Yöllä kaikki tuntuu paljon pahemmalta kuin muulloin ja pakokauhu nousee pintaan, kun tajuaa että elämä valuu hukkaan ja vanhemmatkin ikääntyvät ja mitä jos ne kuolee ja miten mä pätkätyöläisenä tulen pärjäämään lähitulevaisuudessa, saatika sitten vanhana, mitä jos terveys pettää…
Aamulla taas vaikka kuinka yrittäisi herätellä öisiä demoneita henkiin niin se ei onnistu vaan silloin tajuaa hymyilevänsä peilikuvalleen (ehkäpä järjen vastaisesti) että kyllä kaikki järjestyy.
Mutta nyt tämä illan torkku, lähtee sänkyyn lukemaan kirjaa jonka jälkeen vaivun, toivottavasti, sikeään uneen, josta herään vasta auringon noustessa.
Hyvää yötä myös sinulle!
]]>