Pelottaa vähän oma humanistisuuteni, jos alan keskustelemaan kymmenien viestien verran mokoman neutraalin käsitteen määrittelyjoukosta.

Asian laaja tarkastelu ei missään nimessä ole sitä, että populismia nähdään joka puolella. Pitää pystyä erottamaan populismi muista argumentaation tavoista. Ks. ed. kommenttini. Populismia voi olla sekä keskellä, ylhäällä, alhaalla, vasemmalla että oikealla, mutta siihen liittyy aina populus ja sen artikulaation logiikka. Olet niin ihastunut talousmatematiikkaan, että kaikki muu näyttäisi menevän yli ja ohi.

Poliittisen retoriikan eri ulottuvuuksien käsittäminen on sinulle ilmeisesti niin ylivoimainen tehtävä, että keskustelu saa puolestani jäädä tähän.

Populismikäsityksesi on kieltämättä samassa suunnassa omani kanssa, mutta tahdot uskoa, että pitäisin vain ei-oikeistolaisia poliittisia tempauksia populismina. Sehän sinua häiritseekin. Enköhän ole tehnyt asian jo aika selväksi.

Taidat varmaan olla sama tyyppi, joka syöttelee sanoja suuhun myös Eero Tikan blogissa.

Toiseksi, tähän on turha sotkea mitään koulufilosofian tuolipohdintoja. Yksinkertaisen objektin, vaikkapa sitten tuolin, idean tarkastelulle lukiossa on syynsä, mistä mm. tämä keskustelu on hyvä esimerkki. Ja sinun materiaalisi (esimerkiksi populismista) muistuttaa hyvin paljon Wikipedian vastaavaa, se on ihan selvää. Yhden oman lähteeni olen alussa jo ilmoittanut.

Totuustarkasteluissa voit lähteä liikkeelle pohtimalla faktuaalisen totuuden ja ns. filosofisen totuuden eroja, niin pääset vähän syvemmälle.

Pointtini ei todellakaan ole se, että ”kaikki on yhtä totta” yms. epistemologinen relativismi, vaan se, että mikä sinulle voi olla ”rationaalista faktaa”, voi toiselle olla yhtä tyhjän kanssa tai muuten sellaista, jolla ei ole vaikuttamisvoimaa. Näin ollen et voi ottaa populismin kriteeriksi yksinomaan sitä, mikä nyt lukiolaisen matematiikan harrastajan vinkkelistä saattaa olla vähän yksinkertaistettua tai tunteisiin vetoavaa. Tuo kriteerinä on liian simppeli ja subjektiivinen. Kaikki vastakkainasettelu nyt ei vaan automaattisesti ole populismia.

Talous (resurssit ihmisten arvostus ja niiden ilmenemien jakautuminen) ja filosofiset arvot ovat yhteiskuntamme ydin, joiden ympärille muu politiikka aika lailla kietoutuu.

Älä viitsi jankata mistään wikipedian opiskelusta saati copypastaamisesta, kun suhtaudun molempiin hieman kielteisesti. En viitsi copypastaamisesta syyttää sinuakaan. Tuo käytännössä todistetun totuuden kiistäminen ihan vain teoriamielessä nimittäin tuo mieleeni ne samat filosofian tunnit, joilla keskusteltiin tuolin olemuksesta. Vaikeita asioita totuuksien määrittely voi varmasti olla, eikä teoriassa mikään ole totta, ja kaikki on yhtä oikeaa yms yms. Kuitenkin kun käytännössä alat kiistämään yleisesti tiedossa olevia asioita kuten 1+1=2, niin huomaat, mitä tarkoitan. Äläkä luule, että sitoisin totuuksia tiettyihin arvoihin.

Tuo turha rautalangan näpertelysi on hieman turhauttavaa luettavaa. Aivan kuin yrittäisit syöttää sanoja suuhuni. Teoriassa olen itse liberalistina markkinatalouden kaltaisista asioista sitä mieltä, ettei yksilöä saisi pakottaa tietynlaiseen järjestelmään, muttei siltä saisi kuitenkaan viedä mahdollisuutta harjoittaa haluamaansa mallia siinä määrin kuin hän ja muut samalla tavalla ajattelevat yksilöt haluavat. Teoriassa kun haluat asioita käsitellä niin negatiiviseen kallistuva vapaus on lähtökohtaisesti eniten täynnä mahdollisuuksia, eikä se sulje pois positiivisia siinä määrin kuin ihmiset niitä haluavat.

No, todettakoon ensin, että väittäisin tietäväni varsin hyvin, minkälaisessa taloudessa nyt eletään. Minulle politiikka kuitenkin on paljon muutakin kuin talous. Talous on sinun tyyppisillesi ilmeisesti pelkkää numeronmurskaamista, jota höystetään arvojargonilla. Yksinomaan tätä ei kuitenkaan tule pitää politiikan synonyymina.

En edes viitsi aloittaa siitä, miten ideoiden ja reaalimaailman eroja on mahdollista lähestyä filosofisesti muutenkin kuin harrastamasi Wikipedia-copypastailun kautta. Sitten kun joskus pääset opiskelussa pidemmälle, niin ymmärtänet, että fakta, totuus ja tosiasia ovat hyvin problemaattisia (so. poliittisia) käsitteitä. Eikä siinä ole kyse mistään ”humanistilässytyksestä”, vaan korkeamman tason ajattelusta.

Yritä nyt hyvä ihminen ymmärtää, ettei se absoluuttinen Totuus asu siellä kokoomuksessa tai sinun ”rationaalisissa” faktoissa. Se mikä sinulle tai jollekin muulle on ”tehokasta argumentointia”, näyttää esimerkiksi minulle pseudoälykkäältä näpertelyltä. Kokoomuksen ajamalle markkinataloususkovaisuudelle tarvitaan myös vaihtoehtoja.

Jokainen puolue esittää toimintavaihtoehtoja, jotka ovat sen mielestä se paras vaihtoehto ja tapa jäsentää poliittista todellisuutta. Tämä ei automaattisesti ole mitään populismia. Kristus sentään. Edes omille opiskelijoilleni ei tarvitse vääntää näin rautalangasta kaikkea.

Mikä tämän ymmärtämisessä on niin suunnattoman ylivoimaista?

Kyse kun on vielä siitä, että Vanhanen leimaa nykyisen kokoomusvetoisen politiikan markkinaliberalistiseksi, ja opposition politiikan sosialistiseksi oikein kärjistämällä, jotta voisi yksinoikeudella olla paras vaihtoehto keskiverto suomalaisille.

Kuten vihjasin, pidän tiettyjä arvoja oikeampina kuin toisia, mutta tiettyihin asioihin vetoaminen on rationaalista, vetosi niihin sitten oikeistolainen tai vasemmistolainen. Faktoilla tarkoitan ilmiselviä asioita, joita ei saa pelkällä humanistilässytyksellä kumottua. Esimerkiksi valtion verotulot alkavat vähenemään tietyn veroasteen ylitettäessä, jolloin jatkuvasti verotusta kiristämällä valtion tulot laskevat. Fakta on fakta, jos se voidaan todistaa, mutta tiettyjen poliittisten aatteiden edustajat eivät halua aina vedota tiettyihin asioihin, sillä joko ne veisivät pohjaa pois omilta ajatuksilta, tai ne olisivat omiin arvoihin nähden yhdentekeviä. Vaikka tämä kiertääkin kehää, tällaisiin yleisiin faktoihin vedotaan puoluekannoista huolimatta. Ero on vain se, että monimutkaisia, mutta todellisia, argumentoinnissa tehokkaita faktoja ei käytetä niin paljon kuin niille peittyviä, yksinkertaisemmin ymmärrettäviä ja kansaan vetoavia mantroja, joilla saa paremmin kannatusta.

Kolmas tie on ihan legitiimi vaihtoehto niin vapaammalle markkinataloudelle kuin kontrolloidummalle suunnitelmataloudellekin. Kyse on lähinnä siitä, että kolmas tie on vaihtoehto OLEMASSA OLEVILLE markkinatalouden ja (reaali)sosialismin versioille. Ideologiat puhtaina an Sich eivät koskaan tule toteutumaan.

Näin ollen kolmanteen tiehen vetoaminen ei ole automaattisesti populismia. Tässä on ongelmana tosiaankin se, että implikoit, että kaikki ideat, joihin sinun mielestäsi ei esitetä rationaalisia perusteita, on populismia. Olisiko mahdollista, ettet tunne joitakin asioita tarpeeksi hyvin, että niiden taustalla olevat teoriat avautuisivat?

Mutta tämä on sinulle ilmeisesti hyvin vaikeaa ymmärtää, koska kaikki muu paitsi kokoomuksen toiminta on sinulle populismia. Ja kyllä, pystyn TEKSTIESI perusteella ihan hyvin väittämään, että pidät tiettyä poliittista suuntausta rationaalisempana kuin toista. Siihen nyt ei tarvita edes kovinkaan harjaantunutta silmää – ideologiasi loistaa kilometrien päähän. Jos mietit, mitä ideologia tarkoittaa, niin sehän on sitä, että todellisuuden ymmärretään selittyvän tietyn idean tai idearyppään pohjalta, siis ideologia = idean logiikka, the logic of an idea.

Ja sitä paitsi, faktoja ei ole olemassa ilman niiden esittäjää eli sitä, joka ne faktoiksi esittää, ja yleisöä, joka ne sellaisiksi hyväksyy. Faktat eivät istuta itseään automaattisesti tosiasioina ihmisten päähän,vaan siihen tarvitaan toimintaa ja käytänteitä, sosiaalistamista, indoktrinaatiota ja yms. keinoja.

Kehotan sinua ottamaan analyysivälineiksi myös muita käsitteitä kuin populismin. Analyyttisen mielen tulee pystyä erottamaan, mistä milloinkin oikeastaan on kyse. Populismia kyllä on paljon ilmassa, se on totta. Mutta on myös paljon muuta argumentointia.