Valtion harjoittama verotus ei ehkä kokonaan estä, mutta rajoittaa. Onkin varsin typerää väittää, ettei esim. 90% rajoitus muka rajoita vapautta, koska se ei ihan sataprosenttisesti estä. Kyse ei ollut mistään mustavalkoisesta ja yksinkertaisesta 1/0 -ajattelusta, vaan siitä, että lukuisat rajoitukset vääristelevät valinnanvapautta. En ymmärrä tuon olkinukkesi logiikkaa. En ole yrittänyt väittää, että vasemmistokonservatiivinen tai hyvinvointivaltiomallinen yhteiskunta veisi kokonaan vapauden. Pikemminkin olen pyrkinyt osoittamaan, että se rajoittaa vapautta paljon enemmän liberaaliin valtioon nähden. Joskus valinnanvapauden rajoittaminen realisoituu: mm. minimipalkat ja verot muodostavat yrityselämässä sellaisia kynnyksiä, jotka käytännössä estävät kahden ihmisen välisiä sopimuksia, siis estävät mm. verokiilan takia työllistämästä ihmisiä.

Sinun logiikallasi kaikista nykyisin rikolliseksi määritellyistä asioista tulee oikeutettuja, jos enemmistö ihmisistä sen legitiimisti määrää lakiin. Tuo on todella huono perustelu millekään, ja sitä käytetään lähinnä vierastamaan oikeustajukeskustelua vetoamalla auktoriteettiin, joka on enemmistön mielivalta. Minulle enemmistön mielivalta ei suinkaan ole pyhä asia. Tottahan toki valtio tarvitsee verotusta, mutta käytännössä se on joka tapauksessa ryöstämistä. Ero on ehkä se, että varas usein vie kaiken mahdollisen, valtio jättää hyvässä tapauksessa hieman yli puolet jäljelle. On pelkkää puppua väittää, että kaikki verorahat menisivät pelkkiin välttämättömyyksiin. Välttämättömän infrastruktuurin ja puolustuspalvelujen hinnat voidaan laskea ja erilaisilla laskutavoilla kohdistaa yksittäiselle maksajalle, jonka jälkeinen verotus on institutionalisoitunutta ryöstämistä. Tässäkään ei kannata ahdasmielisyyttään jäädä kauhistelemaan termiä ja viisastelemaan sen oikeustieteellisestä merkityksestä. Kyse on verotuksen ja ryöstämisen maalaisjärjellä pääteltävästä saman suuntaisesta luonteesta.

En kuitenkaan propagoi omaa näkemystäni sinulle tämän enempää.

Mutta ihan oikeasti, lue joku kirja tai artikkeli niistä metsästäjä-keräilijöistä. Tuo sun propagoima kuva ko. aiheesta on kuin jonkun Thomas Hobbesin tai John Locken 1600-luvun Englannissa tekemien nojatuoliantropologisten tutkimusten valokopio.

Valtioilla ei ihan oikeasti ole aina ja välttämättä mitään ideologiaa. Eihän Suomellakaan ole -kuten sanoit, Suomi ei ole vasemmistokonservatiivinen valtio. Toimiva demokratia on valitettavasti yleensä juuri hegemonisen ideologian ja samalla totalitarismin puutetta.

Toisaalta ei siihen tarvita edes demokratiaa. Esimerkiksi Etelä-Amerikassa perinteinen valtiomalli on sotilasdiktatuuri, jossa ei ole selkeää ideologiaa eikä valtio myöskään yritä olla mitenkään totalitaristinen. Ihmiset ovat vapaita esimerkiksi elinkeinoelämässä ja samalla yhteiskunnassa voi olla myös vasemmistolaisia tendenssejä, esimerkiksi kirkko voi olla vahva toimija ja saarnata sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Tätä mallia kutsutaan autoritaariseksi hallinnoksi kuten hyvin tiedät ja kyse ei todellakaan ole totalitarismista tai mistään selvärajaisesta ideologiasta. Kongossa taas on sellainen valtio, joka vain yrityskonsernin tavoin hallinnoi tiettyjä resursseja ja liikelaitoksia eikä ole näiden valtion ydintoimintojen ohella juuri laisinkaan kiinnostunut kansalaisistaan suuntaan tai toiseen. Sieltä puuttuu niin ideologia kuin totalitarismikin.

En ottanut kantaa siihen mitä valinnanvapautta liberaali valtio mahdollistaa tai tarjoaa. Totesin vain että myös Suomi tai todennäköisesti myös jokin kuvitteellinen vasemmistokonservatiivinen valtio tarjoaa paljon pelivaraa sen suhteen, millaiseksi ihmiset arkitodellisuutensa muodostavat. Myös oikeistohippien alakulttuuri on mahdollinen. Ei vasemmistokonservatiivinen ideologia mitään kommunismia kuitenkaan ole.

Valtion harjoittama verotus ei estä työntekoa tai ansaitsemista. Verotus vain vie palkansaajalta pois tämän valinnanvaraa ja antaa sitä jollekin toiselle toimijalle. Kysymys ei ole vapauden riistämisestä. Ihmiset ovat vasemmistokonservatiivisissa yhteiskunnissa vapaita tekemään työtä ja tienaamaan. Vapauden riistämisestä on kyse vain silloin, jos veroprosentti on 100%. Näin on de facto esimerkiksi silloin, jos tulot on hankittu rikollisella toiminnalla. Valtio todellakin vie kansalaisilta vapauden harjoittaa huumekauppaa. Suomessa ei myöskään valitettavasti ole palkkakattoa -siis ihmiset ihan oikeasti saavat tienata niin paljon kuin tienaavat.

Libertaristithan puuhaavat jotain omanlaistaan Vermontiin -ja jos aikuiset ihmiset ihan vakavissaan meinaavat muuttaa kokonaisen osavaltion libertaristiseksi, niin kyllä silloin voi pienemmänkin hallinnollisen alueen muuttaa. Kuten sanoin, se vain vaatii resursseja. Ja kyllä, muutoksen on tapahduttava ympäröivän valtion ehdoilla -mutta niinhän asia on minarkistisessa valtiossakin.

Valtion toiminta perustuu Suomessa lakiin. Tätä tarkoittaa se kun sanotaan että Suomi on oikeusvaltio. Demokraattisen valtion toiminta on aina jossain määrin legitiimia ja lakien & asetusten oikeaoppinen säätäminen tekee siitä legaalia. Valtio ei siis Suomessa kovin usein tee rikoksia eikä etenkään ryöstä ihmisiä. Verotus perustuu aina hyvin tarkasti lakiin. Kysymyksessä ei koskaan ole ryöstö. Sen sijaan esimerkiksi veronkierto on ryöstöön verrattavissa oleva rikollinen teko.

Valtion alueella asumalla tai toimimalla yksittäinen ihminen hyväksyy valtion suvereniteetin ja valtion säätämien lakien voimassaolon. ”Ryöstöverotuksesta” purnaaminen on siis tyhmää ja älyllisesti epärehellistä. Sanoisit vain että verot ovat turhan korkeita jos olet sitä mieltä, mutta älä puhu ryöstöistä mitään.

Nykymaailmassa vain valtioilla on sellaista suvereniteettia ja hallintavaltaa, joka mahdollistaa lakien säätämisen.

Liberaalissa tilassa ytimenä on se, ettei vapaus tapahdu kenenkään kustannuksella. Ihminen voi vapaaehtoisesti antaa valinnanvaraa, mutta se ei muuta suhdetta auktoriteettiin. Jos valtio käyttää valtaansa asettaakseen rajoitteita ihmisen vapaaehtoisille elämänalueille, se on joka tapauksessa vapauden rajoittamista, sillä ihmisen omistusoikeuteen tai valinnanvapauteen ei puututtaisi ilman valtion väliintuloa.

Jos liberalistit perustaisivat oman yhteisönsä jo vaikka esim. Suomen valtion sisälle, heitä rasitettaisiin tällöin joka tapauksessa esim. korkeilla tuloveroilla, pääomaveroilla, valtion monopoleilla ja lukuisilla säädöksillä, kuten erilaisten päihteiden valmistamisen tai ylipäätään hallussapitoon liittyen. Lisäksi jos eduskunnassa menee läpi ”lex rasisti” jo aikaisemman uskonrauhanrikkomislain jne. kanssa, sananvapautta rajoitetaan… ja Suomi on vielä melko kevyttä kamaa vasemmistokonservatiiviseen valtioon nähden, vaikka tuloverot voivat täälläkin olla n. puolet palkasta. Jos taas vasemmistolaiset haluaisivat perustaa oman kommuuninsa liberaaliin valtioon, heitä ei rasitettaisi sananvapausrajoituksilla, taakalla rahoittaa julkista sektoria ja muiden palveluita, joista ei pelkän kuntaveron minimoimisella käytännössä pääse eroon. Verotaakka olisi vain murto-osa nykyisestä, jos kyseessä olisi minarkia. On aivan naurettavaa vähättelyä väittää, etteikö liberaali valtio tarjoaisi paremmin valinnanvapautta erilaisille ihmisille ja heidän ihanteilleen kuin valtio, jonka rajoittaviin viitekehyksiin jo sisältyy yksittäisen ihmisen ihanteita, jotka eivät välttämättä mene yksiin muiden kanssa.

Tästä heijastuu se, että vaikka sanot suoraankin vastustavasi valinnanvapautta valtiojohtoisuuden nimissä, pyrit käsitteitä vääntelemällä oudosti rinnastamaan liberalismin ja totalitarismin samalle viivalle, mitä kukaan käsitteitä opiskellut ihminen ei tee. Minusta käsitteiden sisältöä saa kyllä kritisoida, mutta sen täytyy tapahtua jo käsitteen itsensä ehdoilla, ei ulkopuolisten hatusta vedettyjen kehänäkökulmien tai toissijaisten irrallisten lauseiden puolesta.

Liberalismi on ideologia. Ei ole ideologiasta vapaata tilaa, ellei sitten kyseessä ole anarkia. Klassinen liberalismi on hyvin lähellä anarkiaa poliittisella kartalla. Seuraava aste kun on libertarismi, joka jakautuu minarkiaan ja anarkiaan. Tämä kuuluu poliittisen tutkimuksen kaanoniin, joten sen haastaminen kevyillä argumenteilla ei ole sinulta uskottavaa. Käsittelet asioita edelleen pintapuolisesti pelkkinä kirjaimellisina sanoina, vaikka tiedät niiden sisällöstä. Taustalla saattaa edelleen vaikuttaa joku outo totalitarismitulkintasi, jossa ideologian yksiselitteisyys merkitsee totalitarismia. Jokainen valtio on ideologinen valtio. Kaikki valtion olemassaolo on totalitarismia. Yleisen totalitarismimääritelmän mukaan ero tehdään sillä, kuinka valtiokeskeinen yhteiskunta on. Tätä kun olen yrittänyt selittää, otat käyttöön ”pakkoyhteisöllisyyden”, jonka tarkoitushakuisesti ymmärrät ihmisen pakottamiseksi johonkin ihmisyhteisöön. Kyse ”pakkoyhteisöllisyydestä” on rautalankamalli, joka täytyy suurentaa yhteiskunnan mittakaavaan, yhteiskunnan pakkojäsenyydeksi ja tiiviiksi suhteeksi erilaisten valtiollisten instituutioiden kanssa.

Jospa ymmärtäisit asian paremmin, jos kertoisin valtiokeskeisyydestä, joka kuuluu totalitarismin määritelmään. Liberalismi on kaukana valtiokeskeisyydestä, koska valtio on monella tapaa pieni. Valtio rajoittaa aivan minimaalisesti valinnanvapautta hankkimalla rahoituksen ainoastaan perusrakenteisiin. Tämän rahoittamiseen menee paljon vähemmän kuin Suomen korkea tuloverotus, jota ei pääse karkuun edes teoreettisessa nollaverokunnassa. Unohdat myös, että valtiolla on suuri omaisuus ja vaikutusvalta. Valtiolla on monopoleja, valtio työllistää lukemattoman paljon ihmisiä julkisella sektorilla, ja lisäksi erilaisia työmarkkinajärjestöjä tuetaan verovaroista. Opetussuunnitelma ja koulutuksen kriteerit sekä tarjoaminen on valtiollista. Tämä tapahtuu kaikki ihmisten henkilökohtaisen valinnanvapauden kustannuksella. Myös umpivasemmistolaisetkin politiikantutkijat ovat myöntävät sen, että verotus on korkea, ja valtio rooli on Suomessa suuri. Valtiokeskeisyys onkin ylpeydenaihe. Se ei tarkoita, että Suomi olisi vielä väkivaltainen totalitaristinen valtio, vaan ideologisesti lähempänä totalitarismia kuin vaikkapa minimivaltiota, totalitaristisen valtion vastakohtavaltiota.

On myöskin naurettavaa väittää, ettei valtio rajoita vapautta asettamalla rajoitteita elinkeinotoimintaan. On totta, ettei valtio välttämättä pakota ihmistä töihin, mutta jos valtio asettaa rajoitteita sille, mitä ihminen saa tienata, se on lähtökohtaista ryöstämistä. Vaikka olen sanonut, ettei valinnanvaran lisääminen toiselle henkilölle lisää hänen vapauttaan (hänen oikeutensa omistaa ja päätäntävaltansa pysyvät saman suuruisina), valinnanvaran vieminen toiselta on omistusoikeuden loukkaamista ja varastamista. Valinnanvaran lisääminen toiselle kun tapahtuu n. poikkeuksetta toisen omistusoikeutta loukkaamalla. Jos verrataan vaikkapa liberalismiin, on eri asia, jos valtio verottaa 10 prosenttia tuloista nelinkertaisen 40 prosentin sijaan.

Vie myös vielä päättelysi loppuun asti ja ymmärrä sekin, että jos köyhäinapu ei lisää vapautta vaan valinnanvaraa, niin silloin esim. tuloverotuskaan ei kohdistu vapauteen vaan juuri valinnanvaraan: osa palkansaajan valinnanvarasta viedään pois mutta palkansaajan vapauteen ei kosketa. Kuten olet monesti itsekin sanonut, valinnanvara ja vapaus eivät ole sama asia. Tuloveron maksaminen ei myöskään tee sinusta minkään yhteisön pakkojäsentä.

Oikeistoliberaalin yhteiskunnan perustaminen suomalaisen yhteiskunnan sisälle onnistuu jos halukkailla vain on hallussaan tarpeeksi taloudellisia resursseja -siis homma on periaatteessa samanlaisten reunaehtojen määrittämää kuin on vasemmistokonservatiivisen yhteiskunnan perustaminen oikeistoliberaalissa valtiossakin. Käytännössä oikeistoliberaalin yhteiskunnan perustaminen tarkoittaa sitä että ostatte jonkun pienen kunnan kaikki yksityisomisteiset kiinteistöt ja ajatte vasemmistoliittoa äänestävät ja vuokralla asuvat kuntalaiset mieron tielle. Näin kuntaan jää vain oikeistoliberaaleja kuntalaisia, jotka äänestävät itsensä valtuustoon. Sen jälkeen voitte säätää verotusta, palveluja, infraa yms. aika paljon. Valtion veroista ette pääse, mutta toisaalta ne turvallisuuspalvelut tulevatkin sitten ”talon puolesta”. Oikeistoliberaaleina teette myös herrasmies(yhteiskunta)sopimuksen siitä ettei kukaan käytä mitään kunnallisia palveluja.

Kyllähän alkuun pääseminen varmasti maksaa, mutta on se silti mahdollista. Ja eihän se kommuunin perustaminenkaan oikeistoliberaaliin yhteiskuntaan ilmaista ole? Ettei tulisi sellaista oloa että pieksen vain suutani, niin kannattaa muistaa että esimerkiksi Kauniaisten kunta täällä pääkaupunkiseudulla oli alkujaan oikeiston veropakolaisten linnake ja taitaa osittain olla vieläkin.

Hyväksyn liberalismin leksikaalimääritelmän. Totalitarismin nykyistä leksikaalimääritelmää en hyväksy, koska se on ideologinen eli sidoksissa liberaalin diskurssin ihanteiden negaatioon. En todellakaan lähde rahvaan mukana suohon siksi että nykyään on muotia määritellä totalitarismi liberalismin vastakohdaksi. Totalitaristisen yhteiskunnan vastakohta ei kuitenkaan ole minkään ideologian (Siis myöskään liberalismin) dominoima yhteiskunta, vaan normaali länsimainen agonistinen demokratia kuten Suomi. Täällä eivät toteudu sinun ihanteesi, mutta toisaalta eivät täällä toteudu myöskään minun ihanteeni tai Vihtori Kosolan ihanteet. Juuri hegemonisen diskurssin puuttuminen määrittelee sen onko jokin yhteiskunta vapaa totalitarismista vai ei.

Vasemmistokonservatiivina en muuten perusta omia totalitaristisia utopioitani millekään vapauden käsitteelle joten toivomuskaivosta puhuminen menee nyt vähän väärään maaliin. Vapaus yhteiskunnallisena ihanteena on mielestäni pelkkää myrkkyä. Vähän kuin alkoholi: pieninä annoksina leivän ja sirkushuvien ohessa ihan ok.

Sopivan työajan määrittäminen ei ole sen oudompi asia kuin ihmiselle sopivan kalorimäärän tai unentarpeen määrittäminenkään. Tietysti yksilöllistä vaihtelua on joidenkin rajojen sisällä olemassa. Esineoliittisen kauden ihmisten elinolojen selvittäminen auttaa saamaan arvokasta tietoa siitä millaiset olosuhteet ovat ihmiselle sopivia. Ihmistä koskevaa tietoa on muuten mahdollista saada ihan samalla tavalla kuin on mahdollista saada vaikkapa sikoja tai rottia koskevaa tietoa.

Viittaukset akateemisuuteen kannattaa jättää toiseen kertaan. Tämä keskustelu kun on poliittisen suunpieksennän kritiikkiä eikä mikään akateeminen väitöstilaisuus.

Kun noin paljon leksikaalisista määritelmistä pidät, niin mitäs tuumaat siitä että Wikipedia määrittelee myös liberalismin ideologiaksi? (Liberalismi on ideologia tai poliittinen suuntaus, joka pitää vapautta keskeisenä arvona.)

Tästä seuraa loogisesti se että liberalismin oppien mukaisesti järjestetty valtio on ideologinen valtio ihan samalla tavalla kuin vasemmistokonservatiivinen valtiokin olisi. Liberalistisessa valtiossa jokaisen ihmisen on viime kädessä hyväksyttävä tiettyjä ideologisia konstruktioita, kuten ajatus ihmisyksilöiden vapaudesta, ajatus länsimaisesta yksityisomistuksesta ja liberalismin mukainen näkemys yksilön ja yhteisön ontologisesta suhteesta. Kuten itsekin sanoit, näitä asioita ymmärtämätön ihminen löytäisi itsensä pian vankilasta.

Suomi ei muuten ole vasemmistokonservatiivinen valtio kuten tunnut vihjailevan. Suomen valtio on perustuslakinsa mukaan tasavalta. Valtiona ja yhteiskuntana Suomi on mahdollisimman kaukana mistään totalitarismista. Täällä vallitsee aito moniarvoisuus. Täältä puuttuu hegemoninen diskurssi. Lakeja nyt on pakko noudattaa, mutta lait ovat muotoutuneet niin pitkän historiallisen prosessin aikana ettei lainsäädäntö kokonaisuutena palvele jonkin tietyn ideologian intressejä. Kukaan ei myöskään pakota ketään mihinkään ”pakkoyhteisöllisyyteen” eikä oikeastaan mihinkään muuhunkaan. (Poikkeuksena ovat oppivelvolliset lapset, mutta liberaalissa yhteiskunnassakaan lapsilla ei olisi valinnanvaraa tai vapautta koulunsa suhteen, koska vapaus ja mahdollinen valinnanvara olisivat lasten vanhemmilla.)

Veroja on monissa tilanteissa pakko maksaa mutta sekään ei ole mikään aito velvollisuus vaikka laki verovelvollisista puhuukin. Verotus on seurausta yksilön vapaasti valitsemista valinnoista. Ei ole pakko tehdä työtä, omistaa, kuluttaa, tuottaa, periä jne. Jos ei näihin toimiin halua osallistua, ei myöskään tarvitse maksaa veroja. Sen sijaan kaikilla Suomessa asuvilla suomalaisilla on oltava kotikunta, nimi ja sukupuoli: näitä velvollisuuksia vastaan liberaalit valitettavan harvoin kapinoivat.

Kipparilla on vapaus valita myös väärin, joten hän on vapaa. Laki rajoittaisi hänen vapauttaan yhteiskunnallisessa mielessä, josta olen koko ajan selittänyt tehden selvän eron henkilökohtaisiin psykologisiin kokemuksiin vapaudesta, jotka saattavat jokaisella yksilöllisesti vaihdella suhteessa lakiin. Yhteiskunnassa ei voi samaan aikaan olla voimassa päällekkäisiä henkilökohtaisiin mieltymyksiin perustuvia lakeja. Jos olisi olemassa valtioton tila, todennäköisesti se järjestyisi oikeuspiireiksi, joissa saman oikeuskäsityksen omaavat ihmiset perustaisivat omat sääntönsä. Koska tällainen valtiottomuus on nykytilassa puoli mahdottomuus, sen jälkeen vähiten valinnanvapautta rajoittaisi perustuslaillinen liberaalidemokratia. Se eroaa perustavanlaatuisesti muista yhteiskunnista sillä, ettei se perustu millekään loppuun viedylle visiolle tai rankasuunnitelmalle, kuten esimerkiksi Yhdysvallat, Suomi, Venäjä, Kiina ja Pohjois-Korea. Suunnittelemattoman valtion sisällä olisi myös mahdollista syntyä erilaisia oikeuspiirien kaltaisia yhteisöjä, joilla ei kuitenkaan olisi valtion auktoriteettia minkäänlaisten erityisarvojen tyrkyttämiseksi ihmisille. Vain tällainen tila takaisi aidon moniarvoisuuden. Ero vasemmistokonservatiiviseen visioosi on se, että liberaalidemokratiassa suvaittaisiin vasemmistokonservatiivinen yhteisö, mutta kokonaan vasemmistokonservatiivisessa valtiossa ei suvaittaisi liberalismin periaatteita noudattavaa yhteisöä, sillä se joutuisi toimimaan rajoitetusti mm. korkeamman verotaakan, mahdollisen hintasäännöstelyn ja laajan elinkeinovapauden esteiden puitteissa. Vasemmistokonservatiivinen yhteiskunta perustuu idologian palvelemiselle, sillä se tuntuu jokaisen ihmisen elämässä. Liberaalidemokratia ei perustu ideologialle, vaan jokainen saa toimia oman ideologiansa mukaan, sillä yhteiskunnalla ei ole määriteltyä punaista lankaa, joka näkyisi kaikessa, sillä yhteiskunta rakentuu ruohonjuuritasolta spontaanisti. Suunnitellut valtiot ovat totalitaristisempia kuin suunnittelemattomat. Tätä itsestäänselvyyttä tukee myös wikipedian totalitarismiartikkelin ydinlause: ”Totalitarismi on poliittinen järjestelmä, jossa valtion valta ulottuu yhteiskunnan kaikille aloille.”

Olen yrittänyt selittää tätä sinulle moneen kertaan eri tavalla. Toivoisin vihdoin, että ymmärtäisit totalitarismin ja liberalismin olevan sellainen, miten sanakirjat sen määrittelevät. Kaikki muu on vain tarkoitushakuista mielivaltaista kehäpäätelmien perustelujen keksimistä tyhjästä.

Liberaali negatiivinen vapauskäsitys perustuu siihen, että yhteiskunnan laajuudessa yksilöön ei kohdistu lähtökohtaisia ulkoisia voimia ja velvoitteita. Tämän vastapainoksi tulee myös vastuu omista teoistaan ja omasta yksilöllisestä vapaudestaan. Toisin sanoen ihmisellä on sisäisiä pakotteita, jotka vain hänen oma ihmisluontonsa hänelle asettaa, siis fysiologiset tarpeet jne. Tässä tilassa kukaan ihminen ei rajoita toista ihmistä, elleivät ihmiset halua keskenään tehdä vapaaehtoista sopimusta. Tämä on yhtäläisesti määriteltävä vapaus. Jokaisella on vapautta yhtä paljon. Siitä tulee sen objektiivisuus, että se määritellään lakiin yhtäläisesti, ja vapauden tila on jokaiselle ihmiselle sama eri tilanteissa, ellei hän irtisano sopimusta vaikkapa rikkomalla sitä ja joutumalla rangaistukseksi vankilaan. Tässä mallissa vapaustilan poikkeus on seurausta rangaistuksesta. Pohjoismaisessa maksimaalisen vapaustilan menettää rangaistukseksi työnteosta ja ansaitsemisesta, ja valinnanvaraa, vapauden tunnetta (huom. ei vapautta) annetaan palkinnoksi työn tekemättömyydestä. Se, että ihmiselle annetaan valinnanvaraa, ei välttämättä poista esteitä valinnanvaran käyttämiselle. Todellinen vapaus ei lisäänny, vaikka valinnanvaran lisäämä vapauden tunne kasvaisi. Tämä menee yksilöpsykologian puolelle, ja kuten tiedämme, niitä asioita ei voi suureistaa ja yhteismitallistaa selviksi yksiselitteisiksi luvuiksi, kuten taas uskonnonvapaus (1/0) ja verotus (veroprosentti) ovat selkeitä mittareita vapauden tilasta. Vaatimus siitä, että yhteiskunta täytyisi laatia jonkun muun vapauskäsityksen, kuten henkilökohtaisen vapauden tunteen pohjalta johtaa siihen, että valtion täytyisi toivomuskaivon lailla pyrkiä vastaamaan lukemattomiin erilaisiin vaatimuksiin tai tasaisesti ottaa ja epätasaisesti jakaa, mikä johtaa joka tapauksessa siihen, että joku menettää aitoa vapauttaan, ja joku jää ilman.

”Jossain hyvin radikaalissa sartrelaisessa mielessä ihminen on aina vapaa, riippumatta lainsäädäntötiloista tai valinnanvarasta. Miksi valtiolla muuten olisi jokin taikakeino viedä sinulta valinnanvapaus jos mielestäsi millään muulla oliolla maailmassa ei tätä keinoa ole?
Mikä tahansa olio pystyy viemään ihmiseltä vapauden, mutta valtion rooli vaikuttaa tähän merkittävästi. Jos valtion linja on se, että ihmiset ovat omaisuutensa kanssa vapaita, valtio puuttuu mm. pahoinpitelyihin sekä ryöstöihin ja pyrkii saattamaan lain rikkojat vastuuseen teoistaan. Tämä ennaltaehkäisee sivullisia olioita rajoittamasta toisten vapautta. Useimmiten valtio pitää itsellään monopolin tällaiseen. Ihmiset eivät saa ryöstää toisiltaan, mutta valtio voi laskuttaa mielivaltaisesti ”anteeksi että olen olemassa -veroilla”, mikä nykydemokratiassa perustuu enemmistön mielivaltaan spontaanin sopimuksen sijaan.

Se, että poistetaan väestönkasvua torjuvia rajoitteita ei itsessään köyhdytä ihmisiä, vaan luonnollisesti johtaa tilanteeseen, jossa räjähdysmäisesti syntyy liikaväestöä vailla maaseudun väestön kaltaisia juuria ja tuottavaa elinkeinoa. Esteiden purkaminen ei ole voimallista köyhyyden luomista, sillä köyhyyden luominen tarkoittaisi länsimaisessa diskurssissa enemmänkin ihmisten ryöstämistä ja omaisuuden tuhoamista, jonkin jo olevan viemistä. Väestönkasvu on spontaania, mutta jos se tapahtuu suurena patoumana äkillisesti esteiden poistuttua, syy kaventuneisiin eroihin on pikemminkin aikaisemmassa rajoitusjärjestelmässä, joka edesauttoi harvempien ihmisten rikastumisen ja pääsyn käsiksi suurempiin resursseihin. Kapitalistiset työllistäjät joka tapauksessa antoivat toisen vaihtoehdon varman kuoleman sijaan. Vasemmistolaiset kuitenkin syyttävät ja vaativat, että jos aikoo tarjota toisen vaihtoehdon, sen täytyy olla todella paljon parempi. Sama näkyy esimerkiksi globalisaatiokritiikissä: Jos kehitysmaiden ihmisten elintasoa aikoo parantaa tarjoamalla heille työtä ja infrastruktuuria, sitä täytyy tarjota oikein kunnolla tai jättää heidät kokonaan köyhyyteen. Tästä kertoo monet kynnysverot ja vaatimukset, joilla vain vaikeutetaan elintason tarjoamista ylipäätään.

Metsästäjä-keräilijätiedoillasi ei ole mitään koherenttia yhteyttä arugmentteihin. Pyrit näköjään vain viisastelemaan kirjatiedollasi. Metsästäjä-keräilijät viettivät osin joutilasta elämää senkin takia, että heillä oli varaa siihen, eivätkä he asettaneet suuria haasteita itselleen. Joka tapauksessa primitiivinen elämä on epävarmaa ja monilta osin eloonjäämistaistelua. On mahdotonta määritellä, minkä asteinen joutilaisuus on ihmiselle luonnollista. Joka tapauksessa ihminen varaa sille ja yhteisöllisyydelle aikaa luonnollisten vaistojensa perusteella, ellei joku sitä voimalla kiellä. Kukaan ei pakota ihmistä töihin. Hengissä toki pysyy vähemmälläkin. Jos arvostaa joutilaisuutta, ihminen jättää työn toissijaiseksi asiaksi. Samalla myös elintaso saattaa romahtaa vaikkapa metsästäjä-keräilijöiden tasolle. Olen joskus aikaisemmin maininnut, että ihmisen luonnollisuudelle on annettava tilaa. Esimerkiksi siinä yhteydessä, että jos yhteisöllisyys on ihmiselle luonnollista, häntä ei juuri erikseen tarvitse pakottaa tai pidä ohjata sellaiseen. Jos jokin on luonnollista, se ilmenee automaattisesti ihmisen elämässäkin ilman mitään ulkoista erillispakkoa.