Kun juutalaisia kuoli natsien vainoissa, taustalla oli fasistinen, kansallissosialistinen ideologia.
Hauskaa. Natsien ekonominen pohja pohjautui vain hyvin vähän fasismin ekonomiseen teoriaan, korporatismiin. Se oli valtiojohtoisen talouden ja suurten yritysten yhteenliittymä, joka kyllä muistuttaa korporatismia, muttei ole sitä , sillä korporatismissa valtio puuttuu korporaatioiden asioihin vain hätätilassa. Natsien talousteesit olivatkin lähempänä neuvostokommunismia, kuin fasismia. Tsemppiä jatkossa Taussi!
]]>Toki minkä tahansa aatteen mukaista politiikkaa voi tehdä tietämättä esim. aatteen kirjallisuuta, nimeä jne.
Mitä tulee liberalistisen järjestelmän mahdollisiin kuolonuhreihin, en laske sisäiseksi toiminnaksi tekemättä jättämistä. Toiminta tarkoittaa aina tekemistä, kuten nimikin sanoo. Järjestelmän toiminta tappaisi, jos siinä toiminnalla estettäisiin jotain toista toimintaa, kuten esimerkiksi auttamista. Toki jos omistaa vinoutuneen oikeuskäsityksen, voi omassa käsityksessään ajatella, että järjestelmä tappaa, koska se estää ryöstämisen ja tätä kautta auttamisen, mutta ryöstäminen on perustuslain tärkeää omistusoikeutta vastaan.
Toki suunnitteluvaltio nykyteknologialla voisi olla mahdollinen, jos sen päämääränä olisi vain lähinnä pitää ihmiset hengissä. Siinäkin tapauksessa tehdään lukuisia oletuksia ja kohdellaan ihmisiä törkeästi pelinappuloina. Muuten todella hienoa, että olet tutustunut jo talouslaskun ongelmaan! Se opettaa, että yhteiskunnan resurssien jatkuva kohdistaminen voi toimia pidemmän päälle ainoastaan spontaanista toiminnasta. Kaikkien yksilöllisten mielihalujen yhteensovittaminen suhteessa käytössä oleviin resursseihin on mahdollista ainoastaan markkinatalouden kautta. Sosialistiset rakenteet voivat olla siinä pelkästään eräänlaisena loisena, joka ei yksinään pysyisi pystyssä, vaan ajautuisi kohti välttämättömiä spontaaneja prosesseja tai keskittyisi, hajoaisi ja ajautuisi spontaanien prosessien tielle tätä kautta.
]]>Pointti oli vain se että liberalismin oppien mukaisia poliittisia päätöksiä voidaan tehdä myös ennen kuin kukaan kirjoittaja on näitä kirjoittanut paperille. Liberalistisen politiikan liberalistisuus ei siis mielestäni voi olla kiinni siitä, onko joku liberalistinen teoreetikko jo ehtinyt kirjoittaa pamflettinsa. Tämä oli siis vastaus siihen kun epäilit etten tuntisi aatehistoriaa. Pahoittelen että esitin pointtini epäselvästi. En todellakaan tarkoittanut sitä että kaikki Locken tai Smithin ajatukset liittyisivät liberalismiin tai olisivat liberalistisia. Yhteiskuntafilofian historia kun ei ole mitään eksegetiikkaa.
En myöskään väittänyt että sinä olisit kirjoittanut kommunismin rikoksista ihmisyyttä vastaan. Kuulut vain viiteryhmään, jonka parissa sellainen kirjoittelu on valitettavan yleistä. Tekstisi on oikeastaan aika koherentti kun erotat toisaalta ideologian ja yhteiskuntajärjestyksen ja toisaalta niitä tukevan tai puolustavan kollektivismin.
Silti voidaan ideologioiden uhrit jakaa mielestäni kolmeen kategoriaan:
1) Järjestelmän kollektivistisen pystyttämisen vaatimat uhrit
2) Järjestelmän kollektivistisen puolustamisen vaatimat uhrit
3) Järjestelmän sisäisen toiminnan aikaansaamat uhrit
Liberalistisessa järjestelmässä kuolonuhrit liittyvät järjestelmän sisäiseen toimintaan (siis lähinnä sen seurauksiin, ettei ihmisten vapauteen tai valinnanvaraan puututa), sosialistisessa järjestelmässä taas järjestelmän pystyttäminen vaatii yleensä paljon ihmishenkiä.
Kannattaa huomata että ihmiset leivässä pitävän ruokahuollon suunnittelu on todella helppoa jopa ilman tietokoneiden mahdollistamaa laskentatehoa. Neuvostoliitossa olikin yleensä riittävästi leipää ja vodkaa. Me vasemmistokonservatiivit muotoilemme asian niin että perustarpeet olivat tyydytetty, mutta kaikkiin haluihin ei aina vastattu. Nykyaikainen laskentateho muuten varmasti helpottaisi suunnitteluviranomaisen työtä (vaikka talouslaskun ongelmaa se ei tietenkään aidossa mielessä poista).
Mutta kehtaatko ihan oikeasti vakavalla naamalla väittää, ettei Yhdysvalloissa pelätty kommunismia? Mikseivät yhdysvaltalaiset olisi Vietnamissa olleet puolustamassa juuri tärkeintä arvoaan, vapautta?
]]>Itse jätin artikkelissani tarkoituksella laskematta, paljonko esimerkiksi keskusjohtoisessa sosialistisessa suunnitelmataloudessa kuolisi passiivisesti sen nälänhädän takia, mikä aiheutuisi, kun informaatio ei kulje ja kaupoista loppuu elintarvikkeet. Tämän partaalla oltiin Neuvostoliitossa. Järjestelmän tappamiseksi lasken kuitenkin vain ne kuolemat, jotka ihminen on väkivoimalla suoraan aiheuttanut vangitsemalla, ampumalla, hirttämällä, hukuttamalla, lynkkaamalla muin tavoin jne.
Vaikka Yhdysvallat on enemmän kallellaan liberalismiin kuin esim. Suomi, Yhdysvaltojen liberalismin tilasta kertoo valtiokoneiston suuruus, poliitikkojen ja lobbareiden päätösvalta, keskiverto suurten verojen olemassaolo, poliittisten puolueiden jakautuminen konservatiiveihin ja sosialistiliberaaleihin sekä klassisen liberalismin edustajien marginaalisuus siitä, ettei käytännössä Yhdysvallat ole tänä päivänä mikään liberalismin kehto. Olisi luullut, että tämä olisi tullut tekstistäkin selväksi, mutta pointteja alkaa löytämään vasta, kun ottaa laput pois silmiltä. Suosittelen.
]]>Jos joku liberalisti hyväksyy orjuuden ristiriidassa kirjoitetun aatteen kanssa, ei se tarkoita, että koko aate tällöin kannattaisi orjuutta. Aate on ensisijaisesti sitä, miten se on määritelty. Tuollainen ajattelu, joka sidotaan tarkoitushakuisesti yksittäisiin ihmisiin, joilla ei välttämättä ole kaikkea tietoa kokonaistilanteesta, ei ole mitään muuta kuin kehäpäättelyiden tekemistä. ”Liberalistista politiikkaa”, siis politiikan, valtiojohtoisuuden ja enemmistön mielivallan minimointia voi toki harjoittaa kuka tahansa ilmankin aatteisiin tutustumista.
”Stalin muuten tunsi todella huonosti kommunismin teoriaa mutta teillä liberalisteilla ei silti ole ikinä ollut vaikeuksia puhua Stalinin kaudella sattuneista ”kommunismin rikoksista ihmisyyttä vastaan” -tämä siis siitä huolimatta etteivät Stalinin teot olleet kommunistisen ideologian mukaisia eikä Stalinin taustamentaliteettikaan ollut kommunistinen vaan pelkästään esimodernin ajan venäläisyydelle ominainen yksinvaltiaan mentaliteetti.”
”Kommunistista yhteiskuntaa rakentaessa tai puolustettaessa on veri kyllä lentänyt hyvin, mutta vastaas nyt historiallisilla esimerkeillä kysymykseen siitä onko kommunismi eli kapeasti määriteltynä tuotantovälineiden yhteisomistus koskaan aiheuttanut kenenkään kuolemaa?”
Nyt sepität taas halpamaisesti olkinukkeväitöksiä hatusta. En ole kirjoittanut ”kommunismin rikoksista ihmisyyttä vastaan”, vaan kirjoitukseni koko fokus keskittyi valtiojohtoisuuden ongelmiin niin idässä kuin lännessäkin. Kapitalismin ytimenä on yksilöllinen omistusoikeus. Kommunismin ideana on yhteisomistus, joka voisi periaatteessa tapahtua spontaanisti vapaassa yhteiskunnassa, mutta kyseinen aate on sotkeutunut valtiojohtoisuuteen, jolloin koko yhteiskunta on haluttu muuttaa kommunistiseksi, rajoittaa ihmisten yksilöllistä omistusmahdollisuutta ja rangaista edes toisenlaisesta ajattelusta julmasti. Jos olisit ajatuksella lukenut kirjoitukseni, olisit jopa huomannut olevasi kanssani samoilla linjoilla siitä, että sekä Yhdysvallat että Neuvostoliitto ovat esimerkkejä valtiojohtoisista vahvoista valtiosta, joissa molemmissa aito liberalismi on käytännössä syrjäytynyt politiikalla, jossa tehdään suuria päätöksiä ihmisten kustannuksella (vieraaseen maahan sotaan lähtö, suuret veronmaksajille aiheutuvat menot jne.) Yhteistä näille on enemmistön mielivalta tai jopa pelkästään yksittäisten vaikutusvaltaisten ihmisten keskittynyt päätöksenteko.
]]>Vastaat tässä omaan kysymykseesi. Kyse ei ole siitä mitä on artikuloitu (Hitler julki-libertaristina..), vaan siitä mikä ideologia todellisuudessa taustalla häärii. Kysymys on vallanpitäjien ja lainsäätäjän mentaliteetista.
Mitä tulee liberalistiseen ideologiaan, niin monet ihmiset ovat ajaneet liberalistisia arvoja jo kauan ennen kuin ne artikuloitiin eräiden filosofien toimesta. Jos uuden ajan alussa kehitys oli sellaista jota Locke yms. luonnonoikeusajattelijat tai klassiset liberalistit (esim. Adam Smith) ihannoivat, niin kyllä se silloin oli liberalistista politiikkaa. Jos politiikka toteuttaa jonkin ideologian arvoja, niin se on tuon ideologian mukaista politiikkaa vaikka kyseisen politiikan tekijä ei olisi tutustunut teoriaan.
Stalin muuten tunsi todella huonosti kommunismin teoriaa mutta teillä liberalisteilla ei silti ole ikinä ollut vaikeuksia puhua Stalinin kaudella sattuneista ”kommunismin rikoksista ihmisyyttä vastaan” -tämä siis siitä huolimatta etteivät Stalinin teot olleet kommunistisen ideologian mukaisia eikä Stalinin taustamentaliteettikaan ollut kommunistinen vaan pelkästään esimodernin ajan venäläisyydelle ominainen yksinvaltiaan mentaliteetti. Stalin siis ihan oikeasti oli vähän kuin se oman esimerkkisi kontrafaktuaalinen juutalaisia kaasuttava ”liberaali-”Hitler.
Mutta kun liberalistista yhteiskuntaa on puolustettu väkivalloin (esim. Vietnamin sota), kun liberalistista yhteiskuntaa on tehty väkivalloin (maareformit Englannissa ja Skotlannissa) tai kun liberalistinen yhteiskuntajärjestys itsessään tappaa ihmisiä (esim. huumekauppa, ihmisille sopimattomat työolot tai kollektivistisen terveydenhuollon puute), niin kyllä silloin kasvaa sellainen ruumiskasa jota on aihetta kutsua liberalismin uhreiksi. Äläkä nyt lähde saivartelemaan siitä ettei Yhdysvallat muka olisi liberalismiin ja yksilönoikeuksiin kallellaan oleva yhteiskunta. USA on liberalistinen yhteiskunta ihan samassa määrin ja samassa merkityksessä kuin Neuvostoliitto oli (toisinaan) sosialistinen tai 30-luvun Saksa oli nationalistinen. Puhtaimmillaan totalitarismit kun sijaitsevat vain ideoiden maailmassa, reaalimaailmassa on aina vain karkea likiarvo.
Kommunistista yhteiskuntaa rakentaessa tai puolustettaessa on veri kyllä lentänyt hyvin, mutta vastaas nyt historiallisilla esimerkeillä kysymykseen siitä onko kommunismi eli kapeasti määriteltynä tuotantovälineiden yhteisomistus koskaan aiheuttanut kenenkään kuolemaa?
]]>Sanalla luonnontila tarkoitan kuitenkin eri asiaa kuin evolutiivista kasvuympäristöä, vaan yksinkertaistettua rautalankamallia auktoriteettivapaasta tilasta. Suosittelisin keskustelujen ja artikkelien huolellisempaa lukemista ennen liian suorien johtopäätösten tekemistä. Se voi olla vaikeaa, jos on kovempi halu ottaa kantaa, mutta säästää aikaa ja edistää keskustelua kummasti.
Yhteiskunnallisesti ympäröivän yhteisön muodostaessa voima-auktoriteetin omistusoikeus on sopimus. Autiossa luonnontilassa, jossa ei ole auktoriteettia, mutta ehkä yhdenvertaisia kilpailevia yksilöitä, ihmisen omaisuus koskee sitä, mitä hän pystyy puolustamaan.
Kuka tahansa voi väittää vapauden olevan ties mitä ihan vapaasti. Odotan myös, että tällainen näkemys pystyttäisiin perustelemaan muullakin kuin jollain auktoriteettiarvoa nauttivalla nimellä. Minusta se on hieman hölmöä, ettei asioista voi keskustella yhteisymmärretyillä termeillä. Vapauden käsite voi jakautua ihmisen tunteisiin, mutta myös empiirisiin laissa säädettäviin oikeuksiin. oma käsitykseni painotuu näihin empiirisiin oikeuksiin, joita käsittelen mm. artikkelissa Vapauden käsitteestä http://thomastaussi.blogspot.com/2009/11/harhaanjohtava-retoriikka-osa-1.html
Kuka tahansa voi henkilökohtaisesti kokea vapauden olevan mitä tahansa. Näistä asioista voi kinailla ihan vapaasti. Sen sijaan jos joku auktoriteetti olemassaolollaan ja toimillaan rajoittaa ihmisen oikeutta valita omistamiensa resurssien käytöstä, se on vapauden viemistä. Ns. positiiviset vapaudet tarjoavat ennen kaikkea valinnanvaraa, jotka saatetaan kokea vapauttaviksi, mutta jotka eivät käytännössä välttämättä rajoita vapauta yksilön valtaa valita resurssiensa käyttämisestä. Siis resurssien lisääminen ei useinkaan vaikuta siihen valinnanvapauteen, joka valinnanvaraan liittyy. Valinnanvaran lisäämä vapauden tunne on täten ennen kaikkea tunne, ellei kylkiäisenä tule aitoa pakotteiden poistumista kuten matalampi verotus jne.
]]>1. Luonnontila on luonnoton, koska ihminen on laumaeläin.
2. Ihmisen tajunnassa ei voi olla mitään sellaisia käsitteitä, jotka edeltäisivät yhteisöä. Yksilö on olemassa vain yhteisön osana ja yhteisössä kasvaneena.
3. Omistusoikeus ei ole yksilön ja luonnon välinen suhde, vaan yhteiskunnallinen suhde eri ihmisten välillä. Omistusoikeus ei ole olemassa muuten kuin yhteisön ja yhteiskunnan sisällä. Robinson Crusoe ei omista mitään.
4. Vapauden käsitteessä on historiallista varinassia. Onko modernia epätäsmällisyyttä määritellä vapaus klassisen liberalismin mukaan, kun kerran Spartassa vapaus määriteltiin toisin eikä vapaa mies saanut siellä omistaa rahaa, tehdä töitä tai asua perheensä kanssa?
]]>Kapitalismi tarkoittaa yksityisomistusta. ”Kapitalisti” tarkoittaa pääoman omistajaa, ja sellaiset usein vastustavat kapitalismia ja haluavat valtion sääntelevän heidän edukseen.
Kapitalismi on pienen ihmisen asialla. Sääntely keskimäärin hyödyttää suuryrityksiä, rajoittaa kilpailua ja tiukentaa yritysten otetta kuluttajista ja työntekijöistä. Vapaassa markkinataloudessa pienillä ihmisillä asiat olisivat paremmin.
Siitä voidaan riidellä, minkä verran tulee verottaa rikkaita ja antaa perustuloa köyhille. Varsinainen sääntely on köyhille (ja keskivertokansalaisillekin) yleensä paljon huonompi ratkaisu kuin käteisen antaminen.
]]>