Ihana uutinen toi että sulle tulee vaavi <3 mä herkistyin!! Mä oon sitä mieltä että jos ainut syy liikkua ja syödä hyvin on se että tulee hyvään kuntoon niin se tulee epäonnistumaan. Mutta jos syöt hyvin just sun tilanteessa että lapsella on kaikki hyvin, tai mun tilanteessa että oon terve niin sitten uskon että kroppa seuraa kyl peräs jos on seuratakseen :)
ihanaa odotusaikaa sulle ja kiitos paljon :)
]]>Mä en oikeen käsitä tätä vallalla olevaa fitnesstouhua. Tai siis tavallaan käsitän kyllä, koska toivon/toivoin itekin täydellistä vartaloa ja mieletöntä itsekuria. Mutta mulla ei vaan ole sellasta! Aina kun saan itteni käymään salilla ja lenkillä ahkerasti ja harkitsemaan kaikki päivän syömiset, että olis varmasti ravintoaineet kohdallaan niin jotenkin mun elämänlaatu laskee. Musta tuntuu, että elämä on sillon vaan sellasta minä-protskut-vartalo-sali-peili-paskaa päivästä toiseen. Oon varmaan käsittäny väärin tällasen elämäntavan tai sit se ei vaan sovi mulle, mutta en voi käsittää miks normaali lautasmalli ja perusliikkuminen ilman jotain ”tavoitteita” ei riittäis?
Kuitenkin taas alotin uuden vuoden suunnittelemalla syömisiä ja salitreeniä ja että aion saada kesään mennessä paljon tuloksia jne. Vuosi alko kuitenkin yllätyksellä – sain tietää olevani raskaana. Se muutti heti mun suhtautumista tähän kaikkeen ja nyt tuntuis suorastaan pinnalliselta tavoitella pelkkää hyvää vartaloa. Aloin heti syödä terveelllisemmin kuin ”huonoina” kausinani, mutta eri syistä – että saisin kaikki itseni ja etenkin pikkuisen tarvitsemat ravintoaineet ja vitamiinit. Syön silti herkkuja, ehkä vähemmän kuin ennen (tai en ainakaan korvaa niillä aterioita) muuta silti joka viikko. Raskauden tuomien vaivojen takia en voi olla urheilemassakaan koko ajan, joten näillä mennään :D
Tsemppiä sullekin tulevaan vuoteen! :-)
]]>