksenmukaisten valtiollisten interventioiden suunnitteleminen ja toteuttaminen olisi vielä toivottomampi haaste, mikäli sen tarkoituksena olisi jotenkin parantaa markkinoita.
Paretotehokkuus on konseptina niin yksinkertainen, että sille on mahdollista luoda erilaisia, jopa vastakkaisia sovelluksia taustaoletuksista riippuen. Siksi taloustieteessä pitäisikin keskittyä enemmän taustaoletusten tiedostamiseen ja konseptien rajojen ymmärtämiseen. Pelkillä numeroilla käsiteltäessä inhimilliset rajoitteet helposti unohtuvat.
]]>Tavallaan voimme ajatella, että Paretoparannuksia ei kukaan estä. Ihminen paljastaa päätöksillään preferenssinsä, joten päätös joka johtaa (näennäisesti) Pareto-heikennykseen, on tarkemmin analysoituna vain siirtyminen yhdestä Pareto-tehokkaasta pisteestä toiseen.
Tämä on koherentti näkemys, mutta pidän sitä riittämättömänä.
Pareto-tehokkuus voi olla toki tästä syystä epätyydyttävä lähestymistapa. Mutta jos joku esittää, että siitä voidaan poiketa niin tällainen kritiikki voi perustua vain väärinymmärrykseen.
]]>Paretotehokkuus on kuitenkin vain yksi tehokkuuskonsepti. Miksei voisi kirjoituksessa palata perinteiseen tehokkuuden termiin ja miettiä, mitä siitä johdettu tehokkuusajattelu yhteiskunnallisesti tarkoittaa? Samalla huomaa eron paretotehokkuuteen ja sen abstraktiin luonteeseen, mikäli tarkoituksena on aidosti analysoida yhteiskuntaa. Kyse ei suinkaan ole rikkomisesta, vaikka yksinkertaisiin malleihin tottuneet voivat kokea todellisuuden monimutkaisuuden analysoimisen ja aksiomaattisen mikrotaloustieteen perusteiden tutkimisen loukkaavana.
Itse tietenkin kirjoitan individualistisesta näkökulmasta, koska taloustieteessä tulisi tutkia juuri ihmisen toimintaa metodologisen individualismin ja subjektivismin näkökulmasta. Muuten kyse on jostain muusta, esim. sosiologiasta.
]]>Dimensio jolla liikutaan, onkin siinä, mikä on tehokkuuskriteerin resoluutio. Individualistinen näkökulma äärimmilleen vietynä, erottelee paretokriteerin yksilö kerrallaan. Ero kollektivistisen ja individualistisen lähtökohdan välillä on siis siinä mitä tehokkuuskriteeriin hyväksytään ja mitä ei.
Tehokkuden kritisoiminen taas on vain halua rikkoa asioita.
]]>