Ajoin käsitteisiin rajoittumisella sitä, ettei osata soveltaa ja hahmottaa kokonaistilannetta. Pohjana oli idea utopistisesta anarkiasta, jossa ei ole valtiota eikä suunnittelua. Kyseessähän on periaatteessa otollinen ympäristö yksilölliselle markkinataloudelle. Samaa pohjaa pidetään jostain syystä otollisena myös kommunistiselle työväenanarkialle. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään luokittelujen ulkopuolinen tila, vaan yksi vapauden rajoissa tehty sovelma yksityis/yhteisomisteisesta markkinataloudesta. Taloustieteissä asioita ei edes käsitellä näin pitkälle, joten koen ihan mielenkiintoiseksi ja tarpeelliseksi avata käsitteitä ja soveltaa sekä yhdistellä niitä teoriassa. Siitä todellakin lisää seuraavassa osassa.
]]>Mielestäni käsitteellinen tarkkuus ja ajattelutapa ei ole ”termeihin rajoittumista”. Älä sinäkään redusoi kaikkea muutamiin ”termeihin”, se ei ole tieteellisesti eikä edes tietoiskumaisesti kovin kestävä vaihtoehto. Analyyttisyys on hyve.
Ja viimeinen kohta tiedekunnista: eivät todellakaan kuulu! Huh huh. Vrt. humanistinen, yhteiskuntatieteellinen, valtiotieteellinen, kauppatieteiden, taloustieteiden tai vaikkapa informaatioteknologian tiedekunta, ihan vain muutamia mainitakseni.
]]>Eivätkös kaikki kulttuuriin liittyvät tieteet myös valtioon ja politiikkaan liittyen kuulu humanistiseen tiedekuntaan?
Yrität tehdä tikusta asiaa. Jos tarkoituksena on tehdä tiivis tietoisku ja lyhennelmä talousjärjestelmien pääsuuntauksista, en missään nimessä lähde paisuttamaan tarkastelujoukkoa pienten vivahde-erojen takia. Käytännössä kaikki mahdolliset muodot mahtuvat artikkelissa mainittuihin puitteisiin, mutta liikaa termeihin rajoittunut ihminen ei sitä saata ymmärtää. Edellisessä viestissä tuo tulikin perusteltua. Tulen käsittelemään sitä seuraavassa artikkelissa enemmän.
En ole ikäni takia ehtinyt opiskelemaan vielä missään yliopistossa, mutta kirjoihin olen tutustunut.
]]>Ongelma on, että nämä sinun nykyiset tarkastelusi ovat kovin, kovin tavanomaisia ja latteita. Ne on tehty tuhansia ja taas tuhansia kertoja juuri samalla tavoin. Älä fanita taloustieteilijöitä, vaan yritä tuoda jotain omaa ja uutta mukaan. Usein taloustieteissä iso kompastuskivi on juuri yksiulotteisuus ja tietynlainen fakkiutuminen.
Toiseksi, sinulta näkyy menevän tieteenalat aika iloisesti sekaisin. Tosin sekään ei ole yllätys, koska et ole saanut tieteellistä koulutusta. Ns. ihmistieteiden alueissa on tietysti päällekkäisyyksiä, mutta kommenttini ovat kaikkea muuta kuin humanistisia. Ne olivat lähinnä politologisia.
Kolmanneksi, kommunismin, sosialismin ja reaalisosialismin eri varianttien tarkastelu on kyllä täysin relevanttia, myös taloustieteessä. Kuten on myös vallankäytön ja eri instituutioiden käsitteellisen taustan analyysi suhteessa talouteen.
Ja kyllä, olen opiskellut taloustieteitä yliopistossa, oletko sinä?
]]>Kommunismia ei anarkosyndikalismina tunneta taloustieteissä, vaan lähinnä sosialismi. Se johtuu siitä, että ilman valtiollisia instituutioita toimiva yhteisomistus on utopiaa. Mikä takaa sen, että täysin vapaassa maailmassa tai yhteiskunnassa ihmiset haluaisivat jakaa omaisuutensa? Tuollaisten epämääräisyyksien takia taloustieteissä ole tarvetta tarkastella taustalla olevaa valtiottomuutta, vaan todistettavissa olevia rakenteita: yhteisomistus ja yksityisomistus.
En ole väittänyt, että anarkosyndikalismi johtaisi mihinkään, vaan ylipäätään anarkia, jonka kuvitellaan johtavan vain yhdenlaiseen tiettyyn lopputulokseen. Minun mielipiteeni on, että ilman valtiollisia instituutioita lopputulos sisältää vähän kaikkea sosialististen ja kapitalististen ihanteiden väliltä. Ei nimittäin voida olettaa, että ihmiset toimisivat vain yhdellä tietyllä tavalla, mihin hallitsemattomat utopiat perustuvat.
Jos pyydät taloustieteilijöiltä parin lauseen esittelyä artikkelin keskeisistä termeistä, päätiedot tuskin eroavat hurjasti.
]]>- Et ole puhunut kommunismista, mutta siitä PITÄISI puhua suhteessa artikkeleidesi teemoihin, koska markkinatalouden ja valtion välillä on kirjoituksesi keskeinen jännite.
- Eikä anarkosyndikalismi VÄLTTÄMÄTTÄ johda mihinkään kapitalismin muotoon eikä mihinkään (ainakaan modernin) valtion muotoon. Kyse on determinismistä, jonka soisin kirjoittajan jättävän pois. Tässäkin auttaisi, jos paneutuisit valtion käsitteeseen paremmin, koska sillähän on eri aikoina viitattu hyvinkin erilaisiin poliittisiin yhteisöihin.
- Älä ota koulukirjoja esimerkiksi objektiivisuudesta, ne eivät sitä ole koskaan olleet, eivätkä tule olemaan.
- Talous ei ole omalakinen järjestelmänsä, eikä sitä voi käsitellä ilman syventymistä yhteiskuntaan, valtioon, kansalaisyhteiskuntaan, yms. käsitteisiin. Jos esittelet käsitteitä, esittele ne kunnolla.
- Sana ”tieteellissävytteinen” asettaa kovia odotuksia kirjoituksillesi, mutta ilmeisesti joudun pettymään tämän suhteen.
]]>Tulkitsit artikkelini hieman keskeisimmän sanoman vierestä:
Ensinnäkin tämä on suomalainen liberalistiblogi, joten objektiivisuus/lähtökohdattomuus on aivan itse keksimäsi juttu. Ylipäätään on aika mahdotonta olla objektiivinen, sillä aina jonkun mielestä teksti sisältää viittauksia kirjoittajan lähtökohtiin. Esimerkiksi eräät koulukirjojen kappaleet ovat mielestäni kaukana objektiivisuudesta.
Toisekseen otsikosta ilmenee, että ensimmäinen artikkeli käsittelee lyhykäisyydessään käsitteitä. Vastakkaisista talousjärjestelmistä saisi vaikka kuinka paljon asiaa, jos ottaisi mukaan painotuksia muistakin tieteistä. Kyse ei olisi enää talousjärjestelmistä taloustieteellisten lähtökohtien mukaan.
Kyllä kädellinen ymmärtää, ettei käsitteitä esiteltäessä ole tarvetta poiketa aiheesta ja kirjoittaa muutaman sivun esseetä aiheelle epäolennaisista seikoista.
Näytä minulle se kohta, jossa olen puhunut kommunismista tai anarkosyndikalismista, jota tarkoitat. Minusta valtion kuoleentuminen pois ei ainakaan olisi tae markkinoiden häviämisestä, sillä markkinatalous voi tulla toimeen ilman valtiotakin. Anarkosyndikalismin tai ns. työväenanarkian lisäksi valtiottomassa tilassa ilmenisi myös anarkokapitalismia, ja ihmiset pyrkisivät joka tapauksessa täyttämään tarpeensa, siis puuttuvat instituutiot. Tämä johtaisi yhteisöihin, jotka osin muistuttaisivat tietyiltä rakenteiltaan valtioita.
Valtioista tulen kertomaan aiheelle olennaiset asiat.
]]>Ehkä parasta olisi, että yrittäisit etäännyttää itsesi omista preferensseistäsi analyyttisyyden tähden, eli älä tee poliittista puheenvuoroa, vaan kriittinen tarkastelu eri näkökulmista. :)
Pointteja seuraaviin artikkeleihin:
- Älä suotta yksinkertaista ja kärjistä (ja samalla aliarvioi lukijoitasi), pystyt ihan varmasti parempaankin.
- Kapitalismin ja markkinatalouden varjopuolet sekä kritiikki on käsiteltävä, muuten tekstit ovat aivan liian yksipuolisia.
- Kommunismissahan valtio on ”kuoleentunut” pois, miten se muuttaa tarkastelua.
- Kansalaisyhteiskunnan, perheen ja (kansallis)valtion käsitteet ja niiden suhde talouteen, ks. Hegel, Marx, Snellman jne.
- Ylipäätään valtio-käsitteen historia ja tausta, koska peilaat talousjärjestelmiä suhteessa nimenomaan valtiovaltaan.
- Aineeton tietotyö ja ns. tietokykykapitalismi otettava mukaan, koska ne määrittävät nykyajan taloutta entistä enemmän.
]]>Vapaasti sopimus syntyy, kun molemmat vaihdon osapuolet arvostavat saamaansa asiaa enemmän kuin sitä, mistä luopuvat. Ensin saattaa tulla mieleen, ettei noin ole, ja että sisäiset pakotteet ajaisivat vaihtamaan, mutta silloinkin on kyse tarpeiden tyydyttämisestä ja sen asettamisesta korkealle tärkeysasteikossa.
Tämä artikkeli on tieteellissävytteinen tietoisku, eikä mikään manifesti. Sinuna odottelisin selventävää jatko-osaa omien rohkeiden hypoteettisten johtopäätösten sijaan. Täytyy jo tässä vaiheessa sanoa, että käsittelen talousjärjestelmien pääsuuntauksia karrikoidusti ja myös niiden viitteellisten ominaisuuksien mukaan, jotta lukijan olisi helpompi erottaa, mistä on kyse. Sekatalous, jossa elämme, pohjautuu kapitalismiin ja markkinatalouteen, jota tietyissä määrin sosialismi ja valtiolliset suunnitelmat lypsävät. Siitä sitten enemmän seuraavassa osassa, joka ilmestyy ehkä viikon sisällä, kun saan muutamat kiireet alta pois.
]]>Kapitalismin teoriassa, osapuolet (yksilö ja työnantaja) päätyvät molemmille sopivaan ratkaisuun. Käytäntö on aivan toisenlainen, kuten yllä näkee.
En voi oikeasti käsittää, kenen etua ajat. Ökyrikkaan kapitalistin, joka kuuluu 0,1% rikkaimpaan kansanosaan vain hyötyä yleensä. Sinun unelmataloutesi toimii yritysten eikä ihmisten hyväksi. En voi käytännössä muuta kuin nauraa ja olla erittäin pahoillani. Järkyttävää…
]]>