Ennen kuin arvioit omaa ymmärryskykyäni voisit ajatella uudelleen, mitä tarkoitin maksavilla asiakkailla ja maksamaan pakottamisen ongelmalla ennen kuin ryhdyt kiireissäsi tehtailemaan uutta juostenhutaistua vastausviestiä. Täytyy kai minun selittää sinulle talouden perusteita, kun olet niille niin sokea, että löydät kaikesta vastikkeelliseen vaihdantaan liittyvästä niin paljon pahaa, ettet niitä syvällisemmin vaivaudu edes perustelemaan.

TV-ohjelmia ei voi tuottaa ilmaiseksi. Ilmaisia lounaita ei ole. Se on jo edistysaskel kommunistille ymmärtää, että kaikki maksaa jotakin. Seuraavaksi kysytään, kuka maksaa lystin.
-> Mainoskanavat toimivat mainostajien rahalla, jolloin katsojan ei tarvitse käytännössä maksaa tv:n katsomisesta. Tällöin televisiosta pyritään näyttämään mahdollisimman houkuttelevaa ohjelmaa, ja on periaatteessa se pieni riski, jota yrität perusteettomasti liioitella, että toiminta tapahtuisi suoraan mainostajien ehdoilla, mistä on Suomessa hyvin vähän painavia esimerkkejä.
(Odotan edelleenkin sinulta niitä, kun niin mokomasta vouhotat. Vaikuttaa tosin siltä, että taidat olla itse kommunistiseen maailmankatsomukseesi lukkiutunut idealisti.)

-> Katsojien kustantamat kanavat tuotetaan tulosvastuullisesti. Ohjelman täytyy olla ennen kaikkea sellaista, mistä katsojat haluavat maksaa. Näitä kanavia tai kanavapaketteja voi olla useita: tutkiva journalismi, dokumentit, elokuvat, jne…
Jos katsojat eivät oikeasti halua katsoa mainoksia ja tukea mainostajista riippumatonta kanavaa, he maksavat sellaisesta ja pitävät näin itse sellaista yllä.

Kaipaisin myös esimerkkejä siitä, miten Maikkari kanavana pyrkii tuotteistamaan jokaista asiaa. Mainostoimistot tuottavat mainoksia, Maikkari ohjelmaa. Ohjelmat eivät tuotteista, vai pystytkö esittämään perusteluja?

Hienoa, että myönnät vihdoin, ettei ole olemassa puolueetonta mediaa. Miksi sitten ihmiset täytyisi väkipakolla velvoittaa kustantamaan _vastentahtoisesti_, _puolueellista_ mediaa? Ne perustelemattomat henkilökohtaiset näkemyksesi ”se vain on erilainen tiedonvälittäjä, kun kapitalistiset kanavat oksettaa mua” eivät käy kaikenkattaviksi perusteluiksi. Itse selitin tuossa aikaisemmin, ettei vapaus markkinoilla ole mikään mörkö, jollaiseksi sen yrität uskotella. Jos koet itsenäisen vastuullisen vapauden pelottavaksi muotiksi, niin sinullahan on aina vapaus orjuuttaa itseäsi ;)

”Olen koko ajan yrittänyt sitä selittää, että jos ihmiset arvostavat markkinoista riippumatonta mediaa, he myös maksavat sellaisesta kuluttajina.”

- Tämähän tarkoittaa, että ko. mediasta tulee vain yksi kaupallinen media muiden joukossa, eikös vain? Kapitalismi-diskurssi tarvitsee siis vaihtoehtoja, koska kaikkea ei voi alistaa samaan muottiin. Mutta kapitalismin ongelma on, että sen on pakko laajentua jatkuvasti esimerkiksi juuri luomalla markkinoita tuotteistamalla uusia elämänaloja tai levittäytymällä maantieteellisesti.

Äläkä sotke etiikkaa politiikkaan – olethan Machiavellisi opiskellut. Miksi YLE pitäisi pystyä perustelemaan moraalisesti? Mitä on puolueettomuus? Kuten hyvin tiedät, puolueetonta mediaa ei ole olemassa, koska uutisointi perustuu aina valintoihin ja representaatioon. YLE on erilaisen tiedon välittäjänä kuitenkin aivan eri tasolla kuin esim. Maikkari, jonka pyrkimys tuotteistaa joka ainoa asia alkaa suorastaan oksettamaan.

Mutta en odota, että ymmärtäisit näistä laajemmin oikeastaan mitään, koska olet niin totaalisesti ideologiasi vanki. Tämä keskustelu loppuu puolestani tähän.

Jos media ei tavoittele voittoa, se ei myöskään pyri olemaan kannattava, jolloin rahat täytyisi saada jostakin. Olen koko ajan yrittänyt sitä selittää, että jos ihmiset arvostavat markkinoista riippumatonta mediaa, he myös maksavat sellaisesta kuluttajina. Kaikki eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita mm. Ylen puolueettomuudesta, eikä siksi näitä ihmisiä tulisi pakottaa maksamaan moisesta vastentahtoisesti. Et ole pystynyt vastaamaan edelleenkään tähän pakkoasiaan moraalisesti.

Kun puhutaan vapaudesta, se tarkoittaa minulle luonnontilaa, jossa ihminen yksilönä on omillaan, eikä velvollinen lähtökohtaisesti kenellekään muulle kuin itselleen, ellei toisin halua. Tällöin ketään ei pakoteta antamaan sinulle rahaa ja maksamaan palveluista, joita haluaisit käyttää muiden kustannuksella. Kumpi onkaan itsekkäämpää: varastaminen vai käyttämistään palveluista maksaminen? Syy, miksi vastustat vapautta on ilmeisesti kapitalismi terminä. Jos laajentaisit ajatteluasi, vapaus tarkoittaa myös vapautta järjestää vaihtoehtoja niissä rajoissa, ettet voi pakottaa ketään palvelemaan sinua.

Minun ei liene tarvitse kertoa herralle, mitä kaupallisuus oikeastaan on. Joka tapauksessa tarvitaan edes yksi taho, jonka toimintaa ei ohjaa – ainakaan dominoivasti – voitontavoittelu. Joka ei pidä taloudellisen hyödyn tavoittelusta, jatkuvasta kilpailusta ja tuotteistamisesta, näkee kaupallisuuden vääristymänä.

Toisaalta tämä sinunkin toitottamasi valinnanvapaus ja pakkojen poisto se vasta pirullinen pakko onkin: siinähän ihmiset pakotetaan kapitalismiin, koska mitään muuta ei lopulta ole tarjolla.

Olisi mielenkiintoista kuulla perustelut sille, miten kaupallisuus on vääristymä, ja painavia esimerkkejä siitä, miten Yleisradio on olennaisissa asioissa uskaltanut tiedottaa jostain asiasta, mistä kaupalliset tahot ovat vaienneet. Yksi tiedonvälityskanava voi käytännössä olla varovainen vaikkapa mainostajakumppanin arvostelun suhteen, mutta tiedonkulku estyy vain, jos kyseinen mainostaja on laillistetussa monopoliasemassa, mistä tuleekin jo menneisyyden perverssi YLEn monopoli mieleen. Sitten jos tietyt toimijat huomaavat mainostajan suojelemista, sitä voidaan käyttää hyväkseen, jotta kanavan uskottavuus saataisiin huonoon valoon. Aikamoisia riskejä, mitä et ole yksipuolisuuttasi tullut ajatelleeksi.

Etkä sinä toisaalta näe mitään vääristymiä missään kaupallisuudessa, koska olet tietyn ideologian tuottama subjekti. Ota huomioon, että kaupallisuus an Sich voi olla vääristymä riippuen tulkitsijan perspektiivistä. Joten et voi väittää, että sinun näkökulmasi tai kaupallisuus olisi jotenkin objektiivisempaa kuin väitetty YLE:n väitetty vasemmistolaisuus. Ideologia se liberalismi tai kapitalismikin on.

On vain oletus, että kaupallisten kanavien sisältö jotenkin ”vääristyisi” kaupallisuudesta. Jos Yle olisi niin monipuolinen ja objektiivinen, sillä tuskin olisi vasemmistolaisleimaa, eikä monet ihmiset olisi niin tympiintyneitä sen nihkeään suhtautumiseen tiettyihin keskustelunaiheisiin. Kaikki varmasti muistavat puolueellisen ”laadukkaan keskusteluohjelman” viime keväältä: http://www.youtube.com/watch?v=fZVz7gJt7aE

Ainoastaan vasemmistolaiset ja asioihin vähän perehtyneet sanovat YLEä riippumattomaksi, mutta mikään. Kun vertaa tuota 2 vs 1 suunsoittoväittelyä, jossa juontaja on ryhditön ja lievästi kahden keskustelua sivuraiteille vievän suunsoittajan puolella, tekee jo mieli katsoa MTV3:en poliittisia keskusteluohjelmia, joissa juontajat osaavat pitää keskustelun selkeänä seurata ja aiheessa.

Toinen seikka missä Yle on vahvempi, on monipuolinen asioita eri kannoilta katsova tiedonvälitys. Kaupalliset kanavat toimivat kaupallisuuden ehdoilla ja lopputuloksena on se, että esimerkiksi ajankohtaisohjelmia usein ostetaan niiden massatuotantopaikasta eli yhdysvalloista. On suorastaan masentavaa katsoa Yhdysvaltalaista usein yksisilmäistä ropagandatyylistä ajankohtaisohjelmaa Suomen tv:ssä. Ylelläkin on toki osittain sama ongelma, mutta tässä suhteessa ero kaupallisiin positiivisessa mielessä on selvä.

Sen sijaan vastenmielistä on tämä nykyinen kehityskulku jossa Yle on alkanut kilpailemaan viihteen ja osittain urheilun näyttämisen suhteen kaupallisten kanavien kanssa. Kaupalliset kanavat kyllä kykenevät vaivattomasti halukkaille tuomaan Yhdysvaltalaisia saippuasarjoja yms. hömppää on varsin epäilyttävää että tuollaisen näyttämisestä aletaan verovaroilla kilpailemaan. Ylen rooli tulisi mielestäni olla luotettavana sivistäjänä ja tiedon lähteenä, sekä mahdollisimman riippumattomien näkökulmien tarjoana ajankohtaisissa asioissa.

Demokratian toteutumisen kannalta on hyvä, ettei valtion keskeisistä asioista päätetä salamyhkäisesti. Siksi eri tv-kanavat välittävätkin täysistuntojen pääkohdat, ja todellisuudenvalvontakin pelittää. Jos media antaa virheellistä tietoa, asianomainen poliitikko voi korjata väärinkäsityksen kilpailevan kanavan avulla tai jopa ihan vetoamalla henkilökohtaisesti lain puitteissa ko. mediakanavaan. Holtittoman kanavan suosio voi myös laskea varsinkin, jos holtittomuuden todistaa toinen kanava.

Toisekseen, jos valtio näkee ehdottoman tarpeelliseksi näyttää kansalaisille eduskunnan täysistuntoja, eikä sitä varten ole kannattavaa perustaa laitosta, voisi valtio kilpailuttaa yksityisiä kanavia ja ulkoistaa tehtävän.