Itävaltalaiset taloustieteilijät näkevät, ettei ymmärrys ja informaatio ole vain selkeästi ilmaistavaa määrällistä dataa, vaan laadullista, tulkinnanvaraista ja näin subjektiivista. Objektiivisen rationaalisuuden määritteleminen ja ihmisen mielen sisäisten motiivien luotettava todistaminen (altruismi vs. egoismi, arvohierarkia jne.) ovat sinällään aika mahdottomia tehtäviä.

Talousteoriassa preferenssit ovat ajassa muuttuvia. Tämä tuo myös oman haasteensa rationaalisuuden määrittelemiseen. Monet sanovat, että ihmisen rationaalisuutta heikentää erilaiset evoluutiopsykologiset ja alitajuntaiset reaktiot sekä äkkipikaisuuden kaltaiset ”luonteen heikkoudet”. Joku saattaa ylireagoida ärsykkeeseen, jonka jälkeen hän saattaa katua toimintaansa ja miettiä, että olisi sittenkin toiminut toisin. Taloustieteellisesti tarkasteltuna ihmisen preferenssit ovat muuttuneet suhteessa kuluneeseen aikaan. Ajatus objektiivisesta rationaalisuudesta kenties olettaisi, että ihmisellä on tietty kiinteä preferenssi tai jokin odotusarvoinen toimintatapa, joka ei heilahtele ja aiheuta näin poikkeavuuksia.

Ainakin tästä saisi liberaalimafiassa hyvän keskustelun, kun siellä on guruja, jotka ovat perehtyneet aiheeseen minua enemmän.

Objektivismin aksioomien pyöritttely lähinnä tähtää siihen, että Rand valistuksen hengessä torjuu metafyysiset uskonnolliset tai muut moraaliset vaatimukset ja todistelee, että ihminen on eläin/materalistinen organismi joka (evoluutiopsykologian kannalta triviaalisti) pyrkii elämänsä ja lajinsa jatkamiseen, omaan etuunsa.

Tottakai. Mutta tämä sivuuttaa esim. altruismin evoluution (http://www.thisviewoflife.com/index.php/magazine/articles/richard-dawkins-edward-o.-wilson-and-the-consensus-of-the-many) mahdollisuuden.

Ja Randin peruslöytöjen toteamiseen riittää muutenkin moderni perusasenne: ateismi yhdistyneenä metafyysiset ikuisuuskysymykset ja moralisoinnin sivuuttavaan Wittgensteinin jäkeiseen analyyttiseen filosofiaan. Se, hyväksyykö kansalaispalkan vai ei, ei tarvitse filosofiaa tuekseen, vaan kulttuuria: mos, moris, lat. ”tapa”.

Olisi hyvä, jos tietäisit mitä sana tarkoittaa, ennenkuin kirjoitat kummallisia lauseita siitä miten pyramidien rakentaminen orjatyövoimalla (osa oli muuten arvostettuja palkkatyöläisiä, asiaa tutkitaan vielä) on ”altruismia”.

Rand toki hyökkäsi diktatuurin riistovaltaa vastaan, mutta se ei ole kovin kiinnostavaa, koska kaikki tuomitsevat sen nykyään.

Kiinnostavaa ja pelottavankin radikaalia on, että Rand tuomitsi a) demokraattisen heikkojen auttamisen pakon ja rikkaiden hyvään pakottamisen eli enemmistödiktatuurin pakotetun altrusimin ja b) jopa vapaaehtoisen epäitsekkyyden, eli aidon yksilöllisen altruismin. Atlaksessa on monta kohtaa, jossa Rand halveksii almujen kerjäämistä ja vapaaehtoistakin antamista.

Jutustasi saa ihan väärän käsityksen.

Saanko kysyä, mistä teoksesta / teoksista on kyse? Kyllä sanoisin, että sillä on syynsä, miksi esimerkiksi Risto Harisalo otti Randin objektivismin mukaan Klassinen liberalismi -teokseensa. Tässä vaiheessa liberaaliin filosofiaa tutustuneena objektivismi ei tule mitenkään ajattelua mullistavana suuntauksena, mutta auttaa ainakin ymmärtämään julkista keskustelua kapitalismiin ja sen moraaliin liittyen. Muutenkin tässä vaiheessa on oppinut arvostamaan pienimpiäkin tekstistä erottuvia neronleimauksia.