Muut ihmistä yksinkertaisemmat olennot eivät jatkuvasti eliöiden elämän aikana mitattavasti kehitä jatkuvasti parantuvia keinoja sopeutua ekolokeroonsa. Ainoastaan ihmisillä näyttää olevan tietoinen, kulttuurinen työnjaon traditio, joka tuottaa kumulatiivisesti tuloksia pelkästään yksittäisen ihmisen elämän aikana.
]]>Ihmisiin verrattuna taloudessa on kuitenkin kyse muustakin hyödystä, kuten turvallisuudesta, ”toimitus”varmuudesta ja ajasta sekä muista kulttuurillisista hyödyistä. Lajien välinen yhteistyö ei ole tiedostettua, eikä kulttuurillista, vaan hyvin sattumanvaraista geneettistä isäntä-siivelläeläjätyyppistä.
]]>Lajien välistä yhteistyötä esiintyy.
Toki evoluutio on enemmän nollasummapeliä kuin markkinat, mutta se ehkä johtuu enemmän vain mekanismien radikaalista nopeuserosta kuin periaatteelisista eroista.
]]>Nollasummapelistä pois pääseminen vaatisi eläimiltä lajien välistä yhteistyötä, työnjakoa ja kykyä saada samoista resursseista jatkuvasti enemmän ja enemmän irti. Tähän vaadittaisiin jonkinlaisia sopimuksia, mutta kun eläimillä ei ole kehittyvää kulttuuria ja kykyä hyödyntää traditiossa kumuloituvaa informaatiota, ne ovat tuomittuja nollasummapeliin.
]]>