Syötkö ”täydellisesti”?

Teetkö ruoat ennakkoon valmiiksi vai onko sinulla aikaa valmistaa jokainen ateria erikseen?

Minä toin jo edellisessä kirjoituksessa ilmi mistä haluan kirjoittaa. Haluan kirjoittaa siitä kun asioita ei välttämättä tehdä täydellisesti eikä pyritä täydellisyyteen, mutta SILTI VOI ONNISTUA! Tällä minä tarkoitan esim. treenaamista ja ruokailuja. Pitääkö jokaisen aterian olla ”täydellisestä” Fitnessohjelmasta, jossa rajatut ruoka-aineet päästäksesi kuntoon? Voisiko otetta kenties vähän höllätä?

Minä EN itse kuulu niihin ”Fitness-tyttöihin” joka AINA syö just eikä melkein! Mä en ole fanaattinen katsomaan ruoka-aineiden ravintosisältöjä, enkä vouhota sisällöistä. Usein musta tuntuu muita blogeja lukiessa, että kaikki kirjoittaa siitä täydellisestä ruokavaliostaan ja kylmistä chia-puuroistaan täydellisissä ja kauniissa astioissaan. Tässä kohtaa en mitenkään väheksy näitä siis (päinvastoin), mutta minun täytyy sanoa, että en kyllä itse tuohon pysty ja väitän että ei moni muukaan. Tullaan kuitenkin mm. sen faktan eteen että jos perheessä on lapsia ja mies, niin ensinäkin tuntuu älyttömältä että kaikki söisi eri ruokaa. Minä uskallan myös väittää äitinä, että lapsille ei todellakaan maistu suurin osa kaikista terveyspöperöistä ja sekoituksista vaikka olisi kuinka täydelliset makrot ja kuinka kaunis ulkoasu, jne. Lapset on pääosin nirsoja ”terveysruoalle”. Olen itse työharjoitteluita aikoinaan käynyt mm. kouluissa ja päiväkodeissa + olen itse äiti. En ole montaa lasta tavannut jotka innoissaan ottavat esim. salaattia tai siemeniä ruokaansa. Sitä saatetaan kiukutella nimittäin jo pelkistä rusinoista maksalaatikossa.

Toki tämä tarkka ruokavalio on joskus tarpeellista jos on esim. merkittävä painonpudotusprojekti meneillään. Kuitenkin elämäntapakin pitää etsiä ja tässä kohtaa nousee merkitykseen se, että pitäisi kehittää valintoja, jotka sopii koko perheelle, jolloin ei tarvitse tehdä omia ruokia kaikille, mikä luonnollisesti nostaa myös ostoksiin meneviä rahamääriä. Toki jos on aikaa ja rahaa niin ei siinä mitään. Olen siis ottanut tavoiteeksi kirjoittaa ja alkaa avaamaan sitä puolta että kaikkea ei tosiaan tarvitse välttämättä tehdä niin ”täydellisesti”.

Aloitetaan minusta ja miten minä syön

Mulla ei oo enää aikoihin ollut ongelmaa syödä tasaisesti pitkin päivää. En voisi edes kuvitella selviäväni useita tunteja ilman pöperöä Toki itsekin voin myöntää että vuosia sitten en minäkään syönyt välttämättä kun kerran kaksi päivässä. Nämä tietty ajoittuivat illalle. Kuitenkin kun sitä vaan alkaa pakottamaan itsenstä syömään tasaisin väliajoin, niin kuukausien kuluessa huomaa että siitä tulee tapa mitä ilman ei voi elää.

Saan siis syötyä tasaisesti, mutta mites noi kasvikset/juurekset? Rehellisesti en välttämättä niitä aina syö jos en kerkeä. Varsinkin jos teen työpäivää kotona ja tulee lounasaika, jolloin pitäisi syödä salaattia pääruoan ohessa. Kuten sanoin niin saan aina syötyä jotain. En väitä että silloin kun pitäisi syödä lämmin ruoka, niin se kohdallani välttämättä aina olisi tehty oikean lautasmallin mukaan. Annankin esimerkin seuraavaksi kiireisestä päivästä, jolloin ruokavalio ei ole  todellakaan paras, mutta saan syötyä, pidettyä rytmit kunnossa sekä makrot ja kalorit psyy kohtuullisena järkevinä miettien omia tavoitteita.

AAMU

Pieni kourallinen pähkinöitä tai maapähkinävoita, puuroa ja vedet lämmitän vedenkeittimessä ja sekaan raejuustoa (mun tapauksessa vain KESOa)

LOUNAS

2-3 siivua ruisleipää tai 3-4 näkkäriä, tuhdisti kalkkunaleikkelettä, oivariinia, pari siivua ehkä juustoa, sekä pari hassua kurkkua päälle sekä 1-2 lasillisista maitoa

VÄLIPALA

 annos heraprodea maitoaa ja EHKÄ omena/mandariini/muu hedelmä

PÄIVÄLLINEN

(Tässä tulee syötyä lähes aina fiksusti kun perheruokailu kyseessä)

Usein kanaa ja riisiä + ruusukaalia ja/tai parsakaalia (meidän poika ei tykkää juuri muista kasviksista/juureksista)

ILTAPALA

Pääsääntöisesti aina jotain maitotuotetta eli rahkaa, jogurttia, jne. Lisäksi usein leipää ja siihen lisukkeet.

No niin.. ei paljon kasviksia ole =D 

Mikä mun pointti sitten on? Mun pointti on se että esin. omassa valmennustyössäkin tulee usein yksi fakta ilmi.. HARVALLE toimii tarkoin määritelty ruokavalio niin että se OIKEASTI toteutuu. Tarkoitan tällä sitä että arjen kiireet ja muut syö todella usein ruokarytmeistä ja ravinnon laadusta. Minusta siinä ei ole mitään outoa. Onko se suositeltavaa? Ei tietenkään!

Kuitenkin mitä tulee syömiseen, niin liian tarkka meininkin johtaa helposti vain ahdistumiseen. Toki minäkin otan jaksoja joissa syön todella tarkasti mutta silloin pitää olla todella sitoutunut siihen! Varsinkin kun puhutaan asiakkaista joilla ollut todella huonot ruokailutottumukset tai ylipäätään ihmisistä joilla on tapana unohtaa syödä, ja sitten päätyä ahmimaan illalla huonoja valintoja tai vaihtoehtoisesti päivän syömiset jää ihan olemattomaksi niin RYTMIT ja ANNOSKOOT nousee salaatteja sekä tarkkoja makroja tärkeämmäksi. Mikäli tämmöinen tilanne nousee omien asiakkaiden kohdalla ilmi niin opastukseni on hyvin simppelli –> syö edes jotain! Tällä en tietysti tarkoita että käy ärrältä hakemassa Snickers. Tässä kohtaa ei vaaka eikä salaatin määrä merkkaa mitään. Pääasia on se että tulee syötyä jotain, joka kuitenkin on ihan ok valinta. Yleensä opastan syömään vaikka omenan/banaanin jos muuta ei saa syötyä.

ELI ENSISIJAISESTI RUOKARYTMI JA ANNOSKOOOT!

Ruokarytmillä jossa syöt tasaisesti pitkin päivää kohtuu järkeviä valintoja ja sopivia annoskokoja on suuremmassa merkityksessä kun se, että saat yhdellä aterialla syötyä ”täydellisesti” ja muut meneekin sitten täysin vit#ille. Sitä saattaa nimittäin ihminen mättää aikamoisia määriä kaloreita nassuun kun päästää nälän yltymään.. Lisäksi lähteet ei tosiaan ole usein parhaimpia.. Väitän että lähes kaikki tietää mistä puhun?

(Tarkennuksena vielä että tasaisella syömisellä en tarkoita että pitää syödä viisi tai seitsemän kertaa päivässä, vaan kolme-neljäkin kertaa voi olla oiva lähtöasetelma. Luonnollisesti annoskoot sen mukaan. Mitä useammin sitä pienempiä ja mitä harvemmin niin sitä isompia. Tässä ei oo mitään yhtä sääntöä. Tavoitteet, sukupuoli, paino, jne. merkitsee aika paljon minkä kokoisia annoksia sitten oikeasti syödään.).

Kun oppii ruokarytmiin ja sopiviin annoskokoihin, sekä niissä onnistutaan, niin tulee seuraava steppi –> Ruoan sisällön fiksaaminen!

Kerroin jo että minullakin on haasteita saada aina oikeat määrät kyhättyä salaattia ruoan lisukkeeksi. Tähän on olemassa myös keino helpottaa tätä, nimittäin hankkia oikeita välineitä kotiin, sekä tehdä salaattipreppausta.

Salaattipreppaus ja hyvät välineet nimittäin HELPOTTAA merkittävästi elämää!!

VÄLINEET

1. Tehosekoittimet

Tehosekoittimet toimii ÄÄRETTÖMÄN helppoina keinoina tehdä esim. fiksu välipala. Se helpommillaan on tyyliin –> marjoja, maitoa, kookosöljyä, rahkaa ja ei kun blederissä sekaisin! Halutessa loraus funlightia tai makeutusjauhetta sekaan.

2. Monitoimikoneet

Mulla on tommonen musta monitoimikone jossa paljon erilaisia levyjä, jne. Sillä voi siis silputa porkkanat, perunat, kurkut, chilit, jne. Suosittelen todellakin! Tulee nimittäin erittäin nopeasti valmista!

3. Leikkurit

Kuvassa on Fiskarsin omenasilppuri. Lisäksi on olemassa avokadolle, ananakselle, jne. omat leikkurinsa. Nämäkin nopeuttaa

4. Höyrytyskattilat tai Höyrytysritilät

Itsellä ei kattilaa ole mutta mulla on noita ritilöitä. Ne heitetään siis kattilan pohjalle ja laitetaan semmonen 1-2cm vettä kattilan pohjalle. Siihen päälle vaan parsakaalit, kukkakaalit, jne. ja ei kun höyrystymään. Valmistuu todella nopeasti ja koostumus PALJON parempi kun keittämällä. Lisäksi maksaa vain muutaman euron.

5. Öljy- ja etikkapullot

Tää on superkätevä! Ei tule laitettua liikaa öljyä pannulle ja salaattien sekaan voi sitten ruiskutella etikat ja öljyt.

6. Kunnon leikkuulauta ja veitset

Meillä on noita Ikean joustavia leikkuulautoja. Voit siis leikata tossa ja taittaa jolloin saat kaadettua leikatut kasvikset todella helposti pieneenkin purkkiin. Kunnon veitsiin kannattaa myös panostaa!

7. Kuorimahanskat

Riippuu nyt ihmisestä mutta me ei kuorita lähes koskaan perunoita täysin. Kuorimahanskoilla saa lähes kaiken pinnasta pois ja tulee PALJON nopeammin kun kuorimaveitsillä.

8. TIETYSTI reippaasti säilytyspurkkeja!!

Niitä saa esim. Ikeasta superhalvalla!

MITEN JA MITÄ?

Valitset päivän jolloin sulla on antaa tälle projektille noin tunti aikaa. Tähän itse koen sunnuntain oivaksi päiväksi.

1. Ensin kaupoille ja ostat tuhdisti kasviksia ja juureksia!

2. Kaikki pöydälle ja välineet esille!

JA EI KUN HOMMIIN…

1. Leikkaat ja viipaloit

2. Laitat purkkeihin

3. Laitat jääkaappiin

JA SITTEN….

1. Joko valmiit salaatit vaan keräämällä purkeista halutut ainekset

2. Laittamalla höyrytyskattilaan jo esim. aiemmin leikkaamasi bataatit ja saat bataattimuusia tai höyrystämällä parsakaalit jotka olit jo leikannut

3. Makaronit, riisi, leipä, kana, tonnikala, jauheliha, kananmunat tai muu kaveri siihen sitten kylkeen

Sellaista.. Ja pojallekkin saa tehtyä kiireessä nopean ja järkevän päivällisen, joka maistuu myös muksuille! =)

Eli minun ohjeeni on mennä tässä järjestyksessä:

1. Laita kuntoon RUOKARYTMI ja passelit annoskoot!

2. Panosta että ateriat ovat sellaisia, joissa aina jokin proden lähde, rasva lähde (maltillisesti) ja joku hiilarin lähde.

3. SALAATIT mukaan ruokailuun pääsääntöisesti aina!

♥:lla Terhi

Mikä ihmeen Believe you can?

Moni siis saattaa tunnistaa mut yhtään Fitnessblogeja lukeneena Emmin ja Terhin Treeniblogista tai sitten ei tunnista mistään. Ei sillä sinäänsä väliä

Kerrotaan nyt kuitenkin kuka minä olen ja muut perusjutut.

Olen siis Terhi ja sukunimeni on ollut tässä nyt reilu vuoden verran Immonen. Sukunimen vaihdosta aiemmin minut tunnettiin nimellä Terhi Pajula. Olen muuttanut vuonna 2008 Vaasasta Tampereelle poikani kanssa. Vuonna 2009 tapasinkin nykyisen aviomieheni täällä, joka myös oli muualta ajautunut tänne manseen. Hän taas oli tuolta Savon suunnilta, tarkemmin Varkaudesta. Asun siis Tampereella joka nyt tulikin jo selväksi. Perheeseeni kuuluu 9-votias Lucas-poika, mieheni Tuomas, sekä tuollanen pieni terrieri nimeltä Voitto.

Olen itse aloittanut bloggaamisen muistaakseni vuonna 2009? En nyt ole ihan varma kun olen poistanut ensimmäisen blogini.. Se oli puhtaasti elämääni ja kaikkia sen osa-alueita käsittelevä blogi. Ei siinä ollut mitää selkeää aihealuetta. Siinä sitten meni aikaa että en kirjoitellut ollenkaan kunnes 2012 kesällä syntyi Emmin ja Terhin treeniblogi jota kirjoittelin reilu pari vuotta Emmin kanssa yhdessä.

Tuota blogi lähti siis aikoinaan ajatuksesta että Emmin kanssa lyötiin vetoa että kummalla riittää motivaatio ja itsekuri hoitaa itsensä kuntoon vuodessa ja koska meillä oli pitkä välimatka niin perustimme blogin jotta voimme seurata toisiamme. Vuosi kului ja keskenäinen kisaaminen jäi. Bloggaamisesta tuli tapa jota kumpikaan ei halunnut lopettaa. Tämän viimeisen kahden vuoden aikana on tapahtunut kuitenkin paljon muutakin. Menimme naimisiin, perustin ensin toiminimen, pian osakeyhtiön, opiskelin, jne. Sanotaanko näin että kovaa mentiin. Olin itseasiassa välillä menossa kisaamaan Bikiniinkin. Kiire alkoi painamaan niskassa ja bloggaaminen alkoi ahdistamaan noin puoli vuotta sitten. Sen selkeästi huomasikin. Kirjoitin varmaan 75% vähemmän kuin aikaisemmin. Ei se ollut sitä että enkö olisi halunnut. Aina olen tykännyt kirjoitella blogia. Se oli joskus kauan sitten yksi tavoitteistani.. Avata siis blogi… No mutta takaisin asiaan eli kirjoitin siis vähemmän. Miksi? Syy oli hyvinkin yksinkertainen.. Fitness sitä, Fitness tätä, kiire, kiire, tee tuota, tee tätä, treenaa, treenaa…. Oli niin kova kiire että mikään ei meinannut maistua enää miltään. Menin kuin robotti. En kadu tuota aikaa toki. Se oli tehtävä. Jokainen tietää että jos on joku suuri haave ja se halutaan tavoittaa niin sen vuoksi täytyy tehdä myös töitä. Olisi se toki kiva ja kaunis ajatus että asiat vaan tapahtuisi tekemättä mitään. Rahalla toki saa kaikkea ja asioita voi vauhdittaa. Ei sitä rahaakaan kuitenkaan puissa kasva joten jos ei ole rahaa ostaa työvoimaa muilta niin sitten on tehtävä itse. Sitä se elämä joskus on. Se kuuluu asiaan. Tämä oli siis täysin ohimenevä vaihe ja nyt kun elämä taas rauhoittunut ja pystyy keskittymään vain muutamiin asioihin kerralla niin ajatus bloggaamisesta heräsi uudelleen. Keskustelimme Emmin kanssa ja olimme molemmat menettäneet otteet blogiin. Siinä oli joku juttu miksi kumpikaan ei halunnut jatkaa sitä.

Pian syntyikin ajatus että alan kirjoittamaan tänne. Meillä on jo tosiaan ennestään Treenibloggarit, josta tulee siirtymään jokunen muukin tänne

Meni nyt syvälliseksi Lähtee ajatus karkaamaan kun koittaa tiivistää koko elämänstoorin yhteen juttuun

Avataan nyt vielä yksi aihealue eli miksi liikunta? Miksi Fitness?

Olen liikkunut koko elämäni. Lapsena olin kova hiihtämään ja ramppasinkin kaikissa mahdollisissa kisoissa mihin pääsin. Lisäksi oli balettia, telinevoimistelua, potkunyrkkeilyä, yleisurheilua, lumilautailua, jne. Kaikkea on siis tullut tehtyä.

Minusta tuli myöhemmin lapsena sitten vähän pyöreä ja liikuntakin jäi. Teininä taas laihduin ja sitten olinkin pian raskaana ja synnytin 17-vuotiaana Lucaksen. Raskauden aikana taas lihoin aika paljonkin. Sitten taas laihduin. Muistaakseni 20-vuotiaana sain vakautettua painoni ja olinkin sen jälkeen vuosia n. 60-kiloinen.  Aloin treenaamaan tavoitteellisesti ja samalla tiputin painoni n. 56 kiloon. Siitä sitten alettiin hankkimaan muskelia ja nostettin paino 66 kiloon. Nyt on taas pudoteltu ja paino on taas sen n. 60 kiloa mutta kehonkoostumus on toki merkittävästi muuntunut

En näe että minulla olisi ollut varsinaisia paino-ongelmia koskaan mutta on se jojoillut aikoinaan. Nykyään liikunta on minulle itsestäänselvyys ja myös ammattini. Toimin siis pt:nä ja minulla on oma liikunta-alan yritys, joka kehittää sähköisiä työkaluja liikunta-alalle. En ala noista töistä ja opinnoista tässä enään kertomaan. Bloggaaminen on mulle vapaa-ajan juttu ja työt on sitten oma hommansa!

Olen myös päättänyt että mihin tulen kirjoituksissani panostamaan ja niissä on selkeät aihealueet.

1. Ravinto –> SIIS TAVALLINEN kotiruoka treenaamisen tukena (En ole mikään Fitness-intoilija noissa ruokajutuissa).

2. Lasten lihaskuntoharjoittelu –> tästä myöhemmin lisää

3. Blogin nimen mukaisesti aiheena tulee olemaan myös unelmien jahtaaminen; miten itse olen omissa tavoitteissa onnistunut, sekä miksi ne on mulle niin tärkeitä.

4. Ammattitaitoni jakamista eli treeniohjeita, jne.

Näiden lisäksi tulee varmasti jotain ihan ulkopuolelle meneviä juttuja mutta noista pääsette nyt kärryille että mistä haluan puhua

Ai niin.. ja mua voi seurata seuraavissa paikoissa:

Youtube: https://www.youtube.com/channel/UCujFZ73QlgkAJFDnUU_M5Hg

Facebook: http://www.facebook.com/emminjaterhintreeniblogi

instagram: @terhi.immonen / http://instagram.com/terhi.immonen

– Terhi –