Ns. korkeasti keskituloiset työntekijät maksavat paljon enemmän veroja kuin alemmat keskituloiset. Sen sijaan pääomatulot ovat suhteessa matalampia, sillä niihin usein sisältyy riski yrittäjyydestä. Se olisi hieman vaikeampaa alkaa lajittelemaan pääomatuloja helposti ja varmasti tienattuihin ja vaikeasti riskein voitettuihin. Lisäksi kansainvälinen verokilpailu painostaa pitämään verotusta aisoissa, luojan kiitos.

Toki on syytä miettiä tässä nykytilanteessa, että kouluttautuminen useiden vuosien erikoistumisella on myös omanlaisensa riski, joka tulisi huomioida verotuksessa. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, että voitaisiin joidenkin tilastojen perusteella alkaa räätälöimään veroprosentteja eri aloille. Tällä olisi sairaita vaikutuksia markkinoille, ja hinnat voisivat vääristyö kysynnän ja tarjonnan tietoisesti interferoidun epäsuhdan takia. Suunnan tulisi kuitenkin olla se, että maisteriverojen sijaan myös korkeasti koulutettujen ja hyvin tienaavien progressiot poistuisivat kohti tasaisempaa ja matalampaa veroastetta.

On kommunistista ajatella, että kaikki raha kuuluisi valtiolle, ja että valtion tulisi päättää ihmisten puolesta rahan jakautumisesta ja sen suhteesta viimeistä piirtoa myöten tai edes pääpiirteittäin. Ihmiset päättävät siitä yksilöllisesti, spontaanisti, mutta tavallaan utilitaristisen kollektiivisesti.

Ehkäpä oikeistopojujen mittapuussa ”tasapuolisuus” tarkoittaa sitä, että rikkaat maksavat pienempää veroprosenttia.

http://areena.yle.fi/video/392710

Hieno dokumentti monessa mielessä kylläkin, toisaalta lähes surullista se miten kykenemätön Katainen on käsittämään varsin yksinkertaisia taloustieteellisiä riippuvuuksia. Varsin sairasta, että Suomen taloudesta ovat kautta historian päättäneet lakimiesniinistöjen ja kataisen kaltaiset amatöörit, vähän sama asia kun Ydinvoimalaankin otettaisiin töihin jotain pintakäsittelijäamiksia.