Tänään mä olen ahertanut siivousten ja kirpparin kimpussa. Mulla on taas kaksi pöydällistä tavaraa Porvoon Löytöpisteellä ja koetan niiden avulla päästä eroon hyvistä, käyttökelpoisista jutuista, joiden aika ei ihan vielä ole päätyä kaatikselle. Ja ensi viikolla järjestämme mahdollisesti myös kotikirpparin, sillä ei siellä Löytöpisteellä nyt paljon tavaraa mene kaupaksi. :)

Päivän pikaiselle kaupunkikierrokselle valitsin ylleni G-Starin farkut (JC) ja Zaran ihanan jakun. Jalkoihin laitoin Spiritin wedgestennarit. Kädessä roikkuu Michael Kors. Tykkäsin kokonaisuudesta jostain syystä ihan hirveästi! Se on rento, aikuismainen, mutta samalla jotenkin luova. Varmaan kenkien syytä, sillä niiden yhdistäminen jäykähköön jakkuun on tavallaan pienoinen ”tyylivirhe”. Ja ehkä juuri se tekee asusta mielenkiintoisen. Vai mitä mieltä olet?

Mä jätän löpinät nyt minumaalisiksi, jotta siivous”intoni” ei laannu. Sitähän tässä on ollutkin…. ;) Heh. Mukavampaa tiistaita sinulle!

Love -Miau-

Eilen kävin luottokampaajallani Helillä. Halusin keventää paksuja ja pitkiä hiuksiani ja saada niistä kesäisen kevyet ja ilmavat. Mielessä oli JLo:n rikottu hiustyyli, joka olisi samalla helposti käsiteltävissä, mutta kuitenkin pitkä. Väriin ei tällä kertaa kajottu, sillä se on laitettu vastikää.

Tässä lopputulos. Mitä pidät uudesta tyylistäni?

Asukokonaisuudeksi valitsin HM:n valikoimista löytyneen pilkkuhamosen ja crop topin. Jalassa Converset. Tekonahkatakki on Zarasta ja laukku on Michael Kors:in. Kello Glitter, kaulakoru HM.

Olen ollut hiuksiini aivan supertyytis! Ne on juuri niin ilmavat kuin toivoinkin ja samalla pituus säilyi. Ja koska etuosan hiukset ovat lyhyehköt ja pitkä takaosa on mahdollista ”piilottaa” selkäpuolelle, voin leikitellä myös ajatuksella polkka-mallisista hiuksista. Ne ei muuten toimi mulla yhtään. ;) Musta tulee paljon vanhemman ja tylsemmän näköinen. Voin joskus näyttää. :)

No mutta, nyt jatkan kotikirpparin rakentelua. Siinä riittää puuhaa!

Love -Miau-

Totuuden nimessä, olen kuitti. Kello on miljoona ja haluan päästä rauhoittumaan olohuoneen sohvalle. Niinpä päivän postauksena on nyt vain päivän asu ja vasta huomenna saatte kattavamman artikkelin tanssikilpailusta kuvien ja videoiden kera. :)

Ihania lauantai-illan sutinoita sinulle!

Love -Miau-

Se olisi sitten taas maanantai ja viikko täynnä vaikka mitä! Keskiviikkona ja torstaina on koulua (opiskelen markkinointi-instituutissa johtamisen erikoisammattitutkintoa), perjantaina vien kasan lastenvaatteita kirpparille ja sunnuntaina pari koulumme tanssiryhmää kilpailee tanssikisoissa. Lisäksi viikkoon mahtuu muutamia extra-tanssitreenejä ja tietenkin kaikki arkinen aherrus lasten hakuineen ja harrastuksineen.

Mä en hirveästi pidä tällaisista touhuviikoista… Paljon kivempia on ne tasaisen rauhalliset viikot, jolloin pystyy keskittymään ryntäilyn sijaan elämän perusjuttuihin. Hyväsisältöisiin tanssitunteihin, leppoisiin aamuhetkiin ja tasokkaisiin postauksiin. Mutta toisaalta, ilman näitä touhuviikkoja en osaisi arvostaa rauhallisia viikkoja. Eli paljon hyvää tässäkin! Ja toisaalta ihanaa päästä pitkästä aikaa koulun penkille! Olen varma, että se motivoi minua ahertamaan valmiiksi myös lopputyön, jonka tulisi olla valmis huhtikuun puoleenväliin mennessä.

Tänään olin liikenteessä farkuissa, farkkutakissa ja peplumissa. Ja tietenkin toppiksessa. Tuossa pakkasessa kun ei todellakaan tarkene ilman… :)

Ihanaa viikkoa sinullekin!

Love -Miau-

Tänään on ollut tavattoman leppoisa päivä. Kävimme Rossossa syömässä ja siitä ajelimme Selloon katsomaan Lego-elokuvaa lasten kanssa. Ylleni valitsin tänä talvisena päivänä paksuinta mahdollista villaa ja muutenkin mukavinta, mitä kaapista löysin. Hyvin istuvat Cubuksen farkut ja varrelliset lättäsaappaat.

Lego-leffa oli täynnä menoa ja meininkiä, tulitaisteluita ja sankarihahmoja. Ei ollut värikkäitä poneja, prinsessamaailmoja, pilvilinnoja ja tuulessa liehuvia vaaleita hiuksia (tai no… olihan siinä noita. ei vaan tarpeeksi paljon feminiiniseen lällymakuuni!). Legot- ei siis ollut ihan minun leffani. Mutta lapset tykkäsivät ja se lienee tärkeintä! Ja se, että nyt yläkerrassa on käynnissä täydelliset legoleikit. Piilomarkkinointi niin rulettaa. ;)

Miinuksia meidän ihanassa päivässä saa Sellon Finnkinon lipunvarausjärjestelmä. Soitimme sinne etukäteen ja varasimme paikat hyvissä ajoin. Meille ilmoitettiin, että paikalle tulisi saapua 30 minuuttia etuajassa. Kuten saavuimmekin. Jonotettuamme valehtelematta 25 minuuttia, meille ilmoitettiin, että varausjärjestelmä on automaattisesti hylännyt lippumme ja paikkamme on myyty. Yritimme kyseenalaistaa tilannetta vedoten pitkiin jonotusaikoihin ja siihen, että meitä nimenomaan kehoitettiin saapumaan paikalle 30 minuuttia aikaisemmin, ei seisomaan lippu kädessä. Ja koska teatteri oli meille muutenkin vieras (taitanee olla aika uusi), ei sen jonotuskulttuurista ollut minkäänlaisia ennakkoaavistuksia. Kassaneiti pahoitteli tilannetta sillä jo niin ärsyttäväksi muodostuneella suomalaisella tyylillä, ”valitettavasti tilanne nyt vaan on tämä. Ei, en pysty auttamaan, kone poistaa lippunne automaattisesti. Valitettavasti en osaa sanoa kuka tästä vastaa. Valitettavasti voitte ottaa yhteyttä asiakaspalveluumme vasta huomenna” jne. Valitettavasti ja valitettavasti. Eikö tässä maassa voi tehdä mitään ilman, että aina vastassa on valittelemisia ja pahoittelemisia. Ärrrsyttävää!!!! Lisäksi mun tulisi asiakkaana ymmärtää, ettei kassaneiti ole vastuussa koneen tekemisistä. Mun tulisi ottaa pahoittelut hyvällä ja tajuta, että pahoittelu on sentään parempi kuin se, ettei pahoittele lainkaan. Mun tulis toivottaa kassatytölle mukavat viikonloput ja pahimmassa tapauksessa jopa lohduttaa häntä sanoin: ”ei se mitään. Kyllä meille käy noi huonommatkin paikat. Eihän tämä sun syytä ole.” Siis ihan oikeasti. Kuinka pitkään me jaksetaan tässä valitusten maailmassa, jossa vastassa ei enää ole inhimilliset ihmiset, vaan koneet ja ohjekirjojen säännöt? Välillä mä sitten inhoon meidän teknologiayhteiskuntaamme.

No niin, nyt syvä hengitys ja katse paitaan. Keltainen on piristävä väri.

Love -Miau-

Onnekseni tänäänkin paistaa! Tänään ehdin ulkokuvaamaan ennen pilvien kasaantumista (ne on meinaan jo täällä Porvoossa päällämme). Ihan fantastinen fiilis kun voi olla ulkona kastumatta ja masentumatta! Rakastan meidän lähikalliota ja rauhallisia kuvaushetkiäni. Rakastan lempeän lämmintä tuulta kasvoilla ja kirpeätä kevätsäätä. Rakastan tätä kaikkea niin paljon, etten voi kun toivoa että viikonlopuksi luvatut lumisateet olisivat höpöpuhetta ja kevät ihan oikeasti tulisi meillekin!

Ylläni tänään on Zaran paksu villaneule ja Zaran huivi. Boyfriend-housut on Bikbokista. Laukku Michael Kors:in ja arskat HM:ltä.

Tajusin tänään, että mulla on hassu haave. Olen tehnyt elämäni aikana töitä jos missäkin yrityksissä. Olen ollut perheeni mansikkamaalla jokapaikan höylänä, olen siivonnut matkahuoltoa ja pessyt Citymarketin lihakoneita. Olen myynyt Tukholmassa joulukortteja ja skannannut henkilöllisyystodistuksia. Olen tehnyt muotinäytöksiä ja mainoskuvauksia, toiminut tanssinopettajana, koreografina ja kahvilatyöntekijänä. Olen ollut Hesen kassalla ja pankkivirkailijana. Listaa voisi jatkaa vielä tästäkin, jos vain jaksaisin. Mutta se mitä en ole kokeillut, on työskentely vaatekaupassa. Ja sen haluaisin vielä joskus toteuttaa! Pieni suuri haave.

Minusta tulisi rehellinen myyjä. Sanoisin heti, jos joku vaate ei sovi asiakkaalle ja miettisin sille vaihtoehtoja. Olisin muodin maailmassa kuin kala vedessä. Ehkä kokeilen tuota vielä jonain päivänä. Joko oman liikkeen muodossa, tai valmiin konseptin esimiehenä. Katsokaas, tavoitteet tulee asettaa korkealle. Ei kaltaiseni ihmisen työkokemuksella ja esimiestaidoilla enää haluaisi kesätyöpaikoista tapella. Suuntaa samantien sinne johtoportaaseen ja ottaa homman haltuun. ;)

No, nyt en ota muuta haltuun kuin lounaan. Suunta kohti mikroa! Mukavaa tiistaita sinulle!

Love -Miau-

Wouuu, onpa täällä Blogbookin puolella ihmeellistä ja hienoa! Voisin pyöriä eri blogeissa vaikka kuinka kauan ja vaan ihailla tapahtunutta uudistusta! Muutos tuntuu yhtä aikaa ihmeelliseltä ja uudelta ja toisaalta tuntuu, että sama blogihan se on kuin aikaisemminkin, hieman punaisempana vain. Hahaaa!

Voisin kertoa näin samalla hiukan enemmän itsestäni, jotta uudetkin lukijat tietävät kuka Miau´s lifen takana on.  Olen 30+ ikäinen yrittäjä, vaimo ja kahden 6-vuotiaan äiti. Olen pyörittänyt nyt kuuden vuoden ajan omaa tanssikoulua Porvoossa ja rakastan ammattiani yli kaiken. Olen myös kiinnostunut muodista, meikeistä ja muusta hölynpölystä, joten niiden aiheiden ympärillä blogissani monesti pyöritäänkin. Tai noh, ainakin kuvapuolisesti. Jutut ovatkin sitten vähän kaikkea maan ja taivaan väliltä, eikä toisinaan liity päivän asu- kuviin lainkaan.

Tällä hetkellä elämme suurten muutosten aikaa, sillä tulemme muuttamaan perheeni kanssa Espanjaan. Tarkoitus on lähteä viimeistään elokuun alussa, jotta muksut ehtivät sopeutua ympäristöön ennen koulun alkua. Taistelemme asuntojen kanssa ja yritämme parhaamme mukaan saada sekä omamme vuokralle, että sieltä uuden kodin. Vielä ei ole tärpännyt, mutta toisaalta, on tässä vielä aikaakin. Blogissani pääsette siis seuraamaan läheltä, kuinka muuttosuunnitelmat etenevät kevään mittaan.

Olen auttamaton innostuja ja rakastan koukuttumista. Rakastan myös kauniita laukkuja ja mielenkiintoisia vaatteita. Elämäni on harvoin tasaista ja tylsää. Tai no, on se tietenkin sitäkin, mutta yleensä jonkin ajan jälkeen keksin jotain uutta ja virkistävää. Vaikkakin vain vaihdan hiusten väriä, tai kotimaata. Otan myös helposti kantaa asioihin, jotka ärsyttävät minua ja jos kohtaan epäoikeudenmukaista käytöstä, kuulette siitäkin. Olen rehellinen sekä bloggaajana, että ihmisenä. Ette tule törmäämään blogissani juttuihin, joita en oikeasti tarkoita tai kannata. Pyrin myös pitämään käytökseni hillittynä, vaikka kuinka yrittäisitte ärsyttää. Vaikka harvemmin onneksi yritetään. Ehkä vanhat lukijani on jo ymmärtäneet, ettei minusta saa riitakaveria vaikka kuinka jaksaisi vaivata. Lapsistani tai miehestäni en julkaise kuvia heidän omasta tahdostaan paitsi äärimmäisissä poikkeustiloissa. :)

Ihanaa kun olet täällä! Lämpimästi tervetuloa uuden portaalin puolelle ja blogiini! Toivottavasti viihdyt seurassani. :)

Laukku MK / jakku HM / farkut Cubus / kello CK / peplum BikBok / koru Snö / kengät Seppälä / takki Rockandblue

Love -Miau-

Michael Kors: issa ihastuin sen nuorekkaaseen otteeseen ja tukevaan materiaaliin. Nahka on kuulema sellaista, joka ei lätsisty missään olosuhteissa. Laukku tulee siis pitämään ryhtinsä läpi elinkaarensa. Otin siitä innoissani paljon kuvia. Mitä pidätte uudesta ystävästäni?

Sitten kohti sunnuntain muita puuhia. Ihanaa päivää myös sinulle!

Love -Miau-

Tiedän, että tarkimmat teistä näkevät kuvistani ensimmäisenä hiusten punaiseen taittuvan sävyn ja juurikasvun. Siksi en yritäkään peitellä asiaa ja pitää sitä salaisuutena. Näin on taas päässyt käymään, hiusten tila ällöttää mua ja sillä selvä. Onneksi mulla on kampaaja jo tammikuun toisella viikolla. Saa taas kuontalonsa kuntoon.

Olen ollut hiusten sävyyn siinä mielessä erittäin tyytyväinen, että juurikasvu ei ole ihan mahdoton ottaen huomioon, että viimeisimmästä kampaajakäynnistä on kuitenkin jo kaksi kuukautta. Sävy on siis tosi lähellä omaani, toki edelleen liian punainen. Väri, josta yritän aina päästä kaikin tavoin eroon… Jos olisin kokenus sävykikkailija, osaisin varmasti taittaa punaisuutta itsekin kotikonstein. Vaan kun en ole… Toisaalta sen tajuan, että hopeashamppoo vie punaisuutta pois. Hymm… Jos kokeilisin ensi pesukerralla sitä!

Eilen oli hieno päivä! Oltiin sovittu Tipun kanssa treffit kahvilaan, jossa meidän oli tarkoitus suunnitella alkavaa tanssikautta. Saimme ihan hulluna aikaiseksi! Siis paljon enemmän, kuin olisin ikinä voinut arvata. Pääsimme jopa niin pitkälle, että viimeisen tunnin aikana teimme hankintoja uutta showryhmää varten, jonka treenit alkavat tammikuussa. Vaikka ryhmän kokoonpano, nimi, nettisivut ja kaikki muukin uupuu, on meillä sentään jotain. Kasapäin esiintymisvaatteita! Hahhaaa. Enää siis tanssijat, tanssit ja keikat. Pikku juttu.

Ylleni valitsin taas mustaa… Se näyttäisi olevan tämän kauden lempivärini. Mustan takin alla on vielä piilossa musta läpinäkyvä kauluspaita. Oli mulla sentäs vielä punainen vyökin, joka sointui huulipunan sävyyn hienosti. Kokonaisuus oli siis tosi pitkälle mietitty ja tip top. Ou jee.

Tänään on luvassa sukulointia. Ihanaa viikonloppua teillekin!

Love -Miau-

Kertoilinkin eilen, että postipoika kiikutti mulle aamuisellaan paketin. Paketti tuli Kiinasta ja painoi 1,79 kg. Paketti oli ihan ruttuinen ja matkalla väsähtäneen näköinen. Mutta ihan sama, sitä oltiin odotettu! Sisällä tuli oleman 2 kaunista Michael Korssin laukkua. Musta ja valkoinen.

Olen etsinyt itselleni mustaa peruslaukkua ilman liian prameita kultakillittimiä. Löysin Korssin valikoimista vaikka kuinka monta ihanuutta ja hämmästyksekseni huomasin, ettei ne ulkomailta tilattuina olleet edes niin kalliita. Ne olivat jopa edullisia…. (lieneekö edes aitoja…?) Tilauksen tein jokatapauksessa TÄSTÄ outlet-myymälästä.

Etsin yleensä ulkomailta tilattavat tuotteeni Englannista. Olen joskus tilannut niitä myös Kiinasta ja Usasta, mutta koska olen epävarma maksettavan tullin määrästä (vaikka eihän se ole kuin max sen 24 %), pitäydyn silti EU:n sisällä. Niin luulin tehneeni nytkin, kun iskin ostoskoriin sekä mustan Korssin, että valkoisen. Musta maksoi 66 €, valkoinen 55 €. Halpaa kuin saippua! Tässä tilaamani laukut:

Jossain vaiheessa aloin epäillä, ettei laukut sittenkään sijaitsisi Englannissa. Oletin niiden olevan Usassa ja meinasin jo luovuttaa. Toisaalta olin käyttänyt googlettamiseen niin paljon aikaa ja löytänyt ne ihanimmat laukut, joten ajattelin viedä tilauksen loppuun saakka. Postimaksuksi tuli noin 15 € jolloin paketin yhteishinta olisi edelleen niin halpa, että olisi ihan sama millainen vero minun jälkeenpäin tulisi maksaa.

Jouduin odottamaan ehkä noin 4 päivää kun sain ilmoituksen, että pakettini oli saapunut Suomen tulliin. Menin tullin sivuille, täytin lomakkeet ja sain suorituksen suuruudeksi 34 €. Maksoin summan heti verkkopankista. Seuraavana aamuna klo 8.11 ovikello soi ja postitäti on ovellani. Kuinka helppoa!

Musta laukku osoittautui täydelliseksi! Se on juuri samanlainen, kuin kuvassakin. Nahkainen, pinkeä ja täydellinen.

Valkoinen sitävastoin meni ihan pieleen. Tai no pieleen ja pieleen, mutta meni. En saanut tilaamaani kangaslaukkua jossa olisi konjakkiset käsiosat, vaan hiukan isomman, nahkaisen laukun, jonka käsiosat olivat kerman väriset. Kaunis se on tämäkin, mutta ei se minkä tilasin…… En kuitenkaan meinaa palauttaa sitä monimutkaisen palautus,- ja vaihtosysteemin takia.

Eli vaikka halvalla saa, ei takuita 100 % onnistumisesta ole. Silti olen sitä mieltä, että parempi 2 halpaa ei niin täydellistä laukkua (vaikka toinen onkin täydellinen), kuin yksi täydellinen mutta kalliimpi, kuin nuo kaksi yhteensä. Tajuatteko logiikkani? Hahhah.

Näihin kuviin. Nyt jatkamaan päivän puhteita. :)

Love -Miau-