Ruoka on mielestäni sellainen asia että trendit on siinä yhtä tärkeitä kun muotivaatteet metsätyömiehellä. Korkea laatu ja tilaisuuden luonteeseen soveltuva ruoka menee minulla aina trendien edelle.

Viime aikojen trendeistä eniten itselleni ihmetystä on aiheuttanut jäkälät, villiyrtit ja kaikki niihin liittyvä kohkaaminen. Näistä ilmeisesti on kiittäminen muutamaa erikoisuuden tavoittelussaan niitä hypettäneelle ja sittemmin jostain syystä menestyneelle ravintolalle ja yksittäiselle kokille. Henkilökohtaisesti en ole itse vielä ikinä onnistunut tekemään jäkälästä maistuvaa ruokaa, enkä ole sitä kyllä saanut mistään muualtakaan. Vähän sama juttu on villiyrttien kanssa, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ne eivät maistu suussani kovinkaan hyviltä. Ja siihen varmasti on olemassa hyvä syy miksi aikojen saatossa nämä kyseiset yrtit ovat jätetty metsään ja muutamat paremman makuiset ovat valikoituneet meille ihan viljelyyn asti??

Miksi se sitten olisi tärkeää että haluaako koko Helsingin hipsterit ja muu Suomen trendikansa jonottaa tuntikaupalla peräkärrystä myytävää keskinkertaista seitania tai suolatonta puuroa? No tietysti siksi että jos kuulut siihen ryhmään jotka haluavat tehdä bisnestä näillä tuotteilla niin oikea ajoitus trendivirtauksissa tuntuu takaavan sen että ruuan laadulla tai hinnalla ei ole mitään väliä. Vaikuttaa siltä että trendiruuasta ollaan valmiita maksamaan hymyssä suin lähes mitä tahansa, ilman käsitystä siitä että onko se sellaista kuin kyseisen ruokalajin pitäisi olla tai edes että onko tuote ihmisravinnoksi kelpaavaa. -Kiitollinen tilanne yrittäjälle joka sellaista tuotetta kauppaa, maksimivoitot tärkeimpänä motiivina? On mukana toki ihan kunniallisia ja laadukkaitakin toimijoita mutta kuluttajan näkökulmasta niiden tunnistaminen on melko vaikeaa.

Allekirjoittaneellakin on ollut kunnia olla mukana tuomassa jotain trendejä Suomen ravintolamaailmaan. Se tapahtui tammikuussa 2003 ja oli täysin tahatonta. Avasimme ystäväni ja kollegani Teemu Auran kanssa ravintola Demon Uudenmaankadulle Helsinkiin. Ravintolasta tuli välitön hitti ja se aloitti ns. Kokkivetoisten ravintoloiden boomin Suomessa. Tämän trendin jälkimainingeissa on syntynyt monia upeita kokkivetoisia ravintoloita joiden monimuotoisista elämyksistä saamme nauttia vielä nykypäivänäkin. Demon auetessa ruokatuotteemme nojasi jo vahvasti ns. halpoihin ruhonosiin (ne olivat silloin oikeasti edullisia), ja kuten tiedämme niin niistäkin on sittemmin tullut kovin trendikkäitä (ja kalliita). Muistan kuitenkin hyvin kun Helsingin Sanomat kirjoittivat meistä silloin arvostelun jossa meitä kuvattiin ”Uudeksi trendiravintolaksi”, karvat nousivat jo silloin pystyyn tuon termin liittämisestä omaan ravintolaani johon ei oltu tietoisesti haettu vaikutteita mistään ja tarkoituksena oli ainoastaan avata sellainen paikka jossa itse haluaisi käydä asiakkaana.

Tuohon aikaan ravintola-alan trendejä loivat lähinnä media ja ravintoloiden ”heavy userit” jotka saattoivat käydä syömässä mieleisissään ravintoloissa jopa 5 kertaa viikossa. Nykyään trendin luojina toimivat ihmiset jotka kirjoittavat kokemuksistaan palautepalstoille, blogeihin, Twitteriin, Facebookkiin yms. kanaviin. Eikä siinä ole mitään pahaa että kirjoitetaan kokemuksista julkisesti mutta liian usein tulee vastaan kirjoituksia jotka perustuvat yhden ihmisen yhden käyntikerran kokemukseen yhdistettynä vähän turhan heikkoon asiantuntemukseen. Toki ihmiset matkustavat nykyään paljon ympäri maailmaa ja syövät paljon erilaisissa ravintoloissa elämyksiä etsien ja kokemusta kartuttaen mutta silti toivoisin vähän enemmän itsekritiikkiä näiltä oman elämänsä ruokakriitikolta. Ihan vaan jo senkin takia että heidän valtansa vaikuttaa muiden ihmisten ostopäätöksiin on nykyään yllättävän suuri ja sen mukana tulee myös vähän vastuuta.

Trendien luominen ruuassa on ilmeisesti nykyään vähän samaa kuin esim. muodissa. Jos haluaa luoda jonkun pysyvän jutun niin pitää olla omaperäinen idea ja toteuttaa se poikkeuksellisen hyvin, tasalaatuisesti ja pitkän tähtäimen suunnitelmalla. Tai sitten voi kopioida jostain hyvältä vaikuttavan idean ,toteuttaa sen nopeasti, kehnolla laadulla. Sen jälkeen vaan rummut pärisemään ja kauhea hype aikaiseksi vaikka väkisin. Nopeasti voitot taskuun ja uutta vastaavaa kuplaa kehittelemään. En tosin tiedä onko normaalille kuluttajalle väliä sillä että millä tavalla ne trendit hänen lautaselleen tuotetaan mutta toivoisin että laadukkaat raaka-aineet ja ammattitaito menisivät aina hypen ja hehkutuksen edelle. Minulla ne ainakin menevät.

Tulevista ruokatrendeistä liittyviin kysymyksiin annan siis jatkossakin korkeintaan oman parhaan arvaukseni, varmoja tietoja kaipaavat voivat kääntyä jonkun muun puoleen. Toivon kuitenkin että minulla olisi tulevaisuudessakin korkeaan laatuun ja ammattitaitoon perustuvia pysyvän trendin ruokapaikkoja.