Eilen oli taas tällainen ilta. Sain jostain päähäni ruveta valmistamaan meille Thaimaalaista ateriaa talvisen reissun muistoksi. (Vietimme viime talvena 2 k. thaimaassa). Googlasin lempiherkkumme Green Curryn ohjeita netistä ja löysin joitain. Niihin tarvittiin sen sataa eri ainetta ja koko keittoprosessin ajan piti olla maistelemassa kastiketta, ettei se menisi pilalle. Toisin sanoen, minä en olisi onnistunut. Onneksi löysin myös helpomman tavan loihtia Thaimaa- tunnelmaa. Santa Marialla oli kuulema joku valmis Green Curry- kastikepussi, joka oli niinkin helppo, että ruskistaa vain kanat ja heittää kastikkeen päälle. Sitten antaa sen kiehahtaa parin minuutin ajan. Kuvittelin selviäväni tästä.
Kävimme lasten kanssa läheisessä S-Marketissa ja löysimme Santa Marian kastikkeen. Vieressä oli myös hiukan halvempi ja pienemppi kastikepussi, joten otin senkin. Santa Maria maksoi 1,70 € tai jotain ja halvempi 1,09 € tai jotain. Lähes ilmaista! Löysin myös S-Marketista Chang- olutta. Olin niin innoissani!!! 
Ruoka valmistui vartissa. Odotellessani miestäni kotiin laitoin You Tuben kautta ulkokajareihin Thaimaalaista musiikkia soimaan ja katoin pöydän.
Kun viimein pääsimme syömään, saatoin melkein kuulla meriveden pauhun oikealla puolellani. Tunnelma oli täydellinen! Lisäksi ruoka oli onnistunutta ja maistui aidolta. Eihän kastikkeessani kylläkään ollut niitä vihanneksia, joita aitoon olisi tullut, mutta jotain upgreidattavaa aina täytyykin olla. 
Ihanaa päivän jatkoa sinulle!
Love -Miau-
]]>Kokoan nyt matkamme kohde kohteelta. Lisään listaan kohteen hyviä ja huonoja puolia ja jotain, joka on jäänyt erityisesti mieleeni.
KOHDE 1, KOH PHANGAN
- Kaunis pieni saari Thaimaan itäpuolella.
- Sää oli epävakaista. Googlasin jossain vaiheessa, että Thaimaan länsipuolella on paremmat säät. En siis välttämättä enää lähtisi talvella itään, vaikka Koh Phangan olikin ihana paikka.
- Hotellimme (Long bay Resort) lähellä oli maailman kaunein iltaravintola! Sellaisen kun saisi Suomeen.
- Maasto oli mäkistä. Kulkeminen oli lasten kanssa hyvin raskasta. Takseja sai parhaiten hotellilta varaamalla.
- Hintataso halvahko.
- Rannat ovat täynnä ihania ravintoloita ja tarjoavat loistavan tunnelman. Lisäksi rannat ovat siistejä.
- Paljon luontoa.
- Drinkit maistuivat lähes joka paikassa kamalilta ja jäi juomatta.
- Matkamme kivoin hotellialue. Huone oli kamala, mutta alue ihana!
KOHDE 2, KHANOM
- Khanom sijaitsee niin ikää Thaimaan itäpuolella, joten sää oli täälläkin paikoin hyvin sateista.
- Täydellinen paikka luonnon ihailuun. Näimme upeita varaaneja ja valtavia perhosia luonnonvarassa.
- Rauhallinen, jopa hiljainen paikka. Sopii siis skootterilla ajeluun huonoille kuskille.
- Nähtävää on paljon, kunhan vuokraa sen skootterin (hinta 250 b / 24 h). Alueelta löytyy luolia, apinakalliot, joissa apinat tulevat ihmisten lähelle, vaaleanpunaiset delffiinit ja useita vesiputouksia.
- Hintataso halpa!
- Kaupoissa myytävää Fullmoon-juomaa kannattaa maistaa! Matkamme parhain löytö!
- Ihmiset erityisen ystävällisiä.
KOHDE 3, MALESIA, KUALA LUMPUR
- Suurkaupunki, jossa paljon liikennettä! Sekaan ei todellakaan ole jalan asiaa.
- Ulkona on kuuma!
- Kaikki sisätilat on jäähdytetty liian kylmiksi. Seuraa pukeutumisongelma. Ulkona pitää olla niukasti vaatetta, sisällä pitäisi olla Suomen syysvarustus.
- Hintataso Thaimaata kalliimpi, mutta Suomea halvempi. Mäkissä söimme kaikki hintaan 10 €, kunnon ravintolassa olisi mennyt 40-50 €.
- Emme löytäneet kivoja terassiravintoloita. Söimme lähes aina ostoskeskuksissa, jotka olivatkin upeimpia koskaan näkemiäni!
- Useita mielettömiä ostoskeskuksia, jotka olivat siistejä ja täynnä toinen toistaan kivempia liikkeitä. Kauppojen hintataso suomen tasolla.
- Suomen juustoikävä tuli tyydytettyä herkullisilla juustopalloilla, joita Malesiasta löytyi.
- Malesiassa oli myös hyvin sateista tammikuussa! Lähes päivittäin satoi.
KOHDE 4, KOH LANTA
- Ihana saari täynnä ruotsalaisia turisteja.
- Sää oli mahtava! Lomamme ajalle ei sattunut yhtään sateista päivää.
- Hintataso halvahko.
- Takseja oli jokapuolella ja ne olivat erittäin halpoja.
- Kauniit puhtaat rannat täynnä päivä,- ja iltaelämää.
- Ystävällisiä ihmisiä.
- Hotelleissa netti toimi vähän niin ja näin.
- Tekemistä oli paljon, kunhan siitä oli valmis maksamaan.
- Saarella on yksi selkeä pääkatu, jonka varrella kaikki rantahotellit ovat. Saaren kulki päästäpäähän noin 40 minuutissa.
KOHDE 5, CHA AM
- Piskuinen kalastajakylä Thaimaan mantereella Hua Hinin yläpuolella.
- Hintataso kalliimpi, kuin muualla.
- Sää oli osin pilvinen, osin aurinkoinen. Matkaan mahtui yksi sadepäivä.
- Kaikki toiminta sijoittui yhdelle kadulle rannan varteen. Tarjontaa oli aika vähän niin vaatteissa, kuin ravintoloissakin.
- Paljon Pohjoismaalaisia. Ensimmäinen kohde, jossa pukujen (räätälillä) hinnat oltiin ilmoitettu myös suomeksi.
- Ranta oli siisti, mutta ei hoikutellut auringonottoon.
- Rannalle ei oltu rakennettu iltavalaistuksia.
- Thaimaan isoin ja paras Pizza!
- Tämä oli matkamme turhin kohde. En vaivautuisi menemään sinne uudelleen.
VIIMEISET PÄIVÄT, BANGKOK
- Paljon liikennettä, sotkua ja kaaosta.
- Isoja kivoja kauppakeskuksia, joissa tuotteiden hinnat ovat pysyneet kohtuullisina.
- Sää osin pilvinen, osin aurinkoinen. Kuuma!
- Emme käyneet Bangkokin varsinaisessa keskustassa, joten näkemykseni kaupungista on aika laiha.
Lukuisia markettialueita ja halpaa elektroniikkaa.
Kyselkää ihmeessä kaikesta näkemästämme ja kokemastamme! Vastaan mielelläni kysymyksiinne. Jos suunnittelet omaan reissua, voi olla ihan kiva kuulla yksityiskohtaisemmin joistakin jutuista, kuten kaupungeista, majoituksista, liikkumisesta jne. Koko reissumme on talletettu tähän blogiin, joten lähde ajan kanssa kahlaamaan postauksia läpi, ja löydät paljon hyödyllistä infoa matkastamme.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Thaimaa on ihana paikka, tulen tänne taas heti, kunhan siihen aukeaa tilaisuus! Kuullaan sitten, kun olen Suomessa.
Love -Miau-
]]>Oikeasti mä olen ihan pihalla näin isossa kaupungissa. Ainakin silloin, kun en ole vaivautunut ostamaan alueen karttaa. Me majaillaan kauniissa hotellissa Chinatownissa, josta lähdettiin aamulla umpimähkäisesti kävelemään jonnekkin. Aluksi vastassa oli vain syrjäseutujen auto,- ja rengaskauppiaita, mutta sinnikkään tallustelun jälkeen löysimme tiemme isommalle markkina-alueelle, jossa sitten jo riittikin katseltavaa. Kolusimme kujia, kauppoja ja kahviloita muutaman tunnin. Sitten palasimme hotellillemme. 
Bangkok yhden päivän kokemuksella on aika kaoottinen. Liikennettä ja ihmisiä on joka puolella. Ihmettelen suuresti, miten kukaan pystyy elämään näin saastaisessa kaupungissa? Samaan aikaan, kun liikentessä on kymmeniä tuhansia kulkuneuvoja pakokaasuineen, on tien varret täynnä hedelmäkauppiaita. Nannahedelmät täynnä makoisaa pakokaasua ja sadevettä, joka sataa suoraan harmaista saastepilvistä. Jos ihminen ei täällä kuole liikenneonnettomuudessa, se kuolee varmasti ennenaikaiseen saaste-yliannokseen. Hygieniasta nyt puhumattakaan. Ruuat ja muut elintarvikkeet lojuvat ties missä ämpäreissä, joista niitä nostellaan käsineen grilliin tai suoraan lautaselle. Astiet ”tiskataa” (ainakin yhdessä katukojussa tehtin näin) rätillä pyyhkien. Kunhan näyttää puhtaalta, se kelpaa. Voi itku.
Yhtään hyvää ravintolaa emme vielä ole löytäneet. Jos osaisit vinkata sellaisesta, kuulisin mielelläni!
Tuk tukit ovat myös juttu sinällään. Ihmiset sullotaan pieniin linnanmäkihenkisiin leikkiautoihin, joiden polkimet on kuin samaisesta huvipuistosta. Tuk tuk lipuu liikenteen seassa kuin kala vedessä. Matkustajat saavat hampaansa mustiksi ilmaisesta saastekylvystä. Kävimme eilen illalla 4 km. päässä sijaitsevassa ostoskeskuksessa tuk tukin kanssa. Matka tuntui uskomattomalta. Olin samaan aikaan aivan kauhuissani ja ihmeissäni. Miten sellainen härveli voi vedellä liikenteessä, kuin prätkä? Ylittää kaistoja aivan miten sattuu, pujahtaa reunaa pitkin autojen ohi, tööttäillä agressiivisesti ja olla samaan aikaan niin suloinen ja söpö? Minusta ei ole vielä tullut tuk tukkien ystävää, vaikka tänään ajelu olikin jo huomattavasti rauhallisempi.
Illalla menemme illallistamaan ja kuuntelemaan Jazz: ia. Se varmasti rauhoittaa ja irrottaa vauhdikkaasta otteesta, jonka suurkaupunki on meihin langettanut. Olalle taidan laittaa uuden (upean!) laukkuni. Se ansaitsee oman postauksensa, joten ei laukusta sen enempää. ;)
Mukavaa iltaa myös sinulle!
Love -Miau-
]]>
Muistan omasta lapsuudestani miten nautin, kun sai sadepäivinä jäädä sisälle pelailemaan lautapelejä. Vaikka ulkoilussakaan ei ollut vikaa, pidin sitä kuitenkin jokapäiväisenä pakkopullana. Sadepäivinä ei kertakaikkiaan päässyt minnekään. Sai nauttia harmaudesta, joutilaisuudesta, leikeistä ja peleistä.
Parhaat sademuistoni ovat mökiltä. Olin ehkä kahdeksan vanha, lapsi kuitenkin. Satoi kaatamalla, mutta me veljeni kanssa emme välittäneet. Juoksimme litimärkinä ympäri pihamaata ja annoimme kaikkien paikkojen kastua. Nurmikko oli liukasta ja jos kaatui, ei haitannut. Piha oli iso, joten meillä on yllin kyllin tilaa ryntäillä. Samaan aikaan sauna lämpeni, jonne pääsimme leikkimme jälkeen lämmittelemään.
Sade on jollain lailla lohduttavaa. Harmaus kietoo sisäänsä, ropina rauhoittaa, tulee muistoja lapsuudesta ja leppoisista hetkistä. Lisäksi sadepäivinä mieli on virkeä. Tekee mieli keksiä tekemistä, sellaista, jota ei paisteella tulisi ajateleeksi. Lähteä elokuviin, ravintolaan syömään, keilaamaan, ostoksille tai vaikka kyläilemään. Sadepäivinä saa monesti tehtyä rästiin jääneitä töitä ja aloitettua ihmepuhteita, kuten kaappien siivoiluja. Tai sitten väsähtää, eikä saa mitään aikaiseksi. Niin yleistä sekin…
Jos sataa liikaa ja monena päivänä putkeen, alkaa harmittaa. Se on ihanaa silloin tällöin, ei liian usein. Niin kuin vaihtelu yleensäkin.
Eilen kävimme Hua Hinissa ostoksilla. Taksi Cha Amista sinne ja takaisin maksaa 800 B. Liian paljon siis tehtäväksi kahta kertaa peräkkäin. Tai kolmea, kävin siellä meinaan yksin toissailtana. ;) Tänään on siis keksittävä muuta tekemistä täällä piskuisessa Cha Amissa. Vielä viimeisen kerran, sillä huomenna matkaamme Bangkokkiin. Neljä yötä eksoottista Thaimaata jäljellä, sitten palaamme kotimaahan.
Love -Miau-
]]>
Vastassa oli vuori, jonka juurella pieni ruskea tupa. Tuvassa oli 4 työntekijää, me sen ainoita asiakkaita. Työntekijät esittelivät meille reittivaihtoehtoina pitkää ja lyhyttä. Pitempi oli 3 kilometriä ja sen taittaminen veisi noin tunnin, lyhyempi vei läheiselle näköalaharjanteelle. Tämän kävelyyn sai kulumaan 25 minuuttia. Matkalla piti nähdä apinoita, käärmeitä, elefantteja, erikoisia lintuja, luolia ja vesiputous. Emme tuumineet juurikaan vaihtoehtoja, kun valitsimme pidemmän reitin.
Pian tajusimme, että nousisimme sille vuorelle, joka oli hetki sitten nuossut edessämme. Olin kiitollinen sukista ja hyvistä kengistä. Maasto lähti jyrkähköön nousuun ja muuttui vehreästä puutarhamaisemasta ruskeaksi ja syksyiseksi. Oli matalia risukujia ja teräviä kallionseiniä. Kuljimme hiljalleen tarkkaillen ja kuunnellen luonnon ääniä. Apinoita ja tai muita eläimiä ei näkynyt.
Noustessa tuli todella kuuma. Aurinko paistoi vuoren sille puolen, jonne nuosimme. Pysähdyimme usein juomatauolle ja istumaan, ei lapset muuten olisi jaksaneet. Reittiä oli paikoitellen hankala seurata. Se hävisi kallioihin ja jouduimme arpomaan, minne jatkaisimme. Noin kahdenkymmenen minuutin kuluttua pääsimme vuoren huipulle. Tai siis niin huipulle, kuin meidän oli tarkoitus.Voi vitsi, että näkymät olivat komeat! 
Meillä oli eväinä sipsejä, paahtoleipää ja suklaata. Mutustimme niitä kallioilla ja katselimme alas. Matkan tekeminen 5-vuotiaiden kanssa oli aika haastavaa. Minulla oli olallani painava laukku täynnä vesipulloja, samoin S:lla. Maasto oli paikoin hyvin epätasaista (mitään kunnollisia polkuja ei tosiaankaan oltu rakennettu) ja jouduimme pitämään muksuja kädestä samalla, kun itse yritimme tasapainoitella reitin läpi. En siis voi suositella polkua yhtään heikkohermoisimmille matkaajille. Isompien lasten kanssa homma sujuisi paremmin. He osaavat jo hiukan varoa irtokiviä ja maassa makaavia liukkaita lehtiä. Me menimme askel askeleelta, hissukseen ja pidimme jäitä hatussa. 
Tarvoimme luontopolulla vähintään puolitoista tuntia, enintään kaksi. Maasto pysyi samana alusta loppuun. Niin myös ”nähtävyydet”. Emme nähneet yhtään apinaa, emme yhtään käärmettä, lintua tai norsua. Emme löytäneet luolia, emmekä vesiputousta. Opasteet matkanvarrella olivat myös auttamattoman huonot. Teksti oli thaikieleksi ja monista tauluista puuttui kokonaan info-osuun. Jäljellä oli siis vain puupaneeli. Reitti oli kuitenkin hieno ja elämyksellinen. Rakastin sen satumetsämäisyyttä ja salaperäisyyttä. Rakastin sitä, että pääsimme kiipeämään korkealle vuorelle ja näkemään kauas Cha amiin ja Hua Hiniin, ilman kalliita turistimaksuja ja jonotusaikoja. Toki olisin ollut kiitollinen vaihtelusta. Muutama luola, vesiputous tai eläin olisi piristänyt kummasti sekä aikusia, että lapsia.
Lapset jaksoivat reitin uskomattoman hyvin! En ikinä laittaisi heitä kävelemään Suomessa edes kolmen kilometrin matkaa. Täällä se ei tuntunut yhtään mahdottomalta, olihan kyseessä koko perheen retki. ;) Illalla söimme isot pizzat ja annoimme lihaksille lepoa. Tekisin retken koska tahansa uudelleen!
Love -Miau-
]]>
Löylyjen jälkeen hengailimme altailla. Sitten lähdimme syömään ja tutustumaan Cha-amiin entistä paremmin. Puolen tunnin äkäisen keskusta-metsästyksen jälkeen tulimme siihen tulokseen, ettei paikassa ole keskustaa. Tai no, viiden kilometrin päässä oli kuulema joku ns. keskusta, jossa ei kaiketi ollut mitään. Kaikki tapahtumat ja ravintolat on keskittyneet rantakadun varteen, jossa olikin kaikenlaista katseltavaa ja shoppailtavaa. Tällä kertaa jätimme shoppailut tekemättä ja palasimme hotellille tyhjin käsin, täysin vatsoin. Nyt olisi tarkoitus katsoa viikon Putous Katsomo-palvelusta. Toivotaan, että netissä riittää potkua sen pyörittämiseen. 
Siispä huomiseen!
Love -Miau-
]]>Junamatkasta selvinneinä löysimme Hua Hinin asemalta taksikuskin, joka hetkellisen tinkaamisen jälkeen suostui viemään meidät Cha-am: iin 400 Bahtilla. Kello oli noin 4:30. Saavuimme hotellille ilman ”early chesk in: iä” ja kauhulla ajattelin, miten lasten kanssa pärjäämme, mikäli emme saa hotellihuonetta. Helpotukseksemme saimme ja pääsimme huoneeseen. Tilanne oli hiukan vastaava, kuin Malesiassa. Vastassa on huomattavasti kivempi huone ja näkymät, kuin olimme uskaltaneet edes toivoa! Erona ainoastaan se, ettei täällä ollut ylitehokkaan ilmastoinnin takia kylmä. ;) Kävin pikaisesti lähikaupassa ja valmistin meille iltapalat. Sitten ummistimme silmät ja nukuimme 11:00 saakka. 
Päivä kului alueen ja hotellin tutkimiseen. Lapset pääsivät uimaan, leikkipaikkaan, pelaamaan pleikkareilla (täällä on oma pleikkarihuonekkin) ja rannalle keräämään simpukoita. Kävimme syömässä läheisessä Norjalaisessa ravintolassa (täällä on tavattomasti palveluita pohjoismaalaisille!) ja tutustuimme alueen kauppoihin. Ei siis paljon puheltavaa, kuvia sitäkin enemmän. Ensifiilikseni Cha-amista on ihan ok. Ei tämä todellakaan saarikohteille maisemiensa puolesta vertoja vedä, mutta muuten paikka näyttäisi oikein siistiltä ja toimivalta. Täällä on tosiaan paljon pohjoismaalaisia, mutta niin on paikallisiakin! Kojumyyjiä on joka puolella ja niiden hinnat ovat sangen huokeita. Paljon parjattu merenranta oli yllättävän hyvä. Ei roskia, eikä muutakaan moitittavaa. Emme uineet, joten meduusoista en osaa sanoa mitään. Parempi tämä on, kuin Phuketin rannat.
Hotellilla on sauna ja punttisali. Menen huomenna salille ja käytän hävyttömästi hyväkseni punttiksen peiliä ja teen tansseja. On ihana aloittaa taas uusi viikko uudessa paikassa!
Love -Miau-
]]>
Bussimatka oli kamala! 12-paikkainen minibussi sullottiin täyteen matkustajia ja kaikkien matkalaukkuja. Koska matkustajia oli paljon ja kaikilla useita laukkuja (niille ei oltu varattu tilaa), jouduttiin bussin lattia täyttämään laukuilla, eikä kukaan matkustajista päässyt liikkumaan niiden yli. Jos joku olisi kärsinyt ahtaanpaikankammosta, olisi hänellä ollut koettelemuksellinen reissu. Matka hotellilta satamaan kesti jotakuinkin 45 min. Siitä lossille. Lossimatka kesti noin 10 minuuttia. Siitä jatkoimme toiselle lossille ja siitä vielä 1,5 tuntia Trangiin. Bussissa oli älyttömän kuuma ja se pomppi ihan hulluna. Suurin osa matkustajista yritti nukkua, jotta matka olisi taittunut edes joten kuten.
Trangissa meitä neuvottiin menemään K.K. nimiseen matkatoimistoon, jossa aikaisemmin ostamamme junaliput oli tarkoitus muuttaa oikeiksi. Löysimme paikan ja saimme liput. Kävimme vielä pienellä kävelyllä, söimme ja kahvittelimme. Sitten oli aika nousta junaan.
Juna kolisee. Se heittelehtii puolelta toiselle ja pitää kamalaa ääntä. Seon täynnä tarjoilijoita ja kanavartaita myyviä kauppiaita. Junan ulko-ovet ovat auki ja päädystä näkee kauas. Minun olisi jopa mahdollista kiivetä junan katolle. Tunnelma on kuin Clint Eastwood-leffassa. 
Junassa on ravintolavaunu, josta saisi eväitä joko siellä nautittuna tai omalle paikalle tuotuna. Vaunumme on ilmastoitu ja istuimet mukavan leveitä. Olemme luokassa 2. Luokissa 3 ja 4 ei ole makuupaikkoja. Ihmiset istuvat tavallisilla penkillä. Mitä taaemmaksi mennää, sitä hurjemmaksi vaunut käyvät. Viimeisessä vaunussa haisee pissalle.
Hengailemme hetken lukien kirjoja ja katsellen maisemia, mutta päätämme luovuttaa jo klo 20 aikoihin. Meitä väsyttää ja aamuyöllä 4:12 olemme perillä Hua Hinissä. Istun nyt yläpedissäni, jotka meille loihdittiin pyynnöstämme. Ei toivoakaan, että tässä kolinassa saisi unta. Mutta pakko se on yrittää.
Love –Miau-
]]>- Paljon ruotsalaisia turisteja
- Erinomaisia ruokapaikkoja (yksi mainitsemisen arvoinen oli Sonya-niminen ravintola Klong Khong-beachin tietämillä.)
- Kauniit rannat. Me majailimme sekä Klong Khong-beachillä, että Klong Dao-beachillä. Kummassakaan ei meduusoja, aallot kohtuullisia. Pikkulapset siis pystyivät huoletta leikkimään meressä.
- Saari on helppo ottaa haltuun, sillä varsinaisia päärantoja on vain muutama ja ne ovat kaikki saman tien varrella.
- Tuk tuk –takseja on joka puolella ja niitä saa halvalla
- Rannoilta löytyi monia kauniita ja tunnelmallisia ruokapaikkoja.
- Hintataso on halvahko. Hintaesimerkkejä: Olut kaupassa 35 B ja ravintolassa 60 B, sipsit 35 B, jugurtti 15 B, leipä kaupasta 75 B, banaaniterttu 30 B, drinkit ravintoloissa 100-150 B, Thaimaalainen ruoka (80-150 B), pizzat 200-250 B (pieniäkokoisia toistaiseksi kaikki!), pihvit 300-500 B, viinipullo kaupassa 300-800 B ja ravintolassa (lasillinen) 100-120 B. (viinit on olleet oikein hyviä).
- Lasten ravintola-annokset 59-120 B.
- Sää on ollut fantastinen! Pelkkää aurinkoa ja nautintoa.
- Isompi ostosalue löytyy Saladanista, saaren pohjoispäästä. Alueella on rättikauppojen lisäksi vaikka mitä muuta ja paljon ruokapaikkoja!
- Saarella on hyvin pankkiautomaatteja
- Lukuisia retkimahdollisuuksia (norsuajeluita, melontaa, luolia, perhoskeitaita ym)
Kaikkinensa Koh Lanta on toimiva pieni saari! En ole kuullut siitä juurikaan aikaisemmin, joten oletan Suomen markkinamiesten keskittyneen Koh Samuin, Taon sekä Phuketin saarireissuihin Lantan sijaan. Ruotsissa sitä vastoin ollaan ymmärretty Lantan päälle, sillä heitä on täällä ylivoimaisesti eniten!
Suosittelen lämpimästi saarta matkakohteeksi ainakin lapsiperheille ja helpon loman etsijöille.
Tänään matkaamme Cha Amiin junalla. Olkaa siis kuulolla! Päivitän reissukokemuksistamme heti, kun olen taas netin äärellä.
Love -Miau-
]]>
Tänään käytimme nelisen tuntia aamupäivästä uuden kaupungin ja hotellin etsimiseen. Tarkoituksenamme oli lähteä Chiang Maihin tai Chiang Raihin (tai no, mun tarkoituksena. S ei ollut innoissaan, kun niissä ei ole rantaa ja merta). Lisäksi piskuinen Pai kiinnosti sen maaseutuhenkisyyden ja luonnonläheisyyden vuoksi. En tiedä mitä meille lopulta tapahtui, mutta kaikki nuo kolme Pohjois-Thaimaan kaupunkikohdetta lopulta hylättiin. Lähdimme tutkimaan Hua Hinin hotelleja ja sen seutua, mutta lopulta löysimme Cha am: in ja sieltä yhden aivan ihanan luksusresortin.
Cha am: ista ei keskustelupalstoilta puhuttu juurikaan hyvää. Monet haukkuivat kohdetta tylsäksi, sanoivat että rannat on sameita ja täynnä meduusoita. Paikasta sai kuulema etsiä tekemistä, mikä teki siitä toki ihanteellisen löhölomakohteen. Paikkaa kehuttiin kuitenkin halvemmaksi, kuin viereistä turistikohdetta Hua Hiniä. Keskustelupalstoilla ihmiset kehuivat Koh Samuita, Phukettia ja Pattayaa. Varmasti ihania paikkoja nekin, mutta ei me sellaisiin haluta! Me ei missään nimesssä mennä Pattayan suomibaariin kuuntelemaan Matti Nykästä, syömään lihapullia ja yön turvin hiivitä tissibaariin. Kriittisen matkailijan tulee siis aina miettiä, kuka kommentteja kirjoittaa ja nähdä ainakin osin niiden läpi. Uskon kyllä kommentteihin, joissa moititaan sameita ”turkoosittomia” rantoja ja kerrotaan meduusoista. Käsittääkseni Siaminlahden puoli on roskaisempi ja rannoiltaan heikompi, kuin itäpuoli. Mutta. Kun me emme kuitenkaan ui näissä vesissä! Lapsille riittää uima-allas ja meille aikuisille rantaviiva, jota iltaisin tepastella. Siinä ei paljon meduusat haittaa.
Sitten siihen turkoosin veteen. Olemme nähneet nyt seuraavat rannat: Koh Lanta, Koh Phangan, Phuket ja Khanom. Missään ei ole ollut turkoosia vettä. Tai no, valehtelen. Otimme viime kesänä Phuketista pitkähäntäveneen yksityiselle sarelle, jossa ei ollut lisäksemme muita. Matkasimme Rawai-beachiltä noin 45 min. saarelle, jossa tosiaan oli upeata turkoosia vettä. Kata,- tai Karon beachiltä sitä oli turhaa luulla löytävänsä.
Meidän vaakakupissa painaa tässä vaiheessa seuraavat jutut: hotelli uima-alaalla (kun lapset viihtyy, viihtyy aikuisetkin), ranta iltaelämää,- ja iltasyömisiä varten. Lisäksi paikan tulee olla halpa ja seudun luonnonkaunis ja vehreä. Tärkeätä loppumatkaa ajatellen on myös päästä lähelle Bangkok: ia, josta lennämme parin viikon kuluttua takaisin Suomen pakkasiin. ÄH!
Odotan jo innolla, että pääsen heittämään tänne oman ”täydellisen” mielipiteeni Cha Am: ista. Vielä joudutte odottamaan, sillä huomenna aion nauttia täydellisen ja viimeisen päivän Koh Lantalla. Palvon aurinkoa, luen kirjoja ja syön viimeisen kerran lempiravintolassamme.
Love –Miau-
]]>