Kun katselee tuloksia tarkemmin, muut ns. ajattelevat perussuomalaiset eivät saaneet paljoakaan ääniä. Näyttäisi siis todennäköisemmältä, että kansa oli turhautunut EU:hun, ja vähäinen eurooppatietoisuus sai äänestämään protestoijaa, jonka rahvaanomaiset eurooppavastaiset möläytykset ehkä uppoavat enemmän tavalliseen tallaajaan.
]]>Myös kun katsotaan valittuja ehdokkaita, voidaan huomata että suuntaus on selkeästi vasempaan päin. Kokoomus menetti yhden paikan ja vielä merkityksellisempää oli se, että kokoomuksen oikeistosiipi sai turpaansa ja pahin ”rikkaiden asialla” ehdokas EJ Penttilä jäi rannalle, vaikka lähes kaikki Suomen johtavat tiedotusvälineet ennakoivat hänelle läpipääsyä. Sen sijaan Kokoomuksen suosituimmaksi ehdokkaaksi nousi selkeästi puolueen keskustalaiseen siipeen kuuluva Itälä, jonka esittelyssäkin Kokoomuksen vaalisivuilla oleva vaaliteema on jopa varsin vasemmistolainen. ”Tiedän, että oppikirjamainen markkinaliberalismi on tiensä päässä”. Pitää myös muistaa, että vaikka perinteinen vasemmisto otti turpaansa, niin vaalin suurimmat voittajat Vihreät ja PS:än Soini olivat sosiaalipolitiikaltaan hyvin vasemmistolaisia. Esimerkiksi Perussuomalaisten sivuilla yksi EU:n vastustamista puolustavaksi teemaksi on annettu osittain aiheellisestikin uusliberalististen uudistusten tuhoisuus kansalaisille. Kansalaisia selkeästi huolettaa erittäin oikeistolaisen tuhopolitiikan vaikutus hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuteen. Se, että tämä huoli ei kanavoidu esim. SPD:n ääniin ei minusta ole mitenkään yllättävää, kun ajatellaan että SPD ajoi Lipposen kaudella hallituksessa itse hyvin suurelta osin tätä oikeistopolitiikkaa. Kansalaiset ovat menettäneet luottamustaan SDP:n politiikkaan hyvin perustein.
]]>En ole kieltänyt ilmiönä sitä pääomalla olisi helpompi saada lisää voittoja, mutta mikään laki se ei ole. Kommunistit yleensä mantraavat, että ”raha hakeutuu rahan luo”, mutta jos järjestelmä perustuisi tälle, absoluuttinen köyhyys lisääntyisi, kilpailu kuolisi jne.
Siinä, että toimijat voivat yhdistää pääomansa ei ole vielä mitään pahaa, jos on olemassa muita ilmiöitä, joita et kenties ole huomannut tai halunnut tarkoitushakuisesti mainita. Mainittakoon, että markkinataloudessa kapitalistitkin kilpailevat toisiaan vastaan.
Se, että yritykset tähtäävät kasvuun, on kilpailua ja optimikoon tavoittelua. Optimikoko on suhteellinen markkina-alueen kanssa.
Mm. paikallistasolla ei ole loputtomasti ostovoimaa, mikä asettaa rajoitteen yrityksen kasvulle.
Arvot ovat jokaisen henkilökohtaisia arvostuksia. Kannatan itse mahdollisimman pienen viitearvon tyrkyttämistä, ja sitten on niitä, jotka haluavat tehdä yhteiskunnasta enemmän itsensä näköisen. Henkilökohtaiset mielipiteet eivät ole mitään totuuksia, niin kuin yrität taas tyrkyttää minun sanomakseni.
Minusta laillinen yksilönsuoja on juuri yhteisön mahdollistama, mutta yksilön vapaus on luonnonoikeus. Vaikka luonnossa vapaana villinä eläessään ihminen on vastuussa itsestään. Henkilökohtainen vastuu ei siis ole mikään lain asettama taakka, toisin kuin holhousvaltiouskovaiset yrittävät selittää. Siinä taitaa olla sama ilmiö kuin alkuperäisen termistön varastamisessa ja sisällön muuttamisessa: ihmisten on helpompi kannattaa mm. kiintiösyrjintää ja tasapäistämistä, kun sitä kutsutaan tasa-arvoksi.
Jostain syystä minulla ei ole tarvetta takertua joka välissä arvioimaan ymmärryskykyäsi ja viemään huomiota perusteluilta niihin, mutta lukemalla omia kommenttejasi saattaisit huomata sortuvasi niihin ongelmiin, mistä syytät minua: julistat jonkun lauseen faktana sen enempää perustelematta. Et oikein anna sellaista kuvaa, että minun kannattaisi nähdä enempää vaivaa asioiden perustelemiseksi, kun et pyri tekemään sitä itsekään. Pahoittelen kaikkien muiden anonyymien puolesta, mutta jos keskustelun taso alkaa menemään nimimerkin taakse piiloutuvien kirjoittajien kanssa ad-hominem-pitoiseksi, vaadin käyttäjätunnusta. Eipä ole keskustelutason kannalta mikään menetys.
]]>- Jos et tuon vertaa ole perillä kapitalismista, niin minusta sinun ei kovin paljoa kannattaisi talousjuttuja kirjoitella. Sinähän sitä paitsi kumoat itsesi, sillä olethan jatkuvasti täällä blogissa julistanut kilpailun & talouskasvun hienoutta. Pääoma keskittyy, se nyt vain on kapitalismin perustavanlaatuinen fakta. On toki olemassa pieniä ja suurempia yrityksiä, mutta niistä joka ainoa tähtää kasvuun…pienemmällä tai suuremmalla aikavälillä.
- Myös arvoista voi ja pitää väitellä, et sinä omaa mitään absoluuttista totuutta arvoista.
- Yli-individualismiin voit perehtyä lukemalla omat kirjoituksesi ajatuksella. Yliyksilöllistämisestä ja sen ongelmista en oikeastaan edes viitsi yrittää kommenttiosassa sinua sivistää. Yksilöä ja hänen oikeuksiaan ei edes ole olemassa ilman yhteisöä, joka ne mahdollistaa. Tässä joka tapauksessa käy ilmi, ettet ymmärrä inhimillisen elämän yhteisöllisistä puolista oikeastaan yhtään mitään. Tämä henkilökohtaisen vastuuttamisen logiikkahan on sitä paitsi yksi uusliberalismin kulmakivistä – divide et impera, kaikki kilpailevat kaikkialla kaikkia vastaan.
]]>Arvot ovat arvoja ja teoriat teorioita. Teorioista voi väitellä. Arvoja ei tarvitse muuttaa toisen pyynnöstä tai pyrkiä konsensukseen tarpeettomasti.
En ole väittänyt, etteivätkö suuret toimijat voisi joissain tilanteissa yhdistyä pienempien toimijoiden kanssa. Sanoin vain, ettei se ole mikään kaiken kattava sääntö, jonka mukaan kilpailu pyrkisi maailmassa vain kuolemaan tai pääoma keskittymään. Mistä olet keksinyt kapitalismin logiikkasi? Minusta kapitalismin logiikkaan kuuluu ajatus suhteellisen optimikokoisesta yrityksestä. Tietyillä markkinoilla (markkina on suhteellinen käsite -> markkina-alueen koko voi vaihdella) yrityksen ei vain ole tehokkainta olla ylisuuri tai liian pieni. Siksi on olemassa paljon eri kokoisia yrityksiä, joiden olemassaolo ei ole jatkuvasta laajenemisesta riippuvainen. Yliteoreettinen ajattelu ei aina myöskään huomioi sellaisia kilpailuetuja, joita ei voi yksinkertaisesti taulukoida. Tilanteet, joissa kilpailee vain kaksi lähtökohdiltaan lähes saman kokoista yritystä pelaten nollasummapeliä, ovat enemmänkin niitä teoreettisia malleja, joista yrität syyttää minua.
Heitit myös aika mielenkiintoisen käsitteen, ”yli-individualismin”. Mitähän se mahtaa tarkoittaa? Jos individualismi tarkoittaa sitä, että yksilö on pääosin vastuussa omasta elämästään ja myös vapaa tekemään omat päätöksensä, missä tämä voisi mennä yli? Ottaen huomioon, että keskimäärin aikuisella ihmisellä ei voi olla liikaa vastuuta itsestään. Jos keskimäärin ihminen ei pysty ottamaan vastuuta edes itsestään, yhteiskunta olisi kaaoksessa.
]]>Remeksen pointit kritisoivat sitä, ettei markkinatalous pysty ajamaan tehokkaimmillaan tiettyä yksittäistä hyvinvointivaltiomoraalia, mikä on totta. Hajautuneen järjestyksen tarkoituksena ei ylipäätään ole toimia minkään suunnitelman tai yksittäisen rajatun ihanteen mukaisesti. Se ei tarkoita, että vapaa kaupankäynti olisi utopiaa tai toimimaton talousjärjestelmän perustana.
En sano, etteikö veroilla saisi hyvääkin aikaan, mutta on pitkälti ihmisen oma asia päättää, mikä on hyvää ja huonoa, ja haluaako itse olla hyvä tai huono. Pakottaminen hyviin tekoihin ei tee ihmisestä sen parempaa. Käytännössä olisin samoilla linjoilla entisten nuorsuomalaisten kanssa: valtion menot täytyy mitoittaa tulojen mukaan, ja tuloja ei saa kerätä vain keräämisen takia saati työpaikkojen luomiseksi, vaan takaamaan aivan vähimmäinen elintaso ja kimmoisuus tukiverkolle, ettei se houkuttele jäämään pohjalle makaamaan. Valtion menot tulisi mitoittaa tulojen mukaan, eikä suurta määrää tuloista saisi hakata kiveen.
Aikaisemmin kerroin, että erilaiset markkinat ovat verkostoituneet politiikkaan. Esimerkiksi aikoinaan idänkauppaa käyvien yritysten täytyi olla väleissä vallassa olevien puolueiden kanssa. jotka pitivät idän suhteita. Raja on siis hämärä.
Elämme länsimaissa, ja meillä on oma käsityksemme vapaudesta, ja on aivan turha tulla väittämään, että ihminen olisi vapaa mm. järjestelmässä, jossa hän on vain itsemääräämisoikeutta vailla oleva ratas suurelle yhteisölle. Tuosta edellä mainitusta on nimittäin uskomattoman vaikea löytää mitään vapautta muuten kuin kutsumalla sitä joidenkin aavikkoihmisten vapauskäsitykseksi.
Voisit taas anonyymi perustella kiven kovia väittämiäsi (tapaan: ”kyllä se vaan on niin, että suuret syö pienet”) sen sijaan, että yrität kuulostaa vakuuttavalta nimimerkin takaa vihjaamalla olevasi vanhempi. En vaivaudu tuhlaamaan aikaani tällaiseen keskusteluun alkuperäisen aiheen vierestä.
]]>En oikein ymmärrä, miksi kammoat valtiota ja ihannoit markkinoita. Kyllä niillä veroilla sitä paitsi saadaan aika paljon hyvääkin aikaan…kokeilepa kuvitella itsesi tilanteeseen, jossa pappa betalar inte ja olet täysin toimeentulotuen sekä julkisen terveydenhuollon varassa syvän masennuksesi takia.
Ja mistä ihmeestä olet keksinyt, että YLE olisi joskus ollut poliittisesti riippumaton? Se on yhtä paljon riippumaton kuin markkinoilla toimivat mediatalot ovat riippumatomia nykyisestä kapitalistisesta järjestelmästä – eli älä please sotke markkinataloutta ja poliittista riippumattomuutta keskenään. Tämä kilpailutoitotus yms. on itsekin poliittinen ideologia, ei mitään muuta. Eikä vapaus voi eikä saa olla pelkästään ko. ideologian sisällä määriteltyä, kuten esim. tämän blogin pitäjä tekee.
Kyllä asia Thomas täällä karussa todellisuudessa valitettavasti on niin, että suuret syövät pienet ennen pitkää. Lukion penkiltä tai politiikan approbaturin toogabileistä katseltuna asia voi toki näyttää huomattavasti erilaiselta.
]]>Kaikki on riippuvaista rahasta, jonka kulku on kuluttajista kiinni. Kuluttajat päättävät, mitä mediaa he haluavat seurata. Kommunistit ajattelevat juuri noin, että suuret toimijat syövät loputtomasti pieniä. Jos olet tutustunut asioihin, niin tiedät mitä markkinarako tarkoittaa. Niiden lisäksi on markkinoiden ulkopuolista liikehdintää, mm. kansalaisliikkeet, jotka yksinkertaisesti eivät ole kauppatavaraa. Hyväksyn valtiollisen tiedottamismahdollisuuden tarvittaessa, mutta en kannata laajaa YLEn kaltaista mediaa.
Aiheesta:
http://fi-lib.blogspot.com/2009/06/suomen-hallitus-kontrolloi-median.html
http://fi-lib.blogspot.com/2009/05/kulttuuripalvelujen-kustantaminen.html
Vapaa markkinatalous ei ole utopiaa. Kauppa voisi käydä ilman valtiollista suunnittelua, sillä ihmiset pyrkivät tehostamaan toimintaansa järjestäytymällä vapaaehtoisestikin valtiollisia instituutioita muistuttavista rakenteista koostuviin yhteisöihin. Taloustieteellisesti tämä ei olisi ongelma, mutta puutteet ilmenevät erilaisella moraalitasolla, johon talouden ei ole alunperinkään ollut tarkoitus vastata. Toisaalta moraalikäsityksiä voi olla erilaisia, ja vapaus voi olla itsessään moraalista, ja ihminen pyrkiä moraaliseksi myös oma-aloitteisuudestaan. Kuten aikaisemmin sanoin, täysin vapaassa tilassa turvattomuus pyritään luonnollisestikin korvaamaan vapaaehtoisilla sääntelyinstituutioilla. Ei siis erilaisia malleja tarkastellessa kannata lukittua vain lähtökohdan tarkasteluun kiveen hakattuna tilana.
Kaikkea mahdollista edellä mainittu ei ehkä saata kattaa mahdollisimman nopeasti, ja siksi sitäkin täytyy toki katsoa kriittisesti.
]]>